Sastamalan seudulla asuu paljon ihmisiä, joiden sukujuuret ulottuvat itärajan taakse Karjalan kannakselle, monilla Pyhäjärven pitäjän maisemiin. He ovat sitä väkeä tai sen väen jälkeläisiä, jotka Viipurin läänistä evakuoitiin ja sijoitettiin Siurosta Poriin päin suuntautuville maille.
Toisen maailmansodan tapahtumat pakottivat tuhannet Viipurin läänin karjalaiset siirtolaisuuteen.
”Julma kohtalo yhdisti karjalaiset. Niin moni joutui jättämään kaiken ja aloittamaan alusta. Koettu kosketti meitä nyt ja silloin”, sanoo Kannaksella syntynyt Oiva Kaasalainen.
”Karjalaiset juuret ovat aina yhdistäneet ihmisiä ja edelleen kun tutustuu uuteen karjalaiseen, ollaan heti melkein kuin sukulaisia”, lisää Seija Hirvikoski.
Saman kahvipöydän ääressä Pukstaavissa istuvat myös Esa Mäkinen, Sirpa Niskanen ja Tea Seppälä – Vammalan Karjalaseuran hallituksen jäseniä kaikki. Yhdistystä leimaa hyvä yhdessä tekemisen meininki ja sen hallitusta iloisesti pulppuava puhe.
”Ja juuret. Arvostamme niitä ylipäänsä, myös tyrvääläisyyttä, onhan Viipurin läänin pyhäjärveläisyydestä tullut myös osa sitä”, toteaa Mäkinen.
Näkyykö karjalaisuus jollain erityisellä tavalla?
”Karjalainen iloisuus näkyy joskus kohdallani niin, että purskahdan nauramaan ja sitten huomaan, että muut eivät naurakaan”, Seppälä sanoo.
”Karjalainen nauraa helposti väärässä kohtaa”, nauraa Hirvikoski.
”Olemme myös kovia halailemaan”, lisää Mäkinen.
“Haastavinta on piirakoiden rypytys”
Karjalaisuuden säilyttäminen, tietojen tallentaminen ja perinteen jatkaminen ovat 80-vuotisjuhlavuottaan viettävän yhdistyksen toiminnan ydintä.
Vuosittaisia tapahtumia ovat esimerkiksi piirakkatalkoot ja piirakoiden myynti torilla pääsiäistä edeltävänä lauantaina, kesäretki, kesäillan vietto, puurojuhla, tarinaillat, ulkoilutapahtumat.
Karjalaseuraan liittyminen sai seuran puheenjohtajana toimivan Mäkisenkin tarttumaan 30 vuotta sitten hankkimaansa piirakkapulikkaan.
”Haastavinta on piirakoiden rypytys, mutta siinä sallitaan onneksi useampia tyylejä”, hän paljastaa.
Monille paikallisille tuttu juttu on myös Karjalaseuran virpomisperinne: pääsiäisen toritapahtumassa on virvottavana joku Sastamalan ”silmäätekevistä”.
kauppa käy. Kuva: Eija Vuorijärvi.
Ilman museoita tietomme olisi hajallaan
Menneisyydestä kertovat tarinat kulkevat suvussa ja ovat innoittaneet myös jälkipolvia matkoille menetettyyn Karjalaan.
Mutta vaipuuko evakoiden perintö ja perinteet ajan oloon unholaan?
”Sitä varten seura on olemassa, että näin ei tapahtuisi”, Esa Mäkinen vastaa.
Seuran Sastamalan peruskouluissa 4. – 6.-luokkalaisille järjestämät Karjala-tunnit ovat onnistuneet hyvin ja niitä jatketaan kuluvana vuonna. Mäkinen kuvailee yhteistyötä koulujen ja museon kanssa elintärkeäksi.
”Sastamalan seudun museon Emma Kurki on kullanarvoinen, ja yhteistyö oli sujuvaa jo Esko Pietilän aikaan”, Seija Hirvikoski kiittelee.
”Ilman museoita kaikki evakkoja ja Viipurin läänin Pyhäjärveä koskeva tietomme olisi hajallaan”, Oiva Kaasalainen lisää.
Mäkinen kutsuu Sastamalan seudun museota turvasatamaksi. Parhaillaan Mäkisellä on menossa urakka, jossa hän talkoilee Karjalaan ja Karjalaseuraan liittyvää aineistoa valtakunnalliseen Finna-tietokantaan. Sähköinen Finna kokoaa yhteen satojen kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot.
”Jos jollakulla on valokuvia tai kertomuksia Vammalan tai muiden tämän seudun Karjalaseurojen tapahtumista, kuulisimme niistä mielellään ja ottaisimme valokuvista kopion”, Mäkinen kannustaa.
Juhlavuottaan viettävän 80-vuotiaan kevät alkaa vauhdikkaasti Karjala sydämissämme -konsertin merkeissä Vammalan seuratalolla 7. maaliskuuta. Esiintymässä ovat Petri Kiiski, Marju Inkinen, Lauluyhtye Pisara sekä Sastamalan musiikkiopiston jousiryhmä. Lippuja ennakkoon Tyrvään Kirjakaupasta ja seija.hirvikoski@kopteri.net.
Vammalan Karjalaseura:
- Jatkosodan jälkeen alkoi ympäri Suomen vilkas karjalaseurojen perustamisaika. Oli tärkeää olla yhdessä, saada tietoa siirtolaisasioihin ja jakaa kokemuksia uusilla asuinsijoilla.
- Perustamiskokous 8.3.1945 Vammalan Seurantalossa. Paikalla yli sata henkilöä lähipitäjistä.
- Nimeksi tuli Tyrvään seudun karjalaiset. Seuraan kuuluivat Tyrvää, Vammala, Karkku ja Kiikka. Karkku ja Kiikka perustivat pian omat seuransa. 1975 nimeksi vaihtui Vammalan karjalaiset ja vuonna 2005 Vammalan Karjalaseura.
- Nyt koko alue toimii Vammalan Karjalaseuran alla.
- Jäsenmäärä on viime vuosina pyörinyt 130 hujakoilla.
- Yhteistyötä on tehty aina myös muiden karjalaseurojen kanssa. Edelleen jatkuvat mm. kyykkäkisat ja Pyhäinpäivän hartaus Huittisten Karjalaseuran kanssa.
- Juhlavuoden 2025 kaksi erityistapahtumaa ovat Karjala sydämessäni -konsertti ja Evakkonäyttely Kiikan lainamakasiinilla kesäkuussa.
- www.vammalankarjalaseura.fi
