Useimmille vanhojentanssit ovat kerran elämässä -kokemus, huittislaiselle Niklas Mattilalle viime perjantainen vanhojenpäivä ei ole ollut aivan yhtä ainutlaatuinen. Nuorimies nimittäin pyörähteli Tahto Areenan tanssilattialla wanhojen merkeissä jo kuudetta kertaa.
”En oikein itsekään tiedä, miten tässä on päässyt käymään näin. Jostain syystä minua vain on pyydetty mukaan kerta toisensa jälkeen”, Mattila naurahtaa.
Ensimmäisen kerran Mattila pääsi wanhojen pyörteisiin jo yläkoulun puolella. Vuonna 2019 tanssilattialla nähtiin 8. luokkaa käyvä Niklas.
”Silloin liikunnanopettaja Sami Minkkinen sanoi, että kerran aiemmin on ollut joku vieläkin nuorempi tanssija, mutta hän oli tanssinut siskonsa kanssa. Lauttakylän lukiossa olen nuorin ilman mitään sisarusvelvoitetta tanssinut.”
Ensimmäistä kertaa Mattilan sai houkuteltua vanhojentansseihin Lotta-Maria Maine.
”Hänen kaveriltaan puuttui pari ja Lotta-Maria teki lähinnä ilmoitusluontoisen asian, että joko minä tai yksi kaverini tulee tanssimaan. Kysyin sitten isältäni hänen mielipidettään asiaan ja kun hän totesi osallistumisen olevan kunnia, päätin lähteä mukaan”, Mattila muistelee.
Siitä lähtien Mattila on kuulunut Lauttakylän lukion vanhojentanssien vakiokalustoon ja toiminut pelastavana ritarille tytölle, jolta tanssipari olisi muuten puuttunut.
”Hienolta se on tuntunut, että vuosi toisensa jälkeen tähän on pyydetty mukaan. Erityisesti itse tanssiaispäivä on joka kerta hieno kokemus.”
Omissa tansseissa jännitti eniten influenssa
Mattila myöntää, että osallistuminen tansseihin jo ennen siirtymistä virallisesti lukion vanhimmaksi, vei päivästä tiettyä hohtoa.
”Oikeastaan kaikki kaverini olivat osallistuneet wanhoihin jo edellisenä vuonna, joten se ensimmäisen kerran erityisyys puuttui. Hieno päivä, mutta ei ehkä niin ainutlaatuinen, mitä se olisi ollut, jos tansseihin olisi osallistunut vain kerran.”
Ensimmäisissä tansseissaan Mattila ei osannut jännittää, sen sijaan toinen ja kolmas kerta kutkuttivat vatsanpohjassa.
”Omissa tansseissani vuonna 2023 suurimman jännityksen aiheutti se, että tanssiaisviikon maanantaina minulla todettiin influenssa. Lääkkeiden voimalla silläkin kerralla selvittiin kunnialla kaikista kolmesta näytöksestä”, Mattila kertoo.
Erityisenä hetkenä Mattilan mieleen on jäänyt vuoden 2022 wanhojen oma tanssi.
”Se on sellainen yksittäinen juttu, joka jollain tavalla erottuu joukosta. Siinä tanssissa oli vain todella kekseliäs koreografia ja homma toimi. Muistan edelleen huikeat aplodit tanssin päätteeksi”
Vaikka Mattilalle tanssit sujuvat tutulla kaavalla, hänen parilleen kerta on ollut aina ainutlaatuinen. Tämän vuoksi Mattila on pyrkinyt käymään myös harjoituksissa aina kun mahdollista.
”Tanssit ovat joka vuosi hyvin pitkälti samat, mutta kyllä ne vuodessa ehtii unohtaakin. Lisäksi parin olisi paljon vaikeampi harjoitella mielikuvituspartnerin kanssa, joten olen pitänyt harjoituksiin osallistumista tärkeänä”, hän perustelee.
Jonkin verran tansseissa on tapahtunut myös vaihdoksia. Esimerkiksi Fireman´s dance palasi Lauttakylän lukion vanhoihin viime vuonna useamman vuoden tauon jälkeen.
”Itse tykkään eniten rokista ja tangosta. Erityisesti tangossa on tietynlaista haastetta, enkä vielä näiden kaikkien vuosienkaan jälkeen ole päässyt aivan kiinni siitä. Aloitustanssi on ainut, joka on inhokkilistallani, sillä se tuntuu jatkuvan ikuisuuden.”
Oliko perjantai vihdoin viimeinen kerta?
Se, nähdäänkö Mattila Tahto Areenan tanssilattialla myös vuoden kuluttua, jää vielä arvoitukseksi.
”Ainakaan toistaiseksi minua ei ole vielä pyydetty mukaan. Kovasti uhosin, että tanssitossut on nyt laitettu naulaan, mutta ei sitä tietenkään koskaan ihan varmaksi voi sanoa.”
Joka tapauksessa tanssikärpänen on päässyt Mattilaa puraisemaan ja jos ei wanhoissa, niin lavatansseissa harrastus tulee jatkumaan.
”Jo viime kesänä kävimme muutaman kerran kaveriporukalla testaamassa tanssilavoja. Sellaisena kesäharrastuksena sitä varmaan jatketaan myös tulevana kesänä”, Mattila kaavailee.
