Tavallinen, arkinen syyskuun perjantai Vammalan lukiolla on käynnissä. Pihapuista on varissut jo lehtiä parkkipaikan asfaltille, vaikka ilma on yhä kesäisen lämmin. Oppilaita seisoskelee ulkosalla ja istuskelee aulatiloissa välituntia viettämässä.
Punatiilisen rakennuksen kakkoskerroksesta löytyy kanslia, jossa vuodesta 2017 saakka lukion rehtorina toiminut Leeni Kirvesmäki ottaa minut vastaan. Hänellä on positiivinen kuva koulunsa opiskelijoista.
”Täällä on kivoja ja myönteisiä nuoria. Heidän kanssaan on helppo keskustella, ja olen iloinen, että he uskaltavat puhua kanssani vaikeistakin asioista”, Kirvesmäki sanoo. Koulun lisäksi kodin rooli on merkittävä nuorten itsenäistyessä ja siirtyessä opintojen pariin.
”Kaikki nuoret arvostavat sitä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita heidän asioistaan. Toisaalta myös oman tilan antaminen on tärkeää. Peruskoulun jälkeen etsitään omaa polkua, ja eletään sitä vaihetta, kun oma identiteetti alkaa hahmottua”, rehtori tietää.
Koko maassa nähtävissä olevat huolenaiheet eivät väistä Vammalan lukiotakaan.
” Huolestuttavat asiat, mitkä ovat havaittavissa valtakunnallisesti, näkyvät täällä meilläkin. Nuorten yksinäisyyden tunne ja ahdistuneisuus ovat viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulosten mukaan selkeästi lisääntyneet”, Kirvesmäki kertoo.
Sosiaalinen media kuuluu nuorten arkielämään vahvana vaikuttajana. Se tuo myös omat haasteensa.
”Somen vaikutuksesta kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on vähentynyt, mikä on mielestäni valitettavaa”, Kirvesmäki harmittelee.
Huumeiden käyttö on lisääntynyt koko maassa ja niitä on saatavilla pienilläkin kylillä. Ovatko ne aiheuttaneet vaikeuksia?
”Meillä täällä ei onneksi huumeiden kanssa ole ollut lukion arkeen vaikuttavia ongelmia”, Kirvesmäki iloitsee.
Vammalan lukio on niittänyt nuorten keskuudessa mainetta kouluna, jossa on hyvä opiskeluilmapiiri. Rehtori ja opettajakunta ovat myös saaneet opiskelijoilta kiitosta.
”Se on tietysti aina mukavaa kuultavaa. Hyvään ja turvalliseen ilmapiiriin on kiinnitetty paljon huomiota. Asiaan vaikuttaa paljon myös opettajien ammattitaito ja sitoutuminen omaan työhönsä”, sanoo Kirvesmäki. Oppimiselle on haluttu luoda parhaat mahdolliset edellytykset.
”Meillä on myös hyvä yhteistyö opiskeluhuollon ja koulun nuorisotyön kanssa – puhutaan yhteisöllisestä opiskeluhuollosta hyvinvoinnin hyväksi. Se on moniammatillista yhteistyötä”, painottaa rehtori.
”Opintojen jatkaminen on lisääntynyt selvästi, lukiota ei ole pakko suorittaa kolmessa vuodessa. Moni tekee töitä opintojen ohessa. On tärkeää ottaa huomioon yksilölliset suunnitelmat”, Kirvesmäki linjaa.
”Eikä vain töiden takia, vaan esimerkiksi elämäntilanteen, terveydentilan tai tavoitteellisen harrastuksen takia.”
Lukiosta suoriutuminen ei ole mikään läpihuutojuttu, opiskeluun pitää paneutua tosissaan ja töitä on tehtävä, jos opinnoissaan aikoo pärjätä ja valkolakin saada päähänsä.
”Reaaliaineita opiskellaan hyvin laajasti, ja valintoja pitää tehdä yhä aikaisemmin, mikä osaltaan saattaa kuormittaa nuoria. Matematiikassakin jokaisella tunnilla käydään läpi jokin uusi asia. Opiskelu on aika raskasta, vaikeaa ja työlästäkin”, rehtori myöntää.
