Sastamalassa tarvitaan sopeuttamista ja säästöjä, verojen korotuksiin on paineita jo vuonna 2026 – ”Mikään kaupunki ei ole kehittynyt ilman investointeja”

Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg.

Vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2026-2027 taloussuunnitelman valmistelu käynnistyy  muuttuvassa tilanteessa Sastamalassakin.

Ensi vuoden talousarviokehyksen tuloksen on arvioitu olevan 1,1 milj. € tappiollinen ja alijäämäksi muodostuvan 0,7 milj. €. Molemmat suunnitelmavuodet ovat 1,9 milj. € tappiolliset ja alijäämää muodostuu molempina vuosina 1,4 milj. € euroa. Yhteensä taloussuunnitelmavuosina 2025-2027 alijäämää on kertymässä 3,6 milj. €.

Alijäämän kattaminen vaatii siis toimia. Kaupunginhallitus linjasi, että ensi vuonna pyritään nollatulokseen.
”Vuosien 2026 ja 2027 osalta on vielä merkittävä määrä ulkoisia tekijöitä, joiden arviointia on mahdoton tehdä”, korostaa Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg.

”TE24-uudistuksen vaikutukset näkyvät vasta ensi vuoden aikana, kun toiminta käynnistyy. Myös hyvinvointialueen kanssa käytävät kiinteistöneuvottelut ovat vielä kesken ja todelliset talousvaikutukset selvinnevät tämän vuoden loppuun mennessä, tai vasta ensi vuonna. Suurin ja miljoonaluokan kysymys on valtiolla valmistelussa oleva kuntien rahoitusuudistus. Siitä ei ole vielä saatu ensimmäisiäkään kuntakohtaisia laskelmia, vaikka uudistus tulee voimaan jo vuoden 2026 alusta lukien”, Malmberg selvittää.

Hän korostaa, että Sastamala on samassa veneessä muiden Suomen kuntien kanssa ja viittaa Kuntaliiton Talousbarometriin, jossa kuntien talousjohtajat ennakoivat talousnäkymiensä jyrkkää heikentymistä.

”Pieni monttu kuitenkin kestetään, sillä Sastamalalla on takana muutamia taloudellisesti hyviä vuosia.”

Raha

Odotettavissa on kuitenkin säästöjä ja leikkauksia kuntalaisten palveluihinkin, sillä niihin on selkeä tarve. Sen paremmin Malmberg ei vielä asioita avaa, mutta vakuuttaa että asioita tarkastellaan monelta kantilta ja maltilla edetään. Kaupungin jokainen toimialue joutuu toimintaansa tarkastelemaan.

Myös verojen korotuksiin näyttää olevan paineita viimeistään taloussuunnitelmakaudella 2026-2027. Tähänkin vaikuttaa eniten se, miten valtionosuudet kehittyvät.

”Maan hallituksen toimet luvatusta normien purusta olisivat tervetulleita. Nykyisellään kunnilla paljon esimerkiksi turhaa raportointia, samoin erilaisia mitoituksia ja muita velvotteita”, Malmberg toteaa.

Malmbergin mukaan Sastamalalla on tällä hetkellä liian korkea investointitaso, mutta se saadaan alemmaksi suunnittelukauden jälkeen. Kaupunki siis velkaantuu kovaa vauhtia ja lainamäärä vuoden 2025 lopussa on noin 3000 €/asukas ja vuoden 2027 lopussa jo noin 3950 €/asukas.

”Investoinneista osa on aivan välttämättömiä, ja osalla tavoitellaan kaupungin vetovoiman lisäämistä. Mikään kaupunki ei ole kehittynyt ilman investointeja”, Malmberg muistuttaa.

Uimahalli valmistuu vasta taloussuunnitelmakauden lopussa, joten sen menot eivät tässä suunnitelmassa vielä näy. Hallin arvioitu vaikutus kaupungin tulokseen tulee olemaan 2-2,2 milj. € vuodessa.

TE-palvelujen siirtyminen kuntasektorille on Malmbergin mukaan iso asia ja se näyttää tulevan kunnille alirahoitettuna.

”Pitkällä tähtäimellä uudistus on kuitenkin yritysten ja työnhakijoiden kannalta hyvä, ja sitä kautta syntyy hyöty myös kunnille. Sastamala on ottanut ja ottaa myös jatkossa tässä isoa roolia, koska osaavan työvoiman saatavuus yrityksissä on olennainen tekijä kuntien elinvoimassa tulevaisuudessa”, Malmberg toteaa.

