Viitisenkymmentä henkilöä oli kokoontunut Huittisten kaupungintalon valtuustosaliin viime keskiviikkona kuulemaan OX2 Finlandin esitelmää Huittisiin suunnitteilla olevan aurinkovoimapuistohankkeen kaavaluonnoksesta.

OX2 Finlandin Huittisten hankkeen projektipäällikkö Hannes Ojala korosti, että paikallinen sidosryhmäyhteistyö on yritykselle tärkeä painopiste, sillä yritys haluaa saadaan vuorovaikutusta paikallisten ihmisten kanssa.

Ojala esitteli kattavista kartoista, miten edellisessä vaiheessa tehty YVA-prosessi on vaikuttanut kaavaluonnokseen.

“YVA-prosessissa saimme tärkeää tietoa esimerkiksi säilyttämisen arvoisista luontoarvoista, jotka on rajattu alueen ulkopuolelle. Olemme miettineet tarkasti ympäröivää asutusta sekä eläimistöä ja suojanneet niitä kaavaan suunnitelluilla suojavyöhykkeillä ja ekologisilla yhteyksillä. Nyt toivomme, että saamme näistä näkemyksiä”, Ojala totesi.

Arkkitehtitoimisto Ajakin kaavakonsulttina toimiva Toni Lahti vakuutti, että kaikki kommentit kirjataan ja pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.

“Kaavan suunnittelua ohjaa voimala, mutta haluamme kaikki, joihin muutos vaikuttaa, osallisiksi tätä prosessia.”

Lahti kertasi, että kaava on nyt luonnosvaiheessa ja saadun palautteen jälkeen se etenee ehdotusvaiheeseen. Lopullisen hyväksynnän yleiskaavalle antaa aikanaan kaupunginvaltuusto.

Lahden mukaan kaava halutaan laatia niin tarkasti, että aikanaan myös rakennusluvat voidaan myöntää sen perusteella.

Metsäalueet lieventävät näkövaikutuksia

Lahti kertoi, että liikennettä aurinkovoimala-alueelle tulee rakennusvaiheessa olemaan jonkin verran, mutta pari vuotta kestävän rakentamisen jälkeen alueelle kulkee vain huoltoliikennettä.

“Massojen siirto saadaan suoritettua alueen sisällä, joten se vähentää rakennusvaiheen liikennettä.”

Jo nyt karttoihin on suunniteltu sopivia reittejä ekologisen liikkumisen onnistumiseksi, mutta Lahden mukaan ne tarkentuvat ehdotusvaiheeseen.

“Luontoselvityksen myötä muutamia pienempiä, arvokkaita kohteita rajautui voimaloiden ulkopuolelle ja niille jätettiin tarvittavat suojavyöhykkeet”, Lahti esitteli.

Lintuselvityksen mukaan suunnittelualueella on kolme arvokasta lintualuetta, joista kaksi jää voimala-alueen ulkopuolelle ja yksi sijoittuu Korkeakalliolle.

“Huuhkajaselvitys on vielä tehtävälistalla.”

Voimala-alueella ei katsottu olevan susireviirin kannalta tärkeitä levähdys- tai lisääntymispaikkoja.

“Liito-oravia on parilla alueella”, Lahti kertoi.

Ihmisille tulevia vaikutuksia on pyritty vähentämään näköestevyöhykkeillä. Merkittävimmin aurinkovoimala-alue erottuu Raijalan peltoaukealle.

“Alue on rajattu lähes joka reunalta metsäalueeseen, jolloin näkövaikutus häviää nopeasti”, Lahti esitteli havainnekuvista.

“Alueet ovat suuria, mutta paneelialueista erottuvat lähinnä ensimmäiset paneelit ja sen jälkeen paneeleiden siluetti.”

Pyyhkeitä tiedottamisesta

Yleisön päästessä ääneen eniten pyyhkeitä hankkeelle ropisi tiedottamisesta.

“Asiasta tehtiin 1,5 vuotta sitten asukaskysely, mutta silloin hankkeesta ei ymmärrettävästi tiedetty vielä juuri mitään. Olisiko nyt tarpeen tehdä uusi kysely, kun tietoakin on huomattavasti enemmän”, Emma Laurila nosti esiin.

Ojala korosti, että jokaisella on juuri nyt mahdollisuus jättää mielipiteensä kaavoihin, mitä hän pitää kyselyäkin parempana tapana antaa palautetta.

Maria Anttila huomautti, että alueella on paljon maanomistajia, jotka eivät käytä nettiä ja jäävät näin helposti tiedotuskatveeseen.

“Jotta tieto saavuttaisi kaikki, kirje olisi ylivoimaisesti paras.”

Huittisten Seudun ympäristöyhdistystä edustanut Kirsi Mäki ihmetteli, että Huittisissa aurinkovoimalaa ollaan rakentamassa metsään, kun ohjeistus on, että voimaloiden sijoituksessa pyrittäisiin välttämään peltoa ja metsää.

“Oikea suuntaus on se, että mahdollisimman pieni osa hankkeista sijoittuu metsään, mutta Huittinen kuuluu tähän osaan. Tänne on haluttu sijoittua sen takia, että Fingridin jakeluinfrastruktuuri on helposti saavutettavissa”, OX2 Suomen aurinkovoiman liiketoimintajohtaja Saku-Matti Mäki kertoi.

Yleismääräys velvoittaa ennallistamiseen

Pekka Kiuru tiedusteli, mitä kaavalle tapahtuu sen jälkeen, kun aurinkokennojen noin 40 vuoden käyttöikä tulee täyteen.

“Siinä vaiheessa pitää tarkastella uudelleen, onko voimalatoiminnalle edelleen tarvetta. Mikäli ei ole, kaava on mahdollista kumota. Yleismääräys sitoo alueen ennallistamiseen, kun toiminta loppuu”, Mäki vastasi.

Anttila toivoi tarkennusta mitä ennallistamisella tarkoitetaan.

“Kaavassa on yleismääräys, joka velvoittaa, että paikalle tehdyt rakenteet on purettava ja alueet, jotka ovat olleet metsäisiä, on metsitettävä uudelleen”, Lahti avasi.

Aimo Lepistöä huolestuttivat alueella lisääntyvät hulevedet.

“Kun alueen puusto ja kasvillisuus poistetaan, nykyiset ojat eivät mitenkään poista sitä vesimäärää.”

Lahti kertoi, että alueelle on suunniteltu lasketusaltaita, joiden avulla valumahuiput saadaan hillittyä.

“Alueelle pitää laatia hulevesien hallintasuunnitelma, jossa näihin asioihin perehdytään perusteellisesti”, hän painotti.