Vuotta 2024 on vielä muutama kuukausi jäljellä, mutta eduskunnan keskusteluissa vuosi 2025 on jo läsnä. Viime viikot onkin käsitelty pitkälti tulevan vuoden budjettia, josta haluaisin tehdä muutaman noston keskusteluun.
Mielenterveysongelmat ovat etenkin nuorten kohdalla lisääntyneet valtavasti, ja siksi onkin tärkeämpää kuin koskaan, että nuoret saavat tarvitsemaansa tukea ajoissa. Lasten ja nuorten terapiatakuu, jota edellinen hallitus ei lupauksistaan huolimatta kyennyt toteuttamaan, on viimeinkin tulossa: uudistuksen seurauksena kaikki lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret pääsevät jatkossa perustason mielenterveyspalveluihin viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.
Mielenterveysongelmat voivat kohdata meistä jokaisen milloin tahansa, ja nuorilla oireet voivat kehittyä nopeasti vakavammiksi, ellei tukea ole saatavilla ajoissa. Siksi olen iloinen, että tämä vihdoin etenee.
Tuloverotuksen puolella ei ihmeitä tapahdu, mutta positiivisin yllätys kohtaa lapsiperheitä: käyttöön otetaan lapsikohtainen työtulovähennys, jossa yhdestä lapsesta saa vähentää verotuksessa 50 euroa, yksinhuoltajille tämä vähennys on tuplana. Kasvaneet arjen kustannukset koettelevat monien perheiden sinnikkyyttä. Siksi on mielestäni oikein, että tämä otetaan huomioon verotuksessa.
Suomi on pitkien välimatkojen maa, joten tiestöstämme huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää. Tänä vuonna huonokuntoisten päällystettyjen teidemme määrän kasvu on tehtyjen toimenpiteiden seurauksena jopa hieman laskenut! Vuoden 2024 ennätyksellisen vilkas asfalttikesä – jolloin uutta asfalttia saatiin yli 4,000 kilometrin edestä – saa jatkoa myös ensi vuonna, kun korjausvelan taklaamista jatketaan. Lisäksi ensi vuonna vaikuttava, vanhempaan autokantaan kohdistuva ajoneuvoveron perusveron alennus tarjoaa pientä helpotusta niille ihmisille ja autoilijoille, joilla ei uuteen vähäpäästöiseen ajoneuvoon ole varaa.
Puolustusta ei voi laittaa vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta säästökuurille. Suomen ja lähialueiden turvallisuusympäristö on viimeisten vuosien aikana muuttunut dramaattisesti huonompaan suuntaan Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Myös uusiin turvallisuusuhkiin on niin ikään varauduttava painokkaasti. Lähi-idän tilanne voi eskaloitua ja myös sillä voi olla epäsuoria vaikutuksia Suomen turvallisuuteen ja taloudelliseen tilanteeseen.
Talouden isoista säästötoimista huolimatta puolustuksen hallinnonalalle ehdotetaan tulevalle vuodelle lähes 6,5 miljardin euroa: lisäpanostuksia Suomen puolustuskykyyn tehdään, Ukrainan tueksi luovutettua suorituskykyä korvataan ja Nato-jäsenyyden yhteensovittamista edistetään.
Puolustuskyvyn saralla ei etenkään tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa tulla minkäänlaisia kompromisseja tekemään. Kokonaisuudessaan kyseessä on iso summa yhdelle hallinnonalalle, mutta nähdäkseni se on välttämätöntä. Laiminlyömällä puolustuksen, voisi sen seuraukset olla ennalta arvaamattomia ja vakavia. Siihen ei yksinkertaisesti pienellä Suomella ole varaa.
