Sastamalassa yksi kevään kuntavaalien mielenkiintoisista kysymyksistä on, kenelle siirtyvät viime vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saaneen perussuomalaisten Miko Bergbomin äänet, 387 kappaletta. Eniten ääniä keränneiden Top 10:ssä on myös perussuomalaisten Janne Prihti, ääniä 320. Kumpikaan heistä ei ole ehdolla tulevissa kuntavaaleissa.

Viime kuntavaaleissa Perussuomalaiset oli valtuustopaikkamäärässä mitattuna kuntavaalien voittajia Sastamalassa. Koska tutkimustenkin mukaan kuntavaaleissa äänestetään vähemmän puolueuskollisesti kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa, kahden ääniharavan poisjäännillä voi olla suuriakin vaikutuksia lopputulokseen.

Bergbom pyysi eroa kaupunginvaltuustosta sen jälkeen, kun hänet valittiin kansanedustajaksi eduskuntavaaleissa.

”Lupasin eduskuntavaaleissa, että mikäli tulen valituksi eduskuntaan, niin jätän alueelliset sekä paikalliset luottamustehtävät pois, kuten teinkin, enkä siis ole asettumassa ehdolle kuntavaaleissa nytkään”, hän toteaa.

Janne Prihti päätti jo viime vaaleissa ehdolle asettuessaan, että lähtee mukaan vain yhden kerran.

Päättyvää valtuustokauttaan hän luonnehtii mielenkiintoiseksi, joskin kertoo kaipaavansa kaupungin toimintaan enemmän läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.

”Isot linjat päättää muutaman hengen porukka. 100 euron säästöstä saatetaan puhua kaksi tuntia, mutta puolen miljoonan euron hinnannousu suorahankintaan ei kiinnosta ketään”, hän kritisoi.

Sastamalan vahvuuksina Prihti näkee muun muassa TE-uudistuksen, yritykset, harrastusmahdollisuudet sekä vanhojen kuntakeskusten omat koulut. Uhkina hän pitää tulevan uimahallin kuluja, muuttotappiota, tuulivoimaa ja asuinpaikkojen eriarvoisuutta.

Viime kierroksen äänikuningas, kokoomuksen Kari Kaaja 444 äänellä, on ehdolla jälleen, koska on kiinnostunut kotikaupunkinsa kehittämisestä sekä siitä, mihin yhteisiä verovaroja käytetään.

”Kuluvalla kaudella on päätetty ja aloitettu isoja investointeja ympäri Sastamalaa. Ja uimahallin rakentaminen alkaa tänä vuonna. Haastavin yhteistyökumppani päätösten teon suhteen on tällä valtuustokaudella ollut keskusta”, Kaaja summaa.

Hän uskoo, että veronkorotusten aika tulee varmasti, mutta paljon voidaan tehdä sitä ennen.

”Seuraava valtuusto joutuu tekemään rajuja henkilöstöpäätöksiä, jopa tiettyjen toimintojen alasajoa. Isot rakennushakkeet pysyvät hyvin budjetissa, koska ne on urakoitu ja laadittu hyvät suunnitelmat. Pienemmät hankkeet menevät yleensä aina yli budjetin, koska valvonta ontuu pahasti”, Kaaja näkee.

Sastamalan uhkana on Kaajan mukaan väestön väheneminen tilastoidulla tavalla, ja vahvuutena nyt tekeillä olevat isot investoinnit.

”Ne lisäävät kaupungin vetovoimaa uusien asukkaiden saamiseksi”, hän vakuuttaa.

Viime vaaleissa toiseksi eniten ääniä kerännyt demareiden Jenni Jokinen (436 ääntä) miettii vielä ehdolle asettumistaan.

”Kuten valtakunnan politiikka, myös Sastamalan kuntapolitiikka on muuttunut vuosien varrella entistä kylmemmäksi. Keskustelusta puuttuu usein inhimillisyys”, hän harmittelee.

Jokinen kertoo keskustelun olleen huomattavasti kovempaa kuin aiemmilla valtuustokausilla.

”Henkilöstön arvostelu ja joidenkin valtuutettujen ymmärtämättömyys kunnan henkilöstöä kohtaan on tuntunut pahalta. Tämä on ollut uutta ja todella valitettava suunta. Toivon, että tämä kova linja saadaan pysäytettyä ensi kaudella”, hän toteaa.

Sastamalaa haastavat Jokisen mukaan maan hallituksen tekemät säästötoimet kuntien ja hyvinvointialueen rahoitukseen.

”Ja isoja investointejakin on tulossa paljon, mutta ne ovat kuitenkin tärkeä mahdollisuus Sastamalan kasvulle. Sastamalan taseessa on onneksi aiemmilla kausilla kertynyttä ylijäämää, joten tilanne ei ole katastrofaalinen”, Jokinen pohtii.

Kokoomuksen Arto Satonen haluaa olla kehittämässä kotikuntaansa ja toimia samalla linkkinä valtakunnalliseen päätöksentekoon. Ne ovat tärkeimmät syyt, miksi vielä kesään saakka työministerin pestiäkin hoitava Satonen on asettumassa ehdolle tulevissakin kuntavaaleissa.

”Tällä vaalikaudella on tehty todella merkittäviä Sastamalan veto- ja pitovoimaa vahvistavia investointeja. Näitä ovat muun muassa Mouhijärven yläkoulu, Sylvään taitotalo, Keikyän alakoulu/ päiväkoti, sekä tietenkin Sylvään uimahalli/palloiluhallihanke. Erittäin tärkeää on myös se, että Sastamalan saavutettavuutta parannetaan koko ajan. Näihin toimiin lukeutuvat esimerkiksi valaistukset valtateille 12 ja 11, sekä rautatieliikenteen ja aseman alueen kehittäminen”, hän luettelee.

Satosen mukaan Sastamalalle olisi tärkeää päästä pysyvästi muuttovoittokunnaksi, jolla tasapainoitettaisiin ikärakenteesta johtuvaa muutosta väkilukuun.

”Uskon, että nyt tekeillä olevat kouluinvestoinnit ja uimahalli lisäävät merkittävästi Sastamalan kiinnostusta lapsiperheiden keskuudessa”, Satonen sanoo.

”Vetyputkesta tulee toteutuessaan Sastamalalle iso vahvuus. Myös vireillä olevat uusiutuvan energian hankkeet ovat tärkeitä ja tuovat kipeästi tarvittavia kiinteistöverotuloja Sastamalaan”, hän lisää.

Vasemmistoliiton Leena Saarela on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Kunnallisten lähipalveluiden turvaaminen ja kehittäminen on hänelle tärkeää, siksi Saarela on lähdössä ehdolle tälläkin kerralla.

”Olemme tehneet Sastamalassa kuluneella valtuustokaudella paljon isoja investointipäätöksiä kouluihin ja päiväkoteihin eri puolille laajaa kaupunkiamme, lisäksi on satsattu kuntalaisten liikuntaharrastuksiin, viimeisimpänä on päätetty uima- ja liikuntahallin rakentamisesta. Näillä kaikilla investoinneilla on myös kaupungin elinvoimaa vahvistava merkitys”, hän muistuttaa.

Tulevaisuuden uhkina Saarela näkee peruspalvelujen valtionosuusuudistuksen, sekä riittämättömän valtion rahoituksen TE-toimintojen järjestämistä varten.

”Tämä tulee haastamaan Sastamalaa, joka on Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen vastuukunta”, Saarela ennakoi.

Kokoomuksen Jari Andersson kokee ihmisten kanssa toimimisen sekä verkottumisen itselleen luontevaksi, samoin yhteisten asioiden hoitamisen. Siksi hän lähtee jälleen ehdolle.

”Erityisesti tulevaisuudessa jatkuvuudelle ja vakaudelle on tilausta. Koen, että yli parin kymmenen vuoden aikana tehty työ olisi asia, josta olisi hyötyä kuntalaisille yhteisten asioiden hoitamisessa”, hän pohtii.

Kuluva valtuustokausi on Anderssonin mukaan ollut erilainen kuin aiemmat.

”Vaativuudesta huolimatta valtuuston toiminta on ollut selkeätä ja johdonmukaista sekä asiallista. Toki poliittista retoriikkaa ajoittain käytetään, mutta sekin kuuluu tähän kokonaisuuteen”, hän muistuttaa.

Väkimäärän väheneminen on Anderssonin mukaan selkeä uhka Sastamalassa.

”Nyt tosin yritys- ja investointirintamalta kuuluu hyvää. Tämä tarkoittaa työpaikkoja, ja siten myös mahdollisia pohtentiaalisia uusia asukkaita. Lasten määrän valtakunnallinen väheneminen näkyy myös Sastamalassa, ja väestön ikääntyminen on tosiasia, joka on huomioitava tulevina vuosina”, hän pohtii.

Uhkana Andersson näkee myös valtionosuusuudistuksen, jonka vaikutuksista ei vielä ole täyttä selvyyttä.

Keskustan Pertti Hakasta kiehtoo kaupunkilaisia lähellä olevien arkisten asioiden hoitaminen, joten hänkin on jälleen ehdolla.

”Nyt päättymässä oleva kausi on viides valtuustokauteni, joten olen nähnyt Sastamalan synnyn ja kaupungin varttumisen 15 vuoden ikään”, hän toteaa.

Kulunutta valtuustokautta Hakanen luonnehtii isojen investointien kaudeksi.

”Ensimmäiset valtuustokaudet opeteltiin yhteiseloa ja tasapainoa, nykyisellä kaudella olemme ottaneet mielestäni hieman takapakkia siitä vahvemmasta yhtenäisyydestä, jonka jo ehdimme saavuttaa. On toki inhimillistä, että kun investoidaan paljon, huoli eri alueiden kehittymisen yhdenvertaisuudesta nousee syystäkin esille.”

”Tähän oman lisänsä tuo hyvinvointialueen palveluverkon supistuminen, ja sitä kautta kaupungin sisälläkin alueiden eriarvoistuminen”, Hakanen selvittää.

Sastamalan suurimpana uhkana Hakanen näkee velkaantumisen ja sen mukanaan tuomat lainanhoitokulut. Silti hän mainitsee investoinnit myös Sastamalan vetovoimatekijöiksi.

”Lasten ja nuorten palveluihin on tehty, ja tehdään jatkossakin merkittäviä panostuksia, niin varhaiskasvatukseen-, perusopetukseen kuin liikunta- ja vapaa-ajan harrastuksiinkin. Näiden huomattavien panostusten pitää näkyä nykyistä enemmän Sastamalan markkinoinnissa uusien asukkaiden saamiseksi”, hän miettii.

Keskustan Antti-Matti Mattila vastasi Alueviestille vain lyhyesti, että ehdolle lähteminen on vakavassa harkinnassa.

Ensimmäisen kauden demarivaltuutettu Minna Isotalon ehdokkuuden sinetöi huoli sivistyspalveluihin kohdistuvista säästöpaineista ja Muistolan koulun tilanteesta.

”Tänä syksynä sivistyspalveluista nyhdettiin puolen miljoonan euron säästöt, mutta pahemminkin olisi voinut olla. Leikkauslistan ulkopuolelle jäi asioita, joiden haluan pysyvän siellä jatkossakin”, Isotalo painottaa.

Kuluvalla valtuustokaudella on Isotalon mukaan tehty useita palveluita ja elinvoimaa parantavia investointipäätöksiä.

”Alkukaudesta päänvaivaa aiheuttivat koulukuljetusten järjestämismallin ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeen suhteen aiemmin tehdyt virhearvioinnit, mutta nämä asiat saatiin yhdessä paremmalle tolalle.”

TE-uudistus on hänen mukaansa talouden kannalta uhka ja mahdollisuus. ”Ja valtiolta kunnille tulevaa rahoitusta koskeva uudistus on iso kysymysmerkki. Uusiutuvan energian hankkeetkaan eivät välttämättä ole niin tuottoisia kuin toivotaan.”

”Vaikka syntyvyys on laskenut, oli Sastamalan asukasmäärän kehitys vuonna 2024 positiivisempaa kuin pitkään aikaan. Kasvua oli Vammalan keskustaajamassa ja Mouhijärvellä. Pehulaan rakentuva monipalvelukeskus lisää varmasti myös Keikyän alueen vetovoimaa”, Isotalo pohtii.

Hän uskoo, että taloutta joudutaan jatkossakin sopeuttamaan.

”Kuntalaisten hyvinvointia edistävät palvelut sekä laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus on silti turvattava. Muutoin kaikelta Sastamalan kehittämiseksi tehdyltä työltä putoaa pohja”, hän muistuttaa.

Alueviesti kysyi sähköpostitse kymmeneltä viime kuntavaalin ääniharavalta seuraavat kysymykset: 1. Oletko ehdolla kuntavaaleissa? Miksi olet tai et ole? 2. Miten luonnehtisit päättyvää valtuustokautta? 3. Kuntien talousnäkymät ovat haastavat. Mitkä ovat Sastamalan talouden suurimmat uhat? Entä vahvuudet?

Sastamalan eniten ääniä keränneet viime kuntavaaleissa:
1. Kari Kaaja, kok (444)
2. Jenni Jokinen, sd (436)
3. Miko Bergbom, ps (387)
4. Arto Satonen, kok (384)
5. Leena Saarela, vas (335)
6. Janne Prihti, ps (320)
7. Jari Andersson, kok (270)
8. Pertti Hakanen, kesk (233)
9. Antti-Matti Mattila, kesk (233)
10. Minna Isotalo, sd (232)