Milo haaveilee maalivahdin urasta – Huittisissa päästiin sulattelemaan kinkkua jäädiscoilun merkeissä

Huittisten jäähalli täyttyi viime lauantaina värivaloista ja hyvästä musiikista Lauttakylän Lujan U11-joukkueen järjestämässä Jäädiscossa.

Basson jytke kantautuu ulos asti. Oviaukolla näyttää pimeältä, mutta sisällä vilkkuvat punaiset, violetit ja vihreät valot. Joulun jälkeisenä lauantai-iltapäivänä Huittisten jäähalli näyttäytyy varsin erilaisessa asussa kuin normaalisti.

Lauttakylän Lujan U11 -jääkiekkojoukkueen järjestämä Jäädisco on houkutellut paikalle mukavasti kinkunsulattelijoita.

“150–200 henkilöä, todella vaikea on arvioida ennen kun saadaan myydyt liput laskettua. Ihan odotusten mukaisesti on saatu väkeä liikkeelle, mutta toki jäälle enemmänkin luistelijoita mahtuisi”, U11 joukkueenjohtaja Henry Sulanne ja huoltaja Jarno Lempiälä juttelevat.

Joulun välipäivinä järjestettävä Jäädisco on lujalaisille jo perinteinen tapa kerätä varoja nuorten joukkueelle.

“Nämä välipäivät ovat monelle lapsiperheelle sellainen ajankohta, että kotinurkat alkavat jo kyllästyttää ja kaivataan jotain tekemistä. Joulun syömisen jälkeen on hyvä lähteä vähän liikkumaan”, Lempiälä tietää.

Urheiluseuralle tapahtuma on puolestaan oivallinen tilaisuus tuoda esille lajia ja Huittisten jäähallia.

“Ohjelmassa on kasvomaalausta, arpajaisia ja pientä naposteltavaa, mutta luonnollisesti tärkein paino on luistelussa ja siinä hauskanpidossa, mitä se tarjoaa”, Sulanne sanoo.

Nappivalinta jäähallissa järjestettävä Jäädisco on siinäkin mielessä, että ulkojäät eivät tänä vuonna tarjonneet välipäivinä parastaan.

“Moni tykkää luistella joulunaikaan, joten nyt kun ulkojäät ovat siinä kunnossa, missä ovat, niin tämä oli meille siinäkin mielessä ihan huippujuttu”, miehet pohtivat.

Henry Sulanne ja Jarno Lempiälä kertovat, että jääkiekon pariin vetää paitsi rakkaus lajiin myös omien lasten innostus harrastamiseen.

Jääkiekon harrastajamäärät ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Myös Lujaan kaivattaisiin uusia, innokkaita, nuoria kiekkoilijoita.

“Kiinnostus lajiin ei varmaankaan ole vähentynyt, mutta ikäluokat ovat pienentyneet ja tarjolla olevat vaihtoehdot lisääntyneet. Tämän vuoksi joukkuelajeissa alkaa olla haaste saada kokonaisia joukkueita kasaan”, Lempiälä kertoo.

U11-joukkueessa pelaa tällä hetkellä niin vuonna 2013, 2014 kuin 2015 vuonna syntyneitä poikia.
“Suurin osa pelaajista on huittislaisia, mutta pelaajia on myös Sastamalasta ja Oripäästä”, Sulanne kertoo.

Huittislaisista lapsista yhdestä ikäryhmästä noin 15–20 valitsee harrastuksekseen jääkiekon.

“Pienemmissä ikäluokissa määrä on enää kymmenkunta”, Sulanne ja Lempiälä tietävät.

Tätä syystä miehet pitävät erittäin tärkeänä tuoda lajia paremmin esille.

“Kevätkaudella Huittisten jäähallissa järjestetään kahdeksan yleisöluistelukertaa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Ensimmäinen yleisöluistelu on jo tammikuun puolivälin paikkeilla, joten kannattaa seurata ilmoittelua”, he vinkkaavat.

Lempiälä ja Sulanne iloitsevat myös siitä, että Lujan edustusjoukkue Luja HT on palannut jäälle kahden vuoden tauon jälkeen.

“Heidän esimerkkinsä on nuorille suurin innostuksen ja kimmokkeen tuoja.”

6-vuotias Milo ja 8-vuotias Max kehuivat, että Jäädiscossa soitettiin pelkästään hyvää musiikkia. ”Tavallisesti hallissa ei ole yhtään näin pimeää”, Milo kertoi.

Yläkerran kahviossa luistelun päätteeksi herkuttelevat 8-vuotias Max ja 6-vuotias Milo ovat aktiivisia luistelun harrastajia. Jäädiscoonkin he osallistuvat jo toista kertaa.

“Luistelussa parasta on se, kun luistimilla pääsee niin kovaa. Esimerkiksi hipan leikkiminen on luistimilla paljon hauskempaa”, Milo pohtii.

Jäädiscossa jäähallin tunnelma on varsin erilainen kuin tavallisesti, pimeys ei poikia kuitenkaan pelota.

“Ei ollut edes yhtään jännittävää, pelkästään kivaa”, Max sanoo.

Mummun kanssa liikkeellä ollut kaksikko aikoo osallistua myös ensi vuonna.
“Todellakin tullaan”, molemmat vakuuttavat.

Max kertoo, että jäähalli on tuttu paikka myös koulun liikuntatunneilta, Milo toivoo, että esikoulusta tullaan luistelemaan kevään aikana.

“Harrastetaan luistelua, mutta ei vielä jääkiekkoa”, maalivahdin urasta haaveileva Milo kertoo. Maxkin tykkää jääkiekosta harrastusmielessä, mutta ei innostu ammattilaisurasta.

“Minusta tulee maanviljelijä niin kuin papasta”, hän toteaa painokkaasti.

Jääkiekko kiinnostaa myös katsojan näkökulmasta. Välipäivien aikana, äidin vapaaillan tullen, suunnitelmissa on suunnata kohti Tamperetta.

“Kannatamme tietysti Ilvestä”, pojat ilmoittavat.

Jätä kommentti