Yleisen taloustilanteen heikentyminen pakottaa kunnat säästökuurille, eikä Sastamala tee poikkeusta. Ensi vuoden talousarvioon menojen supistamista edellytetään kaikilta kaupungin toimialoilta, sanoo kasvatusjohtaja Pekka Kares.
Sivistyspalveluiden osalta tavoitteena on 550 000 euron säästö.
”Kaupunginhallituksen meille antamaan talousraamiin pääseminen edellyttää puuttumista palvelutasoon kaikkien sivistyspalveluiden osalta”, Kares toteaa.
Varhaiskasvatuksen osalta muutoksia tulee palvelutarpeen arvioidusta vähenemisestä johtuen. Häijään päiväkodin ylimääräisestä ryhmästä ja Harjukadun ryhmäperhepäiväkodista on mahdollista luopua 1.8.2025 alkaen. Lisäksi esitys sisältää viikonlopun vuoropäivähoidon järjestämisen siirron Häijään päiväkodista Ojansuun päiväkotiin.
”Palvelutarpeen arviointi on toki ollut viime vuosina hankalaa, ja osin vaka-paikkoja on vähennetty liian etupainotteisesti. Tilannetta on korjattu muun muassa perustamalla Hopulle uusi päiväkoti”, Kares myöntää.
Mutta nyt tilanne näyttää Kareksen mukaan siltä, että jo aiemmin linjattu Harjukadun yksikön sulkeminen voidaan tehdä.
Varhaiskasvatuksen osuus säästöistä on 330 000 euroa.
Summan suuruutta selittää Kareksen mukaan kotihoidon tuen väheneminen, jossa lasten määrän väheneminen näkyy ensin.
Enemmän yhdysluokkia, vähemmän valinnaisaineita
Sastamalan perusopetuksen tuntijako on sisältänyt lisätunteja valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän nähden. Kareksen mukaan tuntijakoa on muutettava lähes valtakunnalliseen minimiin. Tämän lisäksi on leikattava myös tuntikehystä sekä tarkasteltava käytössä olevaa koulunkäynninohjaajaresurssia.
”Käytännössä leikkaukset merkitsevät muun muassa yhdysluokkien määrän lisääntymistä alakouluissa ja valinnaisaineiden tuntimäärän vähentymistä yläkouluissa.”
Tieto- ja viestintästrategian osalta muutosesitys on, että oppilaan oma päätelaite hankitaan jatkossa vasta 6. luokan oppilaille. Nykyisin läppärit on hankittu kaikille 3. luokan ja 7. oppilaille.
”Esimerkiksi Tampereella on käytössä malli, jossa 6. luokan oppilaat saavat koneet, joita he sitten käyttävät myös koko yläkouluajan. Siirtymäaikana tällä systeemillä on mahdollista säästää noin 125 000 euroa”, Kares arvioi.
Haastetta perusopetuksen järjestämisessä lisää valtion erityisavustusten ja hankerahoituksen vähentyminen. Vastaavasti oppilasmäärän voimakas lasku vähentää valtionosuuksien määrää.
”Aivan kaikesta ei vaikeasta tilanteesta huolimatta kuitenkaan leikata. Esimerkiksi erityisopetusresurssi pysyy nykytasollaan”, Kares painottaa.
Perusopetuksen osuus yli puolen miljoonan euron säästöpotista on vajaat 150 000 euroa.
Opiston kurssitarjonta supistuu
Sastamalan Opiston vuosittaista opetustuntimäärää on tarkoitus vähentää kohti valtionosuustuntimäärää, joka tällä hetkellä ylittyy.
”Tämä valitettavasti näkyy kuntalaisille opiston kurssitarjonnan supistumisena. Onhan tämä ikävä tilanne, kun ensin valtio vähentää vapaan sivistystyön rahoitusta ja sitten kaupunkikin joutuu leikkaamaan”, Kares miettii.
Lisäksi osa Opiston opetusresurssista kohdennetaan työllisyyttä edistävien kurssien järjestämiseen osana ensi vuoden alussa voimaan astuvaa työllisyyspalvelu-uudistusta.
Kaikkiaan Sastamala hakee opiston rahoituksesta leikkaamalla 50 000 euron säästöä.
Kirjastopalvelujen osalta uuden aineiston hankintamäärärahaa on suunniteltu leikattavan 20 000 eurolla.
Myös 3. sektorille suunnattavia avustuksia on Kareksen mukaan tarkasteltava kriittisesti. Joitakin tuhansia euroja todennäköisesti nipistetään myös avustuksista.
Ensin höylätään, sitten perataan palveluverkkoa
Kareksen mukaan sivistyspalveluissa joudutaan nyt höyläämään joka sektorilta, sillä isompien palveluverkkoon liittyvien ratkaisujen aika on myöhemmin, todennäköisesti seuraavalla valtuustokaudella.
”On ilmeistä, että tulevat vuodet eivät tuo pikaista helpotusta taloustilanteeseen. Myös merkittävästi pienempiin ikäluokkiin on varauduttava.”
Kolme vuotta sitten arvioitiin, että Sastamalaan syntyy vuosittain 160 lasta. Toteutunut määrä on Kareksen mukaan ollut kuitenkin tasolla 140 ja kuluvan vuoden ennuste on 135 syntyvää lasta.
Historiatieto myös osoittaa, että muuttoliikkeellä ei ole juuri ollenkaan vaikutusta ikäluokan kokoon.
”Seuraavina vuosina on siis tehtävä päätöksiä myös palveluverkosta eli päiväkotien, koulujen, kirjastojen, nuorisotilojen ja liikuntapaikkojen määrästä sekä tavasta tuottaa palveluja. Meillä on tehty hyvää pitkäjänteistä kehittämistä palvelujen järjestämisessä. Jatkossa vähenevä resurssi on käytettävä entistä viisaammin”, Kares sanoo.
”Nyt ei ole syytä lietsoa paniikkia ja epätoivoa. Mutta tosiasiat on tunnustettava. Keskeistä on, että meillä on yhteinen tilannekuva siitä, missä olemme tällä hetkellä ja mitä tuleva tuo tullessaan”, hän lisää.
Ensi vuoden talousarvio sekä vuosien 2026-2027 taloussuunnitelma on sivistyslautakunnan käsiteltävänä 25. syyskuuta. Syksyn mittaan talousarviota käsittelee kaupunginhallitus ja loppuviimeksi asiasta päättää valtuusto.
Aiemmin Alueviestissä:
Kommentointi ei ole käytössä.