Useat kunnat ovat viime aikoina kertoneet aloittavansa henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut, mutta Sastamalassa henkilöstömäärän sopeuttamista pyritään kaupunginjohtajan mukaan tekemään normaalin henkilöstösuunnittelun puitteissa.

”Yt-neuvotteluita joudutaan toki käymään toimenkuviin liittyen esimerkiksi Te24 -uudistuksesta johtuen”, hän lisää.

  • Seppo

    Jännittää oikein koskeeko yt:t turhia paperin pyörittäjiä joilla on suojatyöpaikka

    • Jerry

      No, kun sinulla näyttää olevan taaskin muita parempaa tietoa asiassa, niin voisitko nimetä nämä ’turhat paperinpyörittäjät’.
      Tulisi asia muillekin selväksi.

      • Mullikuhnuri

        Ikävä kyllä monet kuntien ja valtion työt ovat lähitulevaisuudessa tehtävissä AI:n, tekoälyn avulla. Tuo koneaivo kaiken lisäksi oppii uusia asioita nopeammin kuin ihminen eikä tunne sääliä saati suosi kavereita. Johan tässä on ollut puheita 100000 virkamiehen uudelleenkouluttamisesta yksityiselle sektorille. Ja tuo määrähän on juuri sama, joka on Purran hallituksen mukaan helposti työllistettävissä, kunhan saavat selkänsä irti sohvasta.

      • Jerry

        AI on avustava työkalu ja raakadatan muodostaja tällä hetkellä ja tulee olemaan vielä pitkän aikaa normaali elämässä. Siinä se tietysti on näppärä, olen sitä itsekin käyttänyt siihen tarkoitukseen.

        Aika, jolloin tekoäly pystyy (tai sen voi antaa) oma-aloitteisesti suorittamaan tehtäviä ja tekemään itsenäisiä päätöksiä, on vielä kaukana.

        Tiedän, että esim. militarymaailmassa tekoäly on jo käytössä, mutta siellä puhutaankin aivan eri luokan panostuksesta asiaan. Lisäksi sen annetaan tehdä varsin rajallisen sektorin tehtäviä. Multitalenttia siitä ei vielä saa.

  • Mullikuhnuri

    AI vastaa:
    ”Kyllä, tämä väite pitää enimmäkseen paikkansa. Tekoäly toimii nykyään lähinnä avustavana työkaluna, jonka tehtävänä on tukea ihmisten päätöksentekoa ja suoriutua ennalta määritellyistä tehtävistä. Nykyinen tekoäly on erikoistunut tiettyihin kapeisiin sovellusalueisiin, kuten luonnollisen kielen käsittelyyn, kuvantunnistukseen tai datan analysointiin. Sitä käytetään monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, liike-elämässä, ja kuten mainitsit, myös sotilasteknologiassa, mutta yleensä se toimii rajatuissa tehtävissä ilman laajaa itsenäistä päätöksentekoa.

    Tekoälyn kyky toimia täysin itsenäisesti ja tehdä monitahoisia päätöksiä, joita voidaan soveltaa useilla eri aloilla, on vielä kehittymätön ja todennäköisesti vie pitkään, ennen kuin se on käytännössä mahdollista. Jopa sotilasjärjestelmissä tekoäly toimii hyvin rajatuissa rooleissa, kuten kohteiden tunnistamisessa tai tiettyjen operaatioiden optimoimisessa, mutta se ei pysty itsenäisesti hallitsemaan monimutkaisia operaatioita ilman ihmisen valvontaa.

    Tekoälyn kehitys kohti laajempaa autonomiaa vaatii paitsi teknisiä läpimurtoja, myös merkittäviä eettisiä ja lainsäädännöllisiä pohdintoja, jotta voidaan varmistaa, että tekoälyjärjestelmät toimivat turvallisesti ja vastuullisesti. Siten on todennäköistä, että laajan autonomian omaavat tekoälyt ovat vielä pitkän ajan päässä tulevaisuudessa.”

    Niinpä avustavat työntekijät saavat mennä ja yksi henkilö voi hoitaa kokonaisen osaston päätöksenteon AI:n avustamana.

Kommentointi ei ole käytössä.