Mikä nostaa veden hintaa Sastamalassa? – ”Kulutuksesta nipistämällä voi laskussa säästää”, tekninen johtaja sanoo

Sastamalan Veden verkostopäällikkö Marko Naskali, käyttöpäällikkö Petri Jääskeläinen ja johtaja Kimmo Toukoniemi. Arkistokuva: Minna Isotalo.

Sastamalan Vesi nostaa taksojaan ensi vuodelle. Veden käyttömaksu nousee 2,52 eurosta 2,65 euroon kuutiolta. Jäteveden käyttömaksu 3,48 eurosta 3,65 euroon kuutiolta. Vesilaitoksen johtokunta hyväksyi noin 5 prosenttia nykytasoa korkeammat hinnat kokouksessa viime viikolla.

Perusmaksuihin on tiedossa noin 15 prosentin hinnankorotus. Loppusummaan vaikuttaa vesimittarin koko.

Syynä korotuksiin on rahoituskulujen nousu, joka on merkittävä tehtyjen isojen investointien johdosta, sanoo kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi.

Laki velvoittaa vesiyhtiöitä kattamaan kulunsa, joten taksoja on pakko Toukoniemen mukaan korottaa.

Kiinteän perusmaksun osuus nelihenkisen omakotitalossa asuvan perheen vesilaskusta on noin 30 – 35 prosenttia.

”Eli edelleen vesilaskussa on mahdollista säästää, jos nipistää omasta vedenkulutuksestaan”, Toukoniemi tuumaa.

Laaja verkosto, vähän asukkaita

Mikä veden hintaa Sastamalassa nostaa?

”Meillä on laaja vesi- ja viemäriverkosto, mutta suhteessa laajuuteen liittyjiä per kilometri on todella vähän”, Sastamalan Veden verkostopäällikkö Marko Naskali vastaa.

Toisin sanoen Sastamalassa on sen pinta-alaan ja vesi- ja viemäriverkoston kokoon nähden vähän asukkaita.

Naskalin mukaan kriittisen infran saneeraukseen kuluu vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa.

”Se on se investointitaso, johon tällä hetkellä pystymme. Onneksi mitään suuria investointeja ei ole näköpiirissä”, hän toteaa.

Naskali muistuttaa, että Sastamalassa on tehty viime vuosina sellaisia isoja ratkaisuja, jotka joissakin muissa Pirkanmaan kunnissa ovat vielä edessäpäin. Esimerkiksi liittyminen Huittisten jätevedenpuhdistamoon oli sellainen:

”Meillä on tehty isot puhdistamo- ja siirtoviemäri-investoinnit, ja niistä on paljon kiinteitä kuluja, jotka näkyvät perusmaksussa.”

Muun muassa Lempäälä, ja Vesilahti ovat mukana Tampereen Sulkavuoren uudessa keskuspuhdistamossa, joka aloittaa toimintansa ensi vuonna. Tämän voisi olettaa vaikuttavan myös taksoihin.

Kokonaiskuluissa 40. kallein

Kiinteistöliiton vuotuisessa Indeksi-talo vertailussa Sastamalan vesi oli Pirkanmaan kolmanneksi kalleinta vuonna 2024. Vielä kalliimpaa vettä on Ylöjärvellä ja Lempäälässä.

Valkeakoski, Nokia ja Kangasala jäävät vertailussa vain hieman Sastamalan hintatasosta. Nokiallakin on puhdistamoinvestointi vielä edessäpäin.

”Vaikka joskus kuulee muuta väitettävän, Sastamalan vesi ei ole Suomen, eikä edes Pirkanmaan kalleinta”, Toukoniemi sanoo.

Jos Sastamalan uusia taksoja vertaa kokonaisuutena esimerkiksi Lempäälän, Vesilahden ja Ylöjärven hintatasoon, selviää että omakotitaloudelle Sastamala on nelikon kallein.

Nelihenkisen omakotitalossa asuvan perheen kulut ovat Sastamalassa noin 1468 euroa vuodessa. Ylöjärvellä saa vastaavassa tapauksessa pulittaa noin 1467 euroa, Vesilahdessa noin 1359 euroa ja Lempäälässä noin 1318 euroa.

Rivitalo- ja kerrostaloasujalle Sastamala on puolestaan muita halvempi mitä veden käyttö- ja perusmaksuihin tulee.

Koko Suomen vesimaksuja vertailtaessa Sastamala on käyttöveden suhteen 16. kallein ja jätemaksujen osalta 13. kallein. Kokonaisuutena se on veden osalta 40. kallein kunta.

Sastamalan Veden miehet pohjaavat tietonsa Vesilaitosyhdistyksen viime vuoden tilastoon.

”Sitä emme vielä tiedä, mitä muut kunnat taksojensa suhteen tekevät ensi vuotta ajatellen”, Naskali huomauttaa.

  • jukkakeskinen

    Kun hinnan nousua perustellaan kustannusten nousulla eli rahapulalla, niin miten kulutuksen vähentäminen, kuten tässä säästövinkiksi neuvotaan, lisää eurojen määrää kustannusten kattamiseksi?
    Miksi lasi- ja marmoritornin väkeä ei edes lomauteta tai muuten toimintaa ”sopeuteta” ja ”uudelleen järjestellä” tulorahoitusta vastaavaksi?
    Mitä hyötyä oli muuttaa vesilaitos osakeyhtiöksi, jos se ei toimi kuin osakeyhtiö? Kunnissa on paljonkin suojatyöpaikkoja pikku puuhastelua tekemässä, mutta osakeyhtiössä heitä ei voi olla vaikka kunta omistajana olisikin.
    70-luvan alussa kun oli öljykriisi, niin silloin käskettiin säästämään öljyä varsinkin lämmityksestä ja siihen annettiin vinkkejä isoilla kampanjoilla. Silloin ei vielä ollut olemassa sellaista käytäntöä, että väkeä olisi irtisanottu, jolloin vaihtoehdoksi tuli öljyn hinnan korotus kun kulutus laskikin ”liikaa”! Nyt voi veden kanssa käydä samoin jos väki ei vähene!

    • Mullikuhnuri

      Kun Sastamalan vedellä on parikymmentätuhatta asiakasta erittäin laajan verkoston alueella ja vain 13 palkollista ja henkilökulut eläkkeineen ovat kymmenesosa koko toimintakuluista, on horina henkilöstön vähentämisestä yhteskunnan kärryiltä pudonneen perussuomalaista populismia. Kiinteät kulut pitää maksaa kiinteillä maksuilla ja palvelun käyttö käyttömaksuilla. Kannatat salaa kommunismia, jossa valtio tarjoaa maksutta kaiken jäsenilleen.

  • harrivalimaa

    samaa mieltä.miten voi kulutuksella vähentää hintaa jos on jo vähentänyt kun perusmaksu nousee koko ajan vaikka kuinka vähän kulutat.ent. vammalala kusee omaan nilkkaan tai niin on jo käynyt ja nähty.

Jätä kommentti