Johtava pohjoismainen aurinkoenergian kehittäjä, ruotsalaisyhtiö Alight suunnittelee aurinkovoimalan rakentamista Sastamalan Kiikoisiin.
Kiimajärven kylätalolla järjestettiin maanantaina 23.9. asukastilaisuus, jossa hanketta esiteltiin. Hankealue sijaitsee Raudun alueen kaakkoispuolelle, jossa on metsää, pieniä peltoalueita sekä laajoja avohakkuualueita. Kiinteistöjä siellä on yhdeksän.
Puiston kokonaispinta-alaksi tulisi noin 126 ha, josta noin 91 ha olisi rakennettavaa aluetta. Lupaa haetaan 90 MWp tehoiselle yksikölle, ja tuotantoalue muodostuu kaikkiaan neljästä erillisestä alueesta.
Mikäli hanke toteutuu, aurinkopuiston käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan vuonna 2026. Aurinkovoimala kiinnosti asukkaita yleisömäärästä päätellen paljon – kylätalo oli täynnä väkeä.
”Lupaprosessi ei ole yhtä vaativa kuin tuulivoimapuistoissa, vaan kevyempi ja nopeampi”, totesi Sastamalan kaupungin maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila tilaisuudessa.
Alight Marjatta Oy on jättänyt aurinkosähkön tuotantoalueen rakentamista koskevan suunnittelutarveratkaisun hakemuksen 6.9.2024. ELY-keskus ei edellytä hankkeelta YVA-menettelyä (Ympäristövaikutusten arviointi), mikä myös vauhdittaa asioita.
”Tässä prosessin ensimmäisessä vaiheessa kuullaan asukkaiden mielipiteitä, että voidaan suunnitella hanke, joka hyödyttää yhteisöä”, Alightin projektipäällikkö Alexander Rudberg korosti puheessaan. Hän mainitsi, että kun aurinkopuisto noin neljänkymmenen käyttövuoden jälkeen on elinkaarensa lopussa, se voidaan purkaa ja alue ennallistaa.
Alightin muutkin edustajat painottivat vuorovaikutusta asukkaiden kanssa sekä ympäristöasioiden huomioimista erilaisten selvitysten kautta. Esille tuli, että suunnitelmat tässä vaiheessa ovat alustavia ja niihin voi vielä tulla muutoksia prosessin edetessä.
Hankkeen esittelyn jälkeen siirryttiin yleisön kysymyksiin. Metsästysseuraan kuuluva mies halusi tietää aurinkopuiston vaikutuksista riistakannan liikkeisiin.
”Kyseinen alue on hirvien talvilaidunaluetta ja ne liikkuvat siellä”, hän mainitsi, ja pohti asian vaikutusta eläimiin ja metsästykseen.
”Entä metsästysaikana, kuinka ampumissuunnat – ettei mene paneelien lasi säpäleiksi?”, hän halusi tietää.
Aiheellisiin kysymyksiin tuli asiallisia vastauksia. Edustajat kertoivat, että aurinkopuistoalueet on aidattu kaksi metriä korkeilla aidoilla, joissa on päällä piikkilanka, ja joita ympäröi suoja-alue.
Puistoalueelle ei ole lupaa mennä, ei metsästäjillä eikä muutenkaan – ainoastaan huoltotöiden tekijät pääsevät sinne.
”Alueen ympärille tarvitaan aita kahdesta syystä, ilkivallan varalta ja siksi, että kukaan ei loukkaa itseään siellä.”
Kuulijoille selvitettiin myös, että alueet oli ”pilkottu” eri osiin osaltaan juuri riistaeläinten liikkumisen takia.
”Kulkualueet on huomioitu, eli hirvet pystyvät liikkumaan riittävän suurilla väylillä.”
Aluetta jää myös siis metsästäjien käyttöön edelleen.
Yleisön joukosta tiedusteltiin sitäkin, pitääkö puistonaapurien kaataa metsästään puita, etteivät ne varjosta paneeleita.
”Ei, ei. Jokainen määrittelee oman metsänsä ja sen käytön”, vakuutteli Alightin projektipäällikkö Don Roos.
Lisäksi huolettivat myrskyllä kaatuvat puut. Kuka korvaa, jos ne kaatuvat paneelien päälle?
”Suoja-alue on niin suuri, että puut eivät voi kaatua paneelien päälle”, rauhoitteli Roos.
Hyvä yleisökysymys oli myös yhtiön vakaus.
”Kun kyseessä on suhteellisen nuori firma, miten käy, jos firma pyörähtää ympäri? Miten jatko, ja kuka hoitaa ennallistamisen ynnä muut?”, tarkkaan tilaisuutta kuunnellut mies kysyi.
”Jokainen hanke rahoitetaan yksityisesti, joten se on turvattu. Kaikissa sopimuksissa on myös ennallistamisvakuudet”, kuului vastaus.
Yleisöä puhutti myös paloturvallisuus. Riskejä tulipalon syttymiseen Alight ei pitänyt suurina.
”Asia on tietysti huomioitu, ja paikallisen vapaapalokunnan kanssa laaditaan suunnitelma.”
Eräs nainen kritisoi sitä, että aurinkopuistoja sijoitellaan metsäluonnon keskelle eikä esimerkiksi moottoriteiden varsiin, missä ne eivät vaikuttaisi niin paljoa ympäristöön eivätkä pilaisi maisemaa.
Perusteluksi sijoittelulle mainittiin, että kaupungit kasvavat ja laajenevat yleensä lähialueilleen, joten siksi vuosikymmeniä käytössä olevan aurinkopuiston rakentaminen ei ole useinkaan järkevää ihan keskusta-alueiden tuntumaan – toisinaan puistoja mahdollisuuksien mukaan sijoitellaan toki kaupunkienkin kupeeseen, ja moottoriteiden varsiin.
”Mitä kyläläiset hyötyvät, saako ne vain sen ”kauniin Nato-aidan” ja sen vierellä sitten sienikorin kanssa metsässä kuljetaan? Hyötyvätkö he mitenkään?”, halusi joku tietää.
Hankevastaavat kertoivat projektin työllistävän myös paikallisia, koska alueella tarvitaan työvoimaa. Yleisellä tasolla energiaomavaraisuuden kasvua Suomessa alleviivattiin hyötynä. Maanomistajat hyötyvät vuokrasopimusten muodossa.
Tilaisuuden jälkeenkin sai vielä jäädä keskustelemaan asioista, jos jokin jäi askarruttamaan.
Sastamalan kaupungin sivuilta saa asiasta lisätietoa, ja myös suoraan Alightin edustajiin voi olla yhteyksissä.
