Kyllähän ne pitäisi laittaa kuntoon, ne kodin tärkeät paperit. Se vain helposti jää arjen keskellä hoitamatta, vaikka ajatus käykin toisinaan mielessä – ja asia siirtyy aina vain ”huomiseen”.
Saattaa kulua viikkoja, kuukausia, ja jopa vuosia siten, että asia on edelleen hoitamatta.
Tämä on tuttua lakiasiainpalveluyrittäjänä toimivalle sastamalalaiselle Leila Haapaniemelle. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, pääaineenaan
vero-oikeus.
”Ajatellaan herkästi, että laitetaan ne asiat kuntoon ”sitten joskus”. Ja tietysti se, mikä kenellekin on tärkeä paperi, vaihtelee. Se voi olla joskus leivinpaperi, joskus vessa- tai talouspaperikin”, veistelee Haapaniemi vakavoituen heti perään.
”Olisi kuitenkin hyvä laittaa sellaiset paperit kuin edunvalvontavaltuutus, testamentti, avioehto, hoitotahto ja vakuutukset kuntoon. On tietysti yksilöllistä, millaisia papereita kukin tarvitsee, mutta tässä oli yleisimpiä esimerkkejä”, linjaa Haapaniemi.
”Lisäksi pankkitunnuksia suositellaan nykyisin kahteen eri pankkiin – tai vaihtoehtoisesti yhdet pankkitunnukset ja yksi mobiilivarmenne. Pankit suosittelevat myös pienen käteissumman säilyttämistä aina varalla”, hän lisää.
”Kuoleman jälkeen tehtäviä papereita ovat perukirja ja jakokirja. Eläessä on tärkeää myös säilyttää ne paperit, joista ilmenee edellisiltä polvilta peritty omaisuus.”
Moni kompastuu laki- tai vakuutusasioissa kapulakieleen. Termistö ei ole kaikille tuttua, ja vakuutustenkin tuoteselosteet ovat usein vaikeaselkoisia.
”Yleistä on, että maksetaan vakuutuksista, joiden sisällöstä ei olla tarkkaan selvillä. Asiat tulevat eteen vasta, kun jotakin sattuu, ja vakuutusyhtiöön otetaan yhteyttä korvausten saamiseksi”, muotoilee Haapaniemi.
”Harva lukee vakuutussopimusta tehdessä ajatuksen kanssa kaikki asiaan liittyvät paperit huolellisesti läpi, niitähän on aika nivaska”, huomauttaa Haapaniemi.
”Ja vaikka lukisikin, ei välttämättä ymmärrä lukemaansa.”
Siinä vaiheessa, kun jotakin tapahtuu ja vakuutuksesta odotetaan apua tilanteeseen – voi tulla täytenä yllätyksenä, että vakuutus ei katakaan kyseistä vahinkoa, eikä korvauksia tulekaan.
”Esimerkiksi sitä ei aina mielletä, että kiinteistön huoltoon vakuutuksen edellyttämällä tasolla kuuluu yleensä vuotuinen nuohous. Ihmiset kaipaavat sitä, että asiat kerrotaan heille selvällä suomen kielellä, niin, että sen varmasti ymmärtää. Tähän asiaan törmään työssäni jatkuvasti”, Leila Haapaniemi paljastaa.
Testamentti on yksi sellainen asia, jonka tekemiseen kannattaa paneutua erityisen huolellisesti.
”Muotoseikat ovat tärkeitä, ja siksi testamentti kannattaakin laatia asiaan perehtyneen henkilön kanssa. Periaatteessa ketä tahansa voi käyttää, testamentin laatimiseen ei vaadita mitään koulutuksia, mutta suosittelen kääntymään asiantuntevan henkilön puoleen. Tarkkana näissä kyllä kannattaa olla”, muistuttaa Haapaniemi.
Netissä on valmiita asiakirjapohjia, myös tee-se-itse-testamentin tekemiseen. Mitä mieltä olet tällaisesta tavasta hoitaa asia?
”Netistä löytyy nykyään pohja melkein joka asiaan. En suosittele niitä, jos ei ole lainsäädännöstä tarkkaan selvillä. Jos kaikki lakiasiat ovat kirkkaana mielessä, silloin tietysti tee-se-itse-pohja on turvallinen”, Haapaniemi sanoo.
Sähköisten dokumenttien lisäksi hän suosittelee, että tärkeistä papereista on tulostettuna myös konkreettiset paperiversiot.
”Kaikki tärkeät paperit voi koota esimerkiksi samaan kansioon, jolloin ne ovat helposti löydettävissä ja käytävissä läpi”, hän neuvoo.
”Kodissa pitäisi olla paikka, jossa kyseistä kansiota säilytetään. Jokaisen tulisi myös miettiä luotettavat henkilöt, joille voi kertoa, missä paperit ovat. Heitä voivat olla esimerkiksi puoliso ja omat lapset. Tallelokero on myös hyvä säilytyspaikka”, ohjeistaa Haapaniemi.
Kaikkia papereita ei välttämättä saada kerralla kansien väliin, mutta projektin voi toteuttaa myös pikkuhiljaa keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan.
”Se on helpottava tieto itsellekin, kun tietää, että asiat ovat järjestyksessä”, tietää Haapaniemi.
Elämässä voi tulla vastaan mitä tahansa yllättävää, kuten vakava sairastuminen, tapaturma tai menehtyminen.
On hyvä, että asiat laitetaan kuntoon silloin, kun siihen vielä kykenee.
”Tähän liittyy sellainen termi kuin oikeustoimikelpoisuus. Se on 18-vuotiaasta niin pitkään kuin omia asioitaan kykenee hoitamaan, ihanteellisimmillaan kuolemaan asti.”
”Monilla kuitenkin vanhuudessa aivoterveys heikkenee sen verran, että viimeisiksi vuosiksi esimerkiksi vapaaehtoinen edunvalvontavaltuutus on tarpeen”, täsmentää Haapaniemi.
Asiantuntija-apua kodin tärkeiden papereiden laatimiseen saa pankeista ja erilaisilta lakiasiainpalveluita järjestäviltä tahoilta. Varsinkin varattomien kohdalla palveluita tarjoavat myös oikeusaputoimistot.
