Huittisten elämystorilla riitti viime lauantaina kuhinaa, kun kaikki huittislaiset puolueet järjestivät yhteistyöllä yhteisen vaalitori-tempauksen.

Timo Mäkinen ja