Uudet nuorisovaltuutetut valmiina vastuuseen – Nuoret haluavat sanoa sanottavansa ainakin Huittisten kaupungin tuleviin isoihin investointeihin

Tuoreet Huittisten nuorisovaltuutetut Aada Suutarinen, Venla Levonen, Moona Sihvonen ja Otto Pietilä ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta.

Huittinen sai vuoden alussa uuden nuorisovaltuuston, jonka toimikausi kestää vuoden 2026 loppuun.
Nuorisovaltuuston toiminnasta vastaava, Huittisten kaupungin nuoriso-ohjaaja Piritta Penttilä kertoo, että kokoonpanossa on tapahtunut suuri muutos, sillä 18 valtuutetusta ja varavaltuutetusta vain kuusi on ollut toiminnassa mukana aiemmin.

”Uskon, että tässäkin tapauksessa muutos on mahdollisuus ja hyvä tilaisuus ravistella vanhoja tapoja. Ihan puhtaalta pöydältä ei aloiteta, mutta nyt asioita voidaan katsoa uusin, tuorein silmin.”

Uusi nuorisovaltuutettu on myös nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi tammikuussa valittu Otto Pietilä.

”Suoraan puheenjohtajaksi hyppääminen ei huimaa, mutta ehkä ihan vähän jännittää. Nuorisovaltuustoon ehdolle asettuminen tarkoittaa sitä, että vastuuseen pitää olla valmis, joten kyllä minä olen”, Pietilä pohtii.

Penttilä muistuttaa, että nuorisovaltuustoon osallistuminen on ylipäätään oppimista ja harjoittelemista, eikä asioita tarvitse tietää valmiiksi.

”Viime vuosina nuorisovaltuustossa on ollut paljon konkareita, joten itse olen ohjaajan roolissa päässyt aika helpolla. Nyt kun mukana on paljon uusia, pääsen itsekin taas varmasti vähän enemmän ohjaamaan toimintaa.”

Skeittiparkki hyvä esimerkki

Pietilän ohella uusia nuorisovaltuuston jäseniä ovat myös Moona Sihvonen ja varajäsenet Aada Suutarinen ja Venla Levonen.

Kaikki neljä kertovat politiikan kiinnostavan.

”Päällimmäinen syy hakea nuorisovaltuustoon on mahdollisuus päästä vaikuttamaan omiin asioihin ja ylipäätään huittislaiseen nuorisotoimintaan”, Pietilä kertoo.

Kokemus varsinaisesta nuorisovaltuustotoiminnasta on toistaiseksi varsin vähäistä, sillä kokouksia on takana vasta kaksi. Sihvonen kertoo, että toiminnan pääpiirteet ovat silti hyvin selvillä.

”Meille on kerrottu siitä, mihin nuorisovaltuustolla on mahdollisuuksia vaikuttaa ja millaisia asioita järjestää. Pääasiassa pääsemme päättämään nuorisovaltuuston omista asioista, mutta meitä kuullaan kyllä kaupungin muissakin asioissa.”

”Skeittiparkki on yksi hyvä esimerkki siitä, minkä valmistelussa nuorisovaltuustolla on ollut merkittävä rooli”, Pietilä tietää.

Nuoret kaipaava lisää tekemistä

Kun nuorisovaltuutetut pääsevät pohtimaan, millainen tämän päivän Huittinen on nuorille, sana hiljainen nousee kaikilla mieleen päällimmäisenä.

”Kyllä tämä välillä tuntuu suoraan sanoen aika kuolleelta paikalta”, Pietilä toteaa.

”Ei ole mikään ihme, että nuoret kävelevät kylillä, kun tarjolla ei ole oikein mitään muutakaan tekemistä”, Sihvonen harmittelee.

Nuorisovaltuutettujen mukaan ongelma ei ole siinä, etteikö Huittisissa olisi hyviä paikkoja harrastaa erilaisia asioita.

”Enemmän kyse on siitä, että niistä paikoista puuttuu tekeminen ja että nuoret eivät välttämättä tiedä, missä mitäkin voisi harrastaa. Itse esimerkiksi haluaisin mielelläni päästä pelaamaan tennistä, mutta ei minulla ole tietoa, missä sitä voisi pelata”, Sihvonen sanoo.

Nuoret kaipaavat edelleen myös vapaamuotoisia kokoontumispaikkoja.

”Se auttaa tilannetta hiukan, kun skeittiparkki saadaan auki ja siinä vieressä on se oleskelualue”, Pietilä sanoo.

”Mutta me asumme Suomessa, missä noin kaksi kolmasosaa vuodesta ulkona on kylmä ja pimeää. Kuka silloin haluaa istuskella pihalla tuntitolkulla? Kokoontumispaikkoja pitäisi olla myös sisätiloissa”, Sihvonen jatkaa.

