Sastamalan Säätiön 80-vuotisjuhlissa julkaistiin vaikuttava historiikki – ”Kunniavelka on nyt maksettu”

Tekijät ja teos. Kalervo Sipi ja Mika Susi esittelivät vaikuttavaa ”Kunnia, velvollisuus ja tahto”-historiikkia. Kirja kertoo Sastamalan Säätiön tarinan.

Vammalan Seuratalon lipputangossa hulmusi Suomen lippu viime perjantaina marraskuista taivasta vasten.

Oli juhlan aika, sillä Sastamalan Säätiön perustamisesta tuli kuluneeksi 80 vuotta. Juhlassa julkaistiin Kalervo Sipin ja Mika Suden yhteistyössä toimittama historiikki ”Kunnia, velvollisuus ja tahto”.

Teos on tasokkaasti toteutettu, mielenkiintoinen syväsukellus Sastamalan Säätiön vaiheisiin – ja samalla ainutlaatuinen ikkuna paikalliseen historiaan.

”Projekti on ollut pitkä, hienolta tuntuu nyt, kun kirja on valmis”, kertoi toinen kirjan kirjoittajista, Sastamalan Säätiön viimeinen puheenjohtaja, kenraalimajuri evp Kalervo Sipi.

Mika Susi (vas.), Risto Tuori, Jorma Virta, Lasse Liukko ja Maija-Liisa Pajunen nauttivat kahvipöydän antimista.

Historiikin kirjoittamista oli käynnistelty aiemmin pariinkin eri otteeseen. Ensimmäisen kerran se aloitettiin jo vuonna 1959. Työtä ei tuolloin kuitenkaan saatettu loppuun asti, vaan säätiön arkistosta löytyi ainoastaan jonkinlainen luonnos historiikista.

”Seuraava yritys oli keväällä 1998, kun oma isäni Kauko Sipi tutustui säätiön arkistoaineistoon, ja aloitti historiikin kirjoittamisen. Työ jäi häneltä kuitenkin pahasti kesken, ja kunniavelkana isälleni lupasin saattaa sen loppuun”, Sipi selvitti.

”Kunniavelkani on nyt maksettu.”

Paikallishistoriaa aiemminkin kirjojen kansien väliin taltioinut valtiotieteiden maisteri Mika Susi hymyili myös tyytyväisenä valmista teosta esitellessään.

Hän osasi arvostaa heidän käytössään ollutta valtavaa aarreaittaa.

”Käytössämme oli historiikkiluonnoksen lisäksi säätiön arkisto, jossa oli hyllymetreittäin materiaalia”, Susi totesi.

Toimittamisen lisäksi hän vastasi teoksen taitosta ja lopullisesta ulkoasusta.
Mika Susi antoi oman työpanoksensa kirjan eteen kokonaan palkkiotta.

Kalervo Sipi (oik.), Seija Sipi, Matti Soini, Jaakko Horelli, Auli Horelli ja Pirkko Varheenmaa juhlapäivänä.

Sastamalan Säätiö on toiminut uskollisesti omassa tehtävässään huolehtien sotainvalidien, kaatuneitten vähävaraisten omaisten ja muiden sodan takia puutteeseen ja kärsimään joutuneiden henkisestä ja aineellisesta tukemisesta.

Säätiön säädekirja allekirjoitettiin perustamiskokouksessa 2.11.1944. Jo seuraavana päivänä presidentti Mannerheim allekirjoitti eduskunnan hyväksymän lain suojeluskuntien lakkauttamisesta.

Muutaman viikon päästä tästä valvontakomissio määräsi myös Lotta Svärd -järjestön lakkautettavaksi. Etelä-Satakunnan suojeluskuntapiirin suojeluskunnat ja lottayhdistykset tekivät pikaisesti päätöksiä omaisuutensa luovuttamisesta perustetulle säätiölle.

Toiminta-aikanaan säätiö on realisoinut sille luovutetut suojeluskuntien ja lottajärjestöjen varat sijoittaen ne arvopapereihin. Niiden tuotoista sekä säätiön pääomastasta on viimeisten kymmenen vuoden aikana jaettu vuosittain sääntöjen mukaisia avustuksia.

Koristeissa oli siniristilipun sävyt ja kynttilät valaisivat kauniisti.

Säätiön tukea on kohdennettu myös perinnetoimintaan, esimerkiksi tuhopolton kohteeksi joutuneen Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakennukseen.

Viime kesänä Sastamalan Säätiön hallitus päätti säätiön purkamisesta veteraanien ja heidän leskiensä määrän vähentyessä. Varat päätettiin luovuttaa

Vapauden ja Itsenäisyyden Perinneyhdistys Sastamala ry:lle, jolle jo muutamat alueen veteraanijärjestötkin ovat varansa luovuttaneet.

Seuratalolla vietetty juhla oli upea päätös tärkeää työtä tehneelle säätiölle.

Puheenvuorojen lisäksi Kiikan Torvisoittokunnan isänmaallinen musiikki kosketti syvästi kuulijoita.

Sastamalan Maanpuolustusnaiset Päivi Ketola, Tiina Nurmi ja Johanna Pitkäkoski huolehtivat, että kahvipannu oli kuumana.
Kiikan Torvisoittokunta vastasi musiikkipuolesta. Ensimmäisenä kappaleena kuultiin sydämiin käyvä Jean Sibeliuksen säveltämä ”Jääkärinmarssi”.
Isänmaallinen, kunnioittava tunnelma oli  tilaisuudessa käsinkosketeltavasti läsnä.

Leave a Reply