Sylvään Taitotalon rakennustyömaan ympärillä on pyörinyt huhuja, jotka lähtivät liikkeelle salaa kuvatusta videosta. Alueviesti lähti selvittämään asiaa.
Tavarantoimittajan työntekijän salaa kuvaamalla videolla ollaan Taitotalon toisen kerroksen holvilla olevassa musiikkiluokassa, johon tehdään pintalattiavalua.
Videolla esiintyvästä henkilöstä näkyvät pelkät työsaappaisiin sonnustautuneet jalat, jotka tallustelevat styroksilevyjen päällä juuri ennen betonointia. Vesi purskahtelee styroksilevyjen välistä, ja sitä näyttää olevan reippaanlaisesti. Alueviesti on nähnyt kyseisen tallenteen.
Videoklippi lähti leviämään kuntalaisten keskuudessa herättäen huhuja ja spekulaatiota siitä, että kosteudenhallinta ei olisi hanskassa työmaalla. Lähdimme selvittämään asiaa työmaavierailun muodossa.
Sastamalan kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi oli kutsunut paikalle myös rakennusurakasta vastaavan Astoran Pirkanmaan johtajan Markku Laihon sekä työmaan vastaavan työnjohtajan Tuomas Pienimäen.
Asia käytäisiin läpi perusteellisesti – eli mistä tässä oikein on kysymys?
”Videolla näkyvä kohta on kuvattu todella täällä rakennustyömaalla musiikkiluokan lattiarakenteita tehdessä. Luokkatilan alla on ensin toisen kerroksen kantava pohjalaatta, sen päällä eristemateriaali ja pintalaatta. Se, mikä videolla näkyy on lattian pintalaatta, joka on näiden edellä mainittujen päällä”, vahvistaa Toukoniemi.
“Musiikkiluokka vaatii äänieristeen vuoksi hivenen poikkeavan lattiarakenteen, ja valussa se on niin sanotusti ”allasmainen” rakenne”, hän lisää.
”Kyseisenä aamuna, kun tätä pintalaattaa alettiin betonoimaan, oli satanut runsaasti vettä. Kaikki tuo ”altaaseen” satanut ylimääräinen vesi imuroitiin kyllä pois valun yhteydessä heti saman tien, mutta sitä ei videolle jostain syystä haluttu kuvata”, selvittää vastaava työnjohtaja Tuomas Pienimäki.
”Vesi ei siis missään vaiheessa ole jäänyt mihinkään rakenteiden sisään, eikä mitään vaurioita ole syntynyt. Ja täytyy huomioida myös se seikka, että kun betonoidaan, jo betonissa itsessään on korkea vesiprosentti. Noin 15-20% betonimassasta on vettä. Valujenkin pitää antaa kuivua, betoni on aina läpimärkää valuvaiheessa”, Pienimäki huomauttaa.
Videolla näkynyt pintalattia oli yhteensä noin 80m2 alue, johon valettiin 10 cm vahva laatta. Betonimassaa tuli kahdeksan kuutiota – tuossa määrässä betonia on itsessään on jo noin 1200 litraa vettä.
“Luonnollisesti paikallavaletuissa, kaksi kertaa vahvemmissa massiiviholveissa oli vielä kaksi kertaa enemmän vettä kuin kuvan pintalattiassa. Videolla näkyvää vettä oli betoniholvilla noin parisataa litraa”, tarkentaa valutilannetta valvonut Pienimäki.
“Tärkeintä on saattaa työmaa-olosuhteet sellaisiksi, että betonirakenteet pääsevät kuivamaan. Kuivumista valvotaan tarkasti, urakoitsijan omavalvonnan lisäksi tilannetta tarkkailee tilaajan asettama ulkopuolinen kosteudenhallintakoordinaattori. Valvontaa suoritetaan koko rakennusprojektin ajan – sisäilman olosuhteita, kuten kosteutta ja lämpötilaa seurataan jatkuvasti.”
Alueviestiltä tiedusteltiin myös, aiheuttaako pohjavesi ongelmia, ja onko Taitotalossa pumppaamoa pohjaveden takia.
Sylvään koulun päärakennuksen kellarissahan on pohjavettä pumppaava järjestelmä.
Samalla tontilla olevan Taitotalon kohdalla samankaltaisia pumppuja ei kuitenkaan rakentajan mukaan tarvita.
”Taitotalossa ei ole pumppaamoa, koska siellä ei ole kellaria kuten koulurakennuksessa, eikä siellä ole rakenteita pohjaveden pinnan alapuolella. Taitotalo on muutoinkin rakennettu niin sanotulla rossipohjalla, siellä on koneellisesti tuulettuva alapohja, jonka olosuhteita säädellään lämpötilan ja kosteusolosuhteiden mukaan automaattisesti”, kuvailee Kimmo Toukoniemi.
Rakennustyömaakierroksen yhteydessä tutustumme mainittuun alapohjaan, sinne laskeudutaan tikkaita pitkin lattialuukusta. Kaksi metriä korkeassa tilassa mahtuu hyvin seisomaan ja kulkemaan. Karkea murske rahisee jalkojen alla ja tila on kuivaakin kuivempi.
”Korkealle saisi Rautaveden vedenpinta nousta, että se tämän tilan täyttäisi ja luokkatiloja pääsisi kastumaan – eli siitä ei ole pelkoa”, hymyilee Toukoniemi.
Sylväälle rakennettavaa kokonaisuutta tulee täydentämään jatkossa myös uimahallirakennus.
”Uimahallin rakenteet ovat samoin pohjaveden pinnan yläpuolella, eli sinnekään ei ole tulossa kellaria maan alle. Tästä syystä muun muassa allastilat ovat toisessa kerroksessa. Uimahallissa on myös vaadittu sama kuivaketju 10-toimintamalli, jota Taitotalonkin rakentamisessa käytetään – se on hyvä laadunvarmistustyökalu”, selvittää Toukoniemi.
“Sama toimintamalli on käytössä myös muissa isoissa kouluhankkeissamme.”
Alueviesti on saanut nähtäväkseen dokumentit musiikkiluokan lattian tämänhetkisestä kosteustilanteesta. Taulukoiden numerot puhuvat selvää kieltä, pintalattia ja sen alla oleva holvi ovat pinnoituskuivia.
Paitsi kosteudenhallinnasta on rakennusvaiheessa huolehdittava tulevaa käyttäjien terveysturvallisuutta ajatellen paljon muustakin.
”Pölynhallinta on toinen tärkeä asia. Meillä on käytössä puhtausluokka P1-vaatimus, joka edellyttää rakennusaikana syntyvän pölyn siivoamista kohteessa säännöllisesti koko rakennusvaiheen ajan”, kertoo Markku Laiho.
“Puhtauden hallinnasta laaditaan myös oma valvontaraportti.”
Kimmo Toukoniemi antaa kiitosta Astoralle siististä työmaasta.
“Asenne on oikea, siivouksesta on huolehdittu poikkeuksellisen hyvin”, hän kiittelee.
Raksalla kyllä näyttääkin siistiltä, ja ainakin yksi siistijä ahertaa siellä jutuntekohetkelläkin.
Materiaalivalinnoilla on myös suuri merkitys sisäilman suhteen.
“Taitotalon rakentamisessa on käytetty pelkästään epäorgaanisia eristeitä seinissä ja lattioissa. Lattiat päällystetään liimaamattomilla muovimatoilla, samanlaiset on myös Mouhijärven uudella koululla ja sellaiset on tulossa myös Pehulaan. Ratkaisulla vältetään mahdolliset lattialiimoihin liittyvät sisäilmaongelmat”, Toukoniemi mainitsee.
”Tampereen kouluissa on käytössä vastaavat liimaamattomat matot, ja niistä on siellä saatu hyviä kokemuksia.”
Taitotalon rakentaminen on aikataulustaan edellä, harjannostajaisia päästiin viettämään helmikuun puolivälissä.
”Olemme miettineet eri rakennusvaiheiden tehokkuutta – kun runkovaihe viedään läpi tehokkaasti, jää huolelliseen sisävalmistukseen hyvin aikaa”, perustelee Markku Laiho.
”Mitä nopeammin saadaan rakennus säältä suojaan, ja ”kuori kiinni”, sen parempi”, hän jatkaa ja peräänkuuluttaa avoimuutta.
”Meillä on avoimen työmaan periaate. On hyvä, että paikalliset asukkaat ovat kiinnostuneita rakentamiseen liittyvistä asioista.”
Mikä on Kuivaketju10?
Rakentamisen Laatu Rala ry:n lanseeraama toimintamalli, jossa tilaaja:
-valtuuttaa hankkeeseen kosteudenhallintakoordinaattorin, joka valvoo ja ohjaa Kuivaketju10:n toteutumista koko prosessin ajan.
-tekee hankkeen toteuttajien kanssa urakkasopimuksen, jossa sitoudutaan myös mallin käyttöön.
-tekee hankeaikataulun, jonka realistisuus arvioidaan aluksi koordinaattorin kanssa, ja myöhemmin suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa.
-Lisäksi suunnittelijat tarkentavat riskilistan ja todentamisohjeen hankkeen erityispiirteiden mukaisiksi.
-Urakoitsijat toteuttavat suunnitelmat sekä todentavat ja dokumentoivat riskikohtien onnistuneen toteutuksen.
-Koordinaattori valvoo todentamista.
-Sisältää tarkastuslistan, jota noudatetaan.
-Valokuvia otetaan eri työvaiheista, erityisesti riskikohtien dokumentointi on tärkeää.