Koulunsa historiaan perehtynyt rehtori tiedostaa, että ajat ovat muuttuneet ja koulun merkityskään ei ole enää samanlainen kuin ennen.
”Historiikeissa kerrotaan luokalle jäämisistä, mutta nykypäivän opiskelu on erilaista. Haluamme mahdollistaa omannäköisen lukiopolun, jossa jokainen voi päästä parhaimpaansa”, hän selvittää.
”Enää se ei mene niin, että jos yksi aine ei suju, jäädään luokalle ja koko vuosi mennään uusiksi. Yksilölliset opintosuunnitelmat mahdollistavat joustavammat sekä pitemmät opiskeluajat, ja tukea on saatavissa. Enää ei jäädä luokalle, vaan tavoitteisiin päästään toisella tavalla.”
Lukiolaisella saa ja pitää rehtorin mukaan olla muutakin elämää kuin koulunkäynti.
”Palautuminen on tärkeää. Pitää olla niitäkin päiviä, kun ei tee mitään”, Kirvesmäki muistuttaa.
Kaikenikäisille oleelliset elämän peruspalikat on hyvä pitää kunnossa.
”Pitäisi muistaa syödä hyvin, myös aamulla. Liikunta ja hyvä uni ovat myös tärkeitä”, painottaa rehtori.
Vanhempia hän kannustaa tukemaan nuoria.
Peruskoulun jälkeen lukioon hakeudutaan monesti myös siitä syystä, että ei vielä oikein tiedä mille alalle suuntautuisi. Joillekin nuorille taas lukio-opinnot ovat väylä päästä opiskelemaan jatkossa haluamaansa alaa.
”Se on hieno vaihe elämässä, kun miettii, että mikä minusta isona tulee”, Kirvesmäki ajattelee.
”Joku voi tulla tänne, kun ei vielä tiedä minne menisi ja saattaa löytää itsestään ihan uusia puolia.”
Kuinka usein lukio-opinnot keskeytetään?
”Täällä meillä ne ovat aivan yksittäistapauksia, eli se ei ole kovin yleistä.”
Vammalan lukio on saatellut nuoria opintielle jo 120 vuotta. Tällä hetkellä lukiossa on noin kolmesataa opiskelijaa.
Juhlavuoden kunniaksi lukiolla on järjestetty kahvitilaisuus, perehdytty koulun historiaan.
”Juhlavuosi tulee näkymään lukion arjessa jatkossakin eri tavoin lukuvuoden aikana.”
Historiaa – lyhyt katsaus lukion perustamisvuoteen
Paikallinen lukio sai alkunsa paikallisten vanhempien aloitteesta nopealla aikataululla vuonna 1904.
Toukokuussa apteekkari Bäckmanin kotona kokoontui paikallinen ompeluseura – jonka kokouksissa kävivät myös herrat –, ja tuona iltana syntyi ajatus oman koulun perustamisesta Tyrvään kylälle.
Ompeluseuroihin osallistunut pastori Törnwall oli valitellut ahdasta taloudellista tilaansa, jota neljän lapsen lähettäminen oppikouluun Tampereelle rasitti.
Tähän oli maanmittari K. A. Saarinen ehdottanut oman koulun perustamista Tyrväälle.
Ilmeisen spontaani ajatus johti nopeisiin toimenpiteisiin, ja viisiluokkaisen yhteiskoulun perustaminen alkoi edetä vauhdikkaasti.
Jo 24. päivä toukokuuta järjestettiin Tyrvään kunnantalolla kokous, jonka seurauksena lähetettiin koulun perustamishakemus senaatille. Senaatin lupa koulun perustamiseen saatiin heinäkuun 20. päivä, pääsykoe järjestettiin 31. elokuuta. Ensimmäisellä luokalla aloitti kolmekymmentä oppilasta 1. syyskuuta 1904.
Historiakatsauksen teksti ja kuva: Vammalan lukio