Pietilä pitää tärkeänä, että tekemistä on myös niille nuorille, jotka eivät harrasta säännöllisesti tiettyä lajia.

”Kun jotain järjestetään, sen pitäisi olla sellaista kaikille sopivaa ja yleisesti suosittua, jotta mahdollisimman moni osallistuisi”

”Sellaiset tapahtumat, mihin kokoontuu paljon nuoria, ovat siinäkin mielessä tärkeitä, että niissä on mahdollisuus tutustua ihan uusiin ihmisiin”, Suutarinen lisää.

Ainakin uusien tapahtumien luomiseen uudet nuorisovaltuutetut toivovat pääsevänsä omalta osaltaan vaikuttamaan.

”Tapahtumat ovat merkityksellisiä lisäämään koko kaupungin viihtyisyyttä”, Pietilä tietää.

Nuorisovaltuutetut kaipaavat Huittisiin lisää nuorille tarkoitettua tekemistä. Myös sisätiloissa sijaitsevat ajanviettopaikat ovat toivomuslistan kärjessä.

Nuorisovaltuustolla on omat jäsenensä kaupungin lautakunnissa, Satakunnan hyvinvointialueen nuorisolautakunnassa, elinvoimatyöryhmässä, Nuoriso-Leader -ryhmässä ja Huittisten kaupungin LAPE-työryhmässä lisäksi nuorisovaltuuston puheenjohtaja osallistuu kaupunginvaltuuston kokouksiin puheoikeudella.

”Tuntuu, että meillä on hyvin mahdollisuus tuoda näkemyksemme esiin ja meitä halutaan kuulla monessa paikassa. Ehkä toinen kysymys on sitten se, millainen painoarvo mielipiteillämme oikeasti on tai menevätkö ne eteenpäin”, Pietilä sanoo.

Nuorisovaltuutetut kokevat, että he haluaisivat olla sanomassa sanottavansa ainakin isoista investoinneista puhuttaessa.

”Kaupungin toive varmasti on, että me asuisimme täällä vielä aikuisinakin, jolloin tulemme myös olemaan niiden uusien rakennusten käyttäjiä”, Pietilä perustelee.

Penttilä tietää, että nuoria kiinnostavat eniten perusasiat.

”Välillä painavimmat mielipiteet ovat sellaisissa asioissa, joiden ei äkkiseltään edes ajattelisi olevan nuorten mielestä niin kiinnostavia. Viime aikoina esimerkiksi katukuva on puhuttanut myös nuoria. Nuoret näkevät hienosti sen, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja esimerkiksi elinvoimalla on iso merkitys siihen, haluavatko he joskus palata Huittisiin.”

Aiemmin nuorisovaltuustolla oli käytettävissä oma osallistavan budjetoinnin rahansa. Penttilä piti tätä nuorille merkittävänä mahdollisuutena päästä aidosti vaikuttamaan.

”Mielestäni tärkeintä on, että nuoria kuullaan asioissa, jotka etenevät nopeasti. Sitä kautta heille tulee vahva kokemus siitä, että he ovat aidosti päässeet vaikuttamaan asioihin. Kuntapuolella asiat etenevät välillä niin hitaasti, että nuoret, jotka ovat olleet mukana valmistelussa, ovat jo ehtineet muuttaa muualle opiskelemaan ennen kuin esimerkiksi joku investointi on ehtinyt valmistua, tällöin kokemus omasta vaikuttamisesta ei ole yhtä voimakas.”

Vaikuttaminen kiinnostaa myös tulevaisuudessa

Penttilä tietää, että kevään kuntavaaleissa on ehdolla ainakin yksi entinen nuorisovaltuutettu. Ainakin tässä vaiheessa kuntapäätöksenteko kiinnostaa myös kaikkia nuorisovaltuutettuja.

”Voisin hyvin asettua ehdolle myös varsinaisissa vaaleissa”, Pietilä suunnittelee.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajana hän pääsi osallistumaan viime viikolla ensimmäisen kerran kaupunginvaltuuston kokoukseen. Kokemus oli Pietilän mukaan sellainen, mitä hän odottikin.

”Kyllä siellä tuli sellainen olo, että ihan hyvin puheenvuoron voi ottaa, jos siellä käsitellään jotain nuoria koskettavia asioita.”

Huittisissa nuorisovaltuuston edustajan saaminen kaupunginhallitukseen on puhuttanut jo pitkään. Tuleville päättäjille nuorisovaltuutetut lähettävät terveisiä, että pitävät tällaista yhteistyötä edelleen tärkeänä.

”Toisihan se tälle meidän työllemme erilaisen merkityksen, kun meillä olisi oikeasti mahdollisuus olla kokouksessa mukana omalla äänellämme”, Pietilä sanoo.

Jätä kommentti