Museot ovat taloudellisesti kannattavia, mutta eivät koskaan niitä ylläpitävälle organisaatiolle. Museoiden tuottaman suoran taloudellisen hyödyn keräävät museopaikkakunnilla olevat hotellit, kahvilaravintolat, erikoiskaupat ja liikennepalvelujen tuottajat. Näihin palveluihin käytetään yli 80 % museokäynnin yhteydessä kulutetusta rahasta – museopalvelujen ostoon rahasta käytetään alle 5 %. Tämän aluetaloudellisen vaikuttavuuden merkitys on ollut kasvusuuntainen museoiden suosion ja kulttuurimatkailun lisääntyessä. Tällä hetkellä noin 40 %:lle matkailijoista museot ovat keskeisin syy paikkakunnalle tulemiseen.

Toinen museoiden taloudellista merkitystä vahvistanut kehityskulku liittyy elinvoimaan. Aikakausi, jolloin kulttuuriin panostettiin silloin, kun taloudella meni hyvin, on muuttumassa aikakaudeksi, jossa kulttuuriin panostetaan siksi, että taloudella menisi hyvin. Hyvä työllisyystilanne ei enää riitä elinvoimaa tuottavien veronmaksajien paikkakunnalle muuttamisen tai siellä pysymisen syyksi.  Lisääntyvä etätyö vahvistaa tätä kehitystä.

Sastamala tunnetaan kirjakaupunkina. Tämän brändin perusta on vahva kulttuuriperintö, jota nykyään edustavat mm. Vanhan kirjallisuuden päivät, Herra Hakkaraisen talo, Pukstaavi, kirjoja myyvät erikoiskaupat ja Kirjakortteli kokonaisuudessaan. Kirjakaupunki on Sastamalan aineetonta pääomaa, jolta voi ja pitää odottaa tuottoa kuten muultakin pääomalta.

Myös aineettoman pääoman tuotot riippuvat tehtyjen sijoitusten suuruudesta. Koska kulttuuripääoman tuotot jäävät paikkakunnalle, sijoituksissa korostuu paikallinen vastuu – erityisesti nyt, kun valtion rahoitus on niukkenemassa. Toivottavasti Sastamalan uusilla ja vanhoilla päättäjillä on halua ja rohkeutta pitää huolta sukupolvien kartuttamasta ainutlaatuisesta pääomasta ja samalla elinvoimaisesta Sastamalasta.

Kimmo Levä
puheenjohtaja
Suomen kirjainstituutin säätiö

Kirjoittaja toimii myös Kansallisgallerian pääjohtajana.