Oikeaan aikaan ajoitettu ja toteutettu metsänlannoitus saa puuston kasvamaan nopeammin – ja se on tietysti metsänomistajan etu.
”Lannoituksen merkitys on huomattava. Metsän nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta, ja sitä kautta näistä saatavia tuloja”, kertoo metsäasiantuntija Teemu Rauvala Satakunnan Metsänhoitoyhdistyksestä. Lannoituksen vaikutukset ovat pitkäaikaisia.
”Se vauhdittaa puuston kasvua useiden vuosien ajan, ja tuo 12–20 kuutiota lisää puuta hehtaarille”, selvittää Rauvala.
”Usein metsänhoitoon panostettujen investointien tuloksia joutuu odottamaan jopa seuraavaan sukupolveen asti. Lannoitukseen sijoittaminen sen sijaan näkyy lannoittajan metsätuloissa jo seuraavassa puunkorjuussa”, hän lisää.
”Hyvin kasvava metsä sitoo myös enemmän hiiltä, joten kyseessä on myös ilmastoteko. Lannoituksen myötä tuleva kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille vielä sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoo.”
Metsänomistaja voi vähentää lannoituksesta aiheutuneet kustannukset metsäverotuksessa. Lannoitus myös nostaa metsätilan arvoa, koska puun määrä tilalla lisääntyy.
”Tämä hyödyttää myös seuraavaa sukupolvea, lannoitus onkin hyvä tapa sijoittaa metsätuloja takaisin metsään”, Teemu Rauvala painottaa.
”Lannoituksella voidaan lisätä niin nuoren kuin vanhemmankin kasvatusmetsän järeytymistä nopeasti ja kustannustehokkaasti.”
Lannoitukselle ihanteellinen ajankohta on tyypillisesti noin vuosi tai pari harvennuksen jälkeen.
”Kiertoajan kuluessa metsää voi lannoittaa useammankin kerran. Jos lannoitus tehdään vain kertaluonteisesti, se kannattaa ajoittaa noin 6-10 vuotta ennen uudistushakkuuta”, Rauvala ohjeistaa.
Metsän kasvuun voi tulla myös häiriöitä, joka näkyy puustossa. Tiettyjen ravinteiden, kuten esimerkiksi boorin puutos aiheuttaa puuston kasvuhäiriöitä.
”Ne näkyvät sekä kasvunopeudessa että mahdollisina puun laatuvikoina. Maaperän ravinnetasapainoa pystytään kuitenkin lannoituksen avulla hyvin korjaamaan”, Rauvala tietää.
”Jos oman metsän tilanne huolestuttaa, kannattaa kääntyä metsäasiantuntijan puoleen ja lähteä sitä kautta selvittelemään tilannetta. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen taholta voi pyytää apua. Häiriö voi olla korjattavissa oikeanlaisella lannoituksella”, Rauvala opastaa.
Jokainen metsänomistaja toivoo tervettä ja tuottavaa metsää. Havumetsän puuston terveydentilaa voidaan kartoittaa esimerkiksi neulasnäytteiden avulla.
”Terveyslannoituksella lisätään maapohjaan niitä ravinteita, joita siellä on puiden tarpeeseen nähden niukasti. Yleisimmin käytetään booria, fosforia tai kaliumia sisältäviä terveyslannoitteita maaperän ravinnepitoisuuksista riippuen”, selvittää Rauvala.
”Tuhkalannoitukseen käytetään lämpölaitoksien hukkatuhkaa, se korjaa merkittäviä ravinneainepuutoksia. Kiertolannoitteena se on myös ekologista, joten ympäristöasiat tulevat siinäkin huomioiduksi.”
Venäjän rajan sulkeuduttua lannoitteiden hinnat kipusivat voimakkaasti, ja moni jätti lannoituksia tekemättä.
”Nyt hinnat ovat maltillisempia, joten lannoitusasioita kannattaa oman metsän kohdalla pohtia”, Rauvala toteaa.
Metsien lannoitus toteutetaan yleensä helikopterilla ilmasta käsin, tai vaihtoehtoisesti maalevityksenä kuormatraktorilla. Terveyslannoituksia on alettu toteuttaa myös droneilla.
”Lannoitetta levitetään lannoitetyypistä ja kohteesta riippuen noin 500–800 kilogrammaa hehtaarille. Työn voi toki tehdä itsekin hyödyntämällä esimerkiksi mönkijää ja vaikkapa ihan taimivakkaa.”
