Sastamalalainen opettaja ja graafikko Markku Yli-Erkkilä on julkaissut neljännen Reppureissaaja-sarjan kirjan, ja tällä kertaa hän ammensi tarinoihinsa Kalevalasta.
Päähenkilön, eli lukijan, johdattaa seikkailuun itse Väinämöinen. Siltä varalta, että kalevalamittainen ilmaisu kummastuttaa lukijaa, päräyttää nyky-Väinämöinen informaatiota myös rap-muodossa.
Lukijan tehtävänä on löytää legendaarinen Sampo – tuo kultaa, suolaa ja viljaa takova taikaesine.
Onnekkaita sattumuksia, ikäviä yllätyksiä, oivaltamisen iloa ja jännittäviä juonenkäänteitä tarjoavassa opuksessa esiintyvät myös Ilmarinen, Kyllikki, Lemminkäinen ja suurimpana pahiksena Pohjan Akka.
”Oli hauskaa miettiä, millaisia nuo hahmot ovat tässä ajassa. Toisaalta halusin luonteenpiirteiden suhteen pysyä Kalevalalle uskollisena. Kyllikki on bilettäjä, Ilmarinen suora, Lemminkäinen äkkipikainen ja hiukan ketku”, Yli-Erkkilä kertoo.
Mikä sai hänet innostumaan juuri Kalevalasta?
”Se on maailmalla tunnetuin suomalainen suuri kertomus, josta Tolkien sai inspiraatiota Keskimaa-tarinoihinsa”, Yli-Erkkilä sanoo.
Kalevala tuskin menee koskaan pois muodista, ja on aihepiirinä sellainen, että voisi kiinnostaa suurempaakin yleisöä, hän miettii. Kadonneen Sammon metsästys on viihdyttävää ajanvietettä, jonka myötä oppii huomaamattakin jotain Kalevalan hahmoista.
Yli-Erkkilää kiehtoo ajatus tuttujen ainesten käyttämisestä uusien tarinoiden materiaalina.
”Don Rosa on tässä mestarillinen. Hänen keksimissään Aku Ankka -tarinoissa on monesti hyödynnetty maailmankirjallisuuden klassikoita, myyttejä ja mytologioita”, hän tuumaa.
Pelillisyys vetoaa lapsiin, nostalgia aikuisiin
Aiemmista Reppureissaaja-teoksista poikkeava ja laajempi henkilöhahmogalleria mahdollisti syventävien tarinoiden upottamisen toiminnantäyteisen seikkailun lomaan.
”Tietokonepeleissäkin on usein taustoittavaa videokerrontaa. Lisätarinat sopivat pelikirjaankin loistavasti”, Yli-Erkkilä sanoo.
Juuri pelillisyys on se koukku, johon maantieteen- ja biologian opettajanakin työskentelevä Markku Yli-Erkkilä toivoo lasten tarttuvan. Hänen tavoitteenaan on houkutella lapsia, myös poikia, kirjojen pariin. Reppureissaaja-sarjan teoksissa jokainen lukukerta on uusi interaktiivinen seikkailu, kun lukijan tekemät valinnat vaikuttavat kirjan juoneen.
Yli-Erkkilä kertoo vaikuttuneensa itse lapsena vastaavista teoksista. Moni 1980-luvulla näitä kirjoja lukenut on löytänyt Reppureissaajat.
”Selvästi näihin liittyy tietynlaista nostalgiaa. Varsinkin kirjamessutapahtumissa myönteistä palautetta tulee myös aikuislukijoilta.”
Google Mapsilla Joensuun kaduille
Aiemmat kirjat veivät lukijansa seikkailemaan muun muassa eläintarhaan, Helsingin eri kohteisiin sekä loistoristeilijälle ja Turkuun. Kadonnutta Sampoa jäljitetään Joensuussa, Lahdessa ja Tampereella.
”Haastavinta oli kirjoittaa Joensuusta, sillä en ole koskaan käynyt siellä. Mutta yllättävin hyvin pärjää Google Mapsin ja muiden tietolähteiden avulla.”
Paikallistietous voi avittaa lukijaa palkitsevampien ratkaisuvaihtoehtojen keksimisessä, mutta ilmankin pärjää.
”Halusin kirjaan myös anarkismia. Toisinaan hullutkin valinnat voivat johtaa oikeille jäljille. Onhan kyseessä satu”, Yli-Erkkilä sanoo.
Opettaminen kirjanteon vastapainona
Markku Yli-Erkkilä on ahkera kirjantekijä. Luontoaiheisia värityskirjoja häneltä on ilmestynyt jo vuosien ajan. Lisäksi on useita graafisen alan töitä. Lehtorin pesti Karkun evankelisen opiston lukiossa on osa-aikainen, mutta tärkeä. Tällä hetkellä erilaisten töiden yhdistäminen tuntuu mielekkäältä.
Kirjojen tekeminen ja graafiset askartelut sekä opettajan työ ovat hyvää vastapainoa toisilleen. Yli-Erkkilän mukaan kirjoittaminen ja kuvittaminen antavat mahdollisuuden toteuttaa ideoita, mutta ne voivat välillä olla aika yksinäistäkin puuhaa.
”Opettajan työ ei ehkä ihan anna samalla tavalla mahdollisuutta toteuttaa vapaasti omia visioita, mutta siinä saa taas olla hyvinkin paljon ihmisten seurassa. Koen myös, että nuorten kanssa toimiessa pysyy mökkihöperyys kaukana.”
Kadonneen Sammon metsästys -kirjaa saa muun muassa Tyrvään Kirjakaupasta ja Pukstaavista.