Hiljakkoin julkaistun “Tarinoita Jumalan sanan äärellä”-kirjan suosio yllätti kirjailijan itsensäkin.

Reijo Telaranta kertoo omin sanoin, miten kyseinen lukuelämys syntyi:

Ympäröivä metsä oli pimeä. Liekit loivat lähimpiin puihin ja pensaisiin salaperäisiä valoja ja varjoja.
Suuri joukko meitä tuskin kouluikään ehtineitä pieniä miehen alkuja istui ääneti nuotion ympärillä.

Partiojohtajamme kertoi meille jännittävää tarinaa, jossa rohkeus, päättäväisyys ja sinnikkyys toivat vaarojen ja vaikeuksien jälkeen voiton.
Tuosta nuotioillasta lähtien olen rakastanut tarinoita.

Seuranneiden vuosien aikana oivalsin, että minulle haluttiin tarinoiden avulla opettaa niin kotona kuin koulussakin rehellisyyttä, reiluutta ja periksiantamattomuutta.

Vuosikymmeniä myöhemmin huomasin, että myös useimmat liike-elämän kouluttajat ja konsultit olivat ihastuneita tarinoihin.

”Kun haluat vaikuttaa johonkin asiaan, kerro tarina”, toteaa esimerkiksi kasvujohtaja Jarkko Kurvinen yrityksensä nettisivuilla.
Sanomaansa hän perustelee sillä, että tieto vetoaa vain järkeemme, mutta hyvä tarina auttaa asian muistamisessa ottamalla mukaan myös tunteemme.

Eikä tarinoiden käyttö viestinnässä ja koulutuksessa ole suinkaan mikään meidän aikamme konsulttien tai psykologien villitys.
Tarinat nimittäin ovat ihmiskunnan vanhin viestinnän ja opetuksen muoto.

Jo vuosituhansia ennen kirjainten ja kirjoitusten keksimistä välitettiin tietoa, perinteitä ja varoituksia muille nuotioiden ääressä kerrotuilla tarinoilla.

Aineisto kerätty vuosikymmenien aikana

Olen kolmen vuosikymmenen aikana kerännyt noin kolmensadan hyvän tarinan kokoelman.
Monia niistä olen käyttänyt blogeissani, puheissani ja saarnoissani.

Hyviä tarinoita olen löytänyt monenlaisilta ”nuotiotulilta”. Niitä on tullut vastaan lukemissani kirjoissa ja lehdissä sekä kuulemissani puheissa ja keskusteluissa. Myös netin ihmeellisessä maailmassa kiertää huima määrä alati muokkautuvia ja eri kielille käännettyjä tarinoita.

Hyvä tarina on kuin kantoraketti, joka vie meitä palvelevan satelliitin radalleen.
Jos muistaa tarinan, muistaa helposti myös sen mukana olleen opetuksen.

Kun näin tapahtuu, niin silloin myös tarinaan liittämäni tieto saattaa jäädä satelliitin lailla kiertämään ihmiseltä ihmiselle palvelevana ja rohkaisevana.

Hyvällä tarinalla on kaiken lisäksi vielä eräs salaperäinen ominaisuus.
Se tempaa mukaansa yhtä hyvin nuoren kuin vanhan, rippikoululaisen ja vanhan rovastinkin:

”Mitenkä tässä käy? Kuinka tarina mahtaa päättyä? Millainen yllätys lopussa odottaa?”
Mitä ja millaisia asioita kirjani sadan tarinan seurassa lukijaa odottaa? Mitä kantoraketit ovat radalle nostamassa?

Alkusanat kirjaani kirjoittanut emerituspiispa Jorma Laulaja:

”Kirjaan tarttuu jo kiinnostavien tarinoiden vuoksi. Tiedätkö, miksi kurjet lentävät aurassa? Miksi Gandhista ei tullut kristittyä, vaikka läheltä piti? Jokainen kertomus saa saatteekseen kirjoittajan oman tulkinnan, ja kierros umpeutuu huolella valittuun raamatunkohtaan.”

Jorma Laulaja myös toteaa, että ”Kirjassa hakeudutaan kohti uskon alkuperäisiä, raamatullisia juuria.”

Kirjan on kustantanut Kuva ja Sana.

Sadan tarinan pariin pääsee esimerkiksi käymällä Tyrvään Kirjakaupassa tai osoitteessa kuvajasana.fi.

Teksti: Reijo Telaranta