Sastamalassa sijaitseva Huoltamo on ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan keskittynyt yritys, jossa työskentelevät Kirsi-Marja Nieminen ja Mari Santala. Lääkärinä vuodesta 1988 työskennellyt Nieminen kouluttautui pari vuotta sitten myös ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi, ja Santala on koulutukseltaan sosionomi amk, joka tällä hetkellä keikkailee mielenterveys- ja päihdeasumisyksikössä oman toiminimensä Valonpilkahruksia töiden ohella.

Santala on aiemmin toiminut varhaiskasvatuksen opettajana ja työn ohella jo vuosia lisännyt ammattitaitoaan mielenhyvinvoinnin opinnoilla, ja on kouluttautunut myös ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.
Naisten mielestä käsite koulutettu lyhytterapeutti kaipaa hieman selvennystä, samoin tieto siitä, millaisissa tilanteissa lyhytterapia olisi paikallaan.

”Lyhytterapia on Suomessa vielä varsin uusi käsite ja vasta nyt heräillään siihen, että monet ihmiset hyötyisivät lyhyestä avusta vuosien psykoterapian sijaan”, Nieminen toteaa.

”Lyhytterapia on hyvä apu silloin, kun halutaan saada nopeasti ja helposti apua ennen, kun asiat omassa mielessä monimutkaistuvat”, Santala jatkaa.

Nieminen muistuttaa, että Suomessa terapiakenttä on varsin moninainen. Esimerkiksi psykoterapia on kelakorvattavaa, muut eivät. Hän harmittelee, että edelleenkin jotkut rinnastavat lyhytterapian erilaisiin uskomushoitoihin.

”Lyhytterapian näistä erottaa se, että ratkaisukeskeisellä lyhytterapialla on vankka tieteellinen tausta, ja sen tuloksista löytyy paljon vertaisarvioitua tutkimustietoa”, Nieminen korostaa.

”Yleensä kyseessä on joku ihmisten arkipäivän elämään liittyvä huoli, jota ei omin voimin pysty ratkomaan. Kyseessä voi olla lapsilla ja nuorilla kouluun tai kaveripiiriin liittyvät hankaluudet, työikäisillä työhön, työttömyyteen, parisuhteeseen tai lapsiin liittyvä huoli, tai sairauden aiheuttama epävarmuus ja vanhuksilla usein yksinäisyys”, hän luettelee.

Santala toteaa, että lyhytterapiaan voi tulla kuka tahansa ja millaisen asian kanssa vain.

”Jos koemme, että meidän apumme ei riitä, niin ohjaamme asiakkaan voimakkaamman tuen piiriin”, hän painottaa.

”Lyhytterapia voi myös toimia kannattalevana voimavarana tilanteessa, jossa henkilö jo jonottaa esimerkiksi psykoterapeutille”, hän lisää.

Sekä Nieminen että Santala ovat havahtuneet siihen, että yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon pahoinvointia. Entä milloin on syytä huolestua omasta tai läheisen pahoinvoinnista, ja miten asian voisi ottaa puheeksi vaikka juuri läheisen kanssa?

”Omasta tai läheisen pahoinvoinnista on syytä huolestua silloin, jos raskaat ajatukset, huolet ja murheet vaikuttavat selvästi jokapäiväiseen elämään, eikä juuri mikään tuota enää iloa. Yksinkertaisin tapa ottaa asia puheeksi on kysyä toiselta suoraan miten voit, tai mitä sinulle oikeasti kuuluu. Terapiaan lähteminen on kuitenkin aina henkilökohtainen asia, ketään ei sinne pidä pakottaa”, Nieminen muistuttaa.

”Usein kun ihminen uupuu, hän jättää elämästään pois harrastukset, joista on ennen saanut voimaa. Lopuksi elämään ei jää muuta kuin se uuvuttava asia, ja sen kanssa yritetään sinnitellä eteenpäin. Silloin kannattaisi havahtua”, Santala opastaa.

Puhumisen ihmeitä tekevä voima

Lähestyvä joulu voi erinäisistä syistä johtuen aiheuttaa toisille stressiä, pahaa oloa tai surua jo ennakkoon. Santalan mukaan silloin on tärkeintä, ettei jää ajatustensa kanssa yksin.

”Usein asioiden jakaminen puolittaa taakan harteilla. Jos kokee, ettei ole ketään kenelle jutella tai että juttelu kasvokkain on vaikeaa, niin voi soittaa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen. Kannattaa muistaa myös, että kaikenlaisen mukavan asian tekeminen vie kurjia ajatuksia mielestä pois. Myös hyvä rytmi arjessa auttaa mielen tasapainossa, joten on tärkeää, että yrittää saada itsensä joka päivä heräämään aamulla, ulkoilemaan, syömään ja tekemään jotain hyvänmielen asiaa”, Santala ohjeistaa.

”Muistuttaisin myös, että ole itsellesi armollinen. Joulua kannattaa valmistella juuri niin paljon, kuin itse haluaa ja jaksaa. Ei tarvitse ottaa mallia naistenlehtien täydellisistä jouluista, vaan on hyvä muistaa, että joulu on rauhan ja ilon juhla”, Nieminen lisää. Lisäksi hän muistuttaa puhumisen ihmeitä tekevästä voimasta.

”Kannattaa uskaltaa puhua ahdistuksesta jollekin: läheiselle, ystävälle tai vaikka terapeutille. Esimerkiksi läheisensä lähiaikoina menettäneelle joulunvietto voi olla todella ahdistavaa. Silloin kannattaa antaa tunteiden tulla. Ei ole väärin itkeä, tai olla vihainen, jos siltä tuntuu”, Nieminen rohkaisee.

Parisuhdeongelmissa jumiudutaan usein samoihin asioihin ja kuvioihin

Parisuhteissa voi olla tilanne, jolloin lyhytterapiasta olisi hyötyä, mutta vain toinen osapuoli olisi valmis ulkopuolista apua hakemaan. Mari Santalan mukaan on täysin mahdollista, että lyhytterapiassa käy vain toinen puoliso.

”Silloin asioita katsotaan toki hieman eri näkökulmista kuin silloin, jos kummatkin olisivat paikalla.”

”Terapeutti voi esimerkiksi auttaa puolisoa vaihtamaan näkökulmaa siten, että rakkaudettomuudesta kärsivä puoliso oppiikin lukemaan rakkautta vaikka arjen pienistä teoista. Parisuhdeongelmissa jumiudutaan usein samoihin asioihin ja samoihin kuvioihin. Riidat käsittelevät aina samoja asioita ja usein riitojen kulku on hyvin samanlainen kerrasta toiseen. Kun toinen puoliso löytää itsestään voimavaroja purkaa näitä toistuvia kuvioita, usein molemmat osapuolet hyötyvät tästä ja parisuhde paranee”, Nieminen tietää.

Huoltamolla ratkaisukeskeinen lyhytterapia tapahtuu useimmiten kasvokkain, mutta etäyhteyskin on yksi vaihtoehto.

”Yllättäen etäyhteyden välityksellä tapahtuvassa terapiassa yhteys terapeutin kanssa on jopa intensiivisempi kuin lähiterapiassa. Harvemmin etäterapiassa kukaan on selaillut kännykkää, mutta lähiterapiassa niin on kyllä käynyt. ”

”Yksi hyvä puoli etäterapiassa on myös se, että se ei ole paikkaan sidottu, eli terapiaistunnon voi käydä vaikka rantalomalta tai mökiltä, kunhan yhteydet pelaavat. Toki sanaton viestintä ei välity terapeutille aivan samoin, kuin lähiterapiassa, mutta toisaalta aralle ihmiselle etäyhteys tuo eräänlaista intimiteettisuojaa. Silloin voi paremmin vapautua käsittelemään terapiaan johtaneita asioita”, Nieminen miettii.

Huomaa hyvät hetket, ymmärrä sisäinen rytmisi

Kirsi-Marja Niemisen vinkit henkiseen hyvinvointiin:

-Puhu ja kuuntele
-Älä jää yksin
-Tee niitä asioita, jotka tekevät sinulle hyvää
-Huomaa hyvät hetket sen sijaan, että keskityt huonoihin
-Hidasta tahtia
-Usko, että juuri sinä olet arvokas ihmisenä, puolisona, lapsena, vanhempana, isovanhempana, työntekijänä, esimiehenä jne
-Arvosta itseäsi ja kohtele itseäsi hyvin

Mari Santalan vinkit henkiseen hyvinvointiin:

-Päivärytmi
-Tasapaino eri asioiden suhteen
-Mukavien asioiden tekeminen
-Järkevä työkuorma ja oman sisäisen rytmin ymmärtäminen
-Ystävät
-Unelmointi
-Ulkoilu ja liikkuminen
-Lemmikit
-Itsemyötätunnon harjoittaminen. Usein olemme itse itsemme pahimmat morkkaajat ja lannistajat, tämä lisää mielen huonovointisuutta, koska aivomme uskovat meitä