Eu:ssa syntyneen uuden päätöksen myötä suden kannanhoidollinen metsästys Suomessa on ottanut askeleen eteenpäin.
Bernin sopimus, eli Euroopan luonnonsuojelusopimus, tekee linjaukset uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelusta.

Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätöksen mukaisesti suden suojelustatusta päätettiin alentaa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Lahdenperä suhtautuu uutisiin maltillisesti – ihan vielä ei ole syytä tuulettaa.

”Tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta vielä on pitkä matka siihen, että asiat käytännön tasolla muuttuvat”, hän muotoilee.

”Päätös edellyttää vielä luontodirektiivin liitemuutosta, joka edellyttää yksimielistä päätöstä EU:ssa. Suomalainen suurpetojen metsästyslainsäädäntö pitäisi päivittää, sekä muodostaa suurpetojen kannanhoitoalueet. Kannanhoitoalueille määritettäisiin suurpetojen minimimäärä, jolloin viranomaiset voisivat myöntää kaatolupia tämän ylittävälle osalle. Pitkässä putkessa tässä mennään, mitään äkkinäisiä muutoksia ei ole tulossa”, hän uskoo.

”Suomessa puhutaan aika vähän luonnon kantokyvystä näistä asioista keskustellessa. Liian suuri susimäärä täällä tuo väistämättä ongelmia, ja se on ollut havaittavissa jo pitkään. Maataloudelle on jo tullut huomattavia vahinkoja, jotkut tilat ovat lopettaneet esimerkiksi lampaiden pidon kokonaan, kun se on susien takia käynyt mahdottomaksi. Tästä on suuri huoli ja murhe. Myös metsästyskoiria on mennyt todella paljon tänäkin vuonna”, hän harmittelee.

Pekka Lahdenperän mukaan nykyinen lainsäädäntö ei huomioi riittävästi ihmistä, vaan niissä mennään suojeluasiat edellä.

Suomessa korkein hallinto-oikeus (KHO) on useaan kertaan kumonnut suurpetojen kannanhoidolliset poikkeusluvat.

”Ruotsissa samaa lakia tulkitaan toisin, ja kannanhoidollinen susien metsästys on mahdollista. Suomessa näin ei toimita, koska Ruotsin mallin mukaisesti toimiminen vaatii hallitukselta lainsäädäntötoimia, jotka ovat hitaita ja aikaa vieviä”, Lahdenperä toteaa.

Nykyisin Suomessa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys ei siis ole mahdollista.

”Lainsäädännön päivitystyössä tulisi huolehtia siitä, että lupaprosessista ei tehdä monimutkaista ja raskasta, jota se nykyisin on.

Positiivisena asiana on heinäkuussa annettu asetus, joka sujuvoittaa suurpetojen aiheuttaminen vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä. Pääsääntöisesti poliisi tekee ratkaisut taajama-alueilla ja Suomen Riistakeskus taajamien ulkopuolella”, selvittää Lahdenperä.

Susihavainnoista on tullut arkipäivää Länsi-Suomessa. Susikanta on lisääntynyt ongelmallisen suureksi, ja rinnakkaiselo kyseisen suurpedon kanssa käynyt haasteelliseksi. Metsästyskoirien ja kotieläinten omistajien lisäksi huolissaan ovat muutkin.

Pihapiireihin yhä useammin pyörimään päätyneet sudet huolestuttavat myös perheellisiä.

On pelätty jo pitkään sitä, että jossakin vaiheessa susi voi hyökätä lapsen kimppuun. Asiaan on reagoitu muun muassa koulukyytien järjestämisellä.

Useita vanhempia hirvittää päästää lapsia keskenään leikkimään ulkosalle alueilla, jossa susia näkyy jatkuvasti liikuskelemassa.
Monet aikuisetkin ovat jättäneet metsissä samoilun sikseen välttyäkseen yhteentörmäykseltä suden kanssa.

Koiranulkoiluttajat ovat perustaneet whatsapp-ryhmiä, joissa varoittelevat toisiaan, jos huomaavat suden jossakin.
Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten asia vaikuttaa monien ihmisten arkeen. Huolestuminen on ymmärrettävää, eikä pelkoa ole syytä vähätellä.

”Susivihasta ei ole kyse, ennemminkin maalaisjärjen käytöstä. Susien ihmisarkuuden vähentyessä ne tulevat entistä uskaliaammin asutusten tuntumaan, tämä ei ole hyvä kehityssuunta. Suomessa puhutaan aika vähän luonnon kantokyvystä. Täällä esimerkiksi 500 sutta on aivan liikaa, asioita tulisi nähdä kokonaisuuksina”, pohtii Lahdenperä.

Suden suojeluaseman muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi tehtiin ehdotus joulukuussa 2023 EU-komissiossa.

Suomi on tukenut ehdotusta. EU:n jäsenmaiden linjausten mukaisesti suojelustatuksen muutos eteni Bernin sopimuksen pysyvän komitean päätettäväksi, joka päätti alentaa suden suojelustatusta 3.12.2024.

Edelleen susi lukeutuu suojeltujen lajien joukkoon. Jatkossakin tullaan varmistamaan lajin pysyminen suotuisalla suojelutasolla.
Susikantaa seurataan direktiiviraportoinnin avulla EU:ssa. Suomessa laji on alueellisesti keskittynyt erityisesti läntiseen Suomeen.

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaisemassaan tiedotteessaan ottanut asiaan kantaa seuraavasti:

”Hallitus on tehnyt tärkeää työtä sen eteen, että petokantojen säätelyä joustavoitetaan. Tämä on turvallisuuden tunteenkin takia välttämätöntä, ja toisaalta jotta lajin suojelun hyväksyttävyys säilyy. Panostamme suden ja ihmisten rinnakkaiselon vahvistamiseen sekä vahinkojen ennaltaehkäisyyn osana kokonaisvaltaista ratkaisua”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.

”Olen erittäin tyytyväinen, että vaikuttamistyö on tuottanut toivotun tuloksen EU-tasolla ja myös laajemmin Bernin sopimuksen jäsenmaiden kesken. EU-tason toimet ovat oleellisen tärkeitä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ja ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Työtä on nyt jatkettava luontodirektiivin liitteiden muuttamiseksi. Jatkamme työtä myös kansallisella tasolla”, painottaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Päätöksen jälkeen seuraavana askeleena on EU:n luontodirektiivin muutos siten, että susi siirretään täysin suojellusta lajista suojelluksi lajiksi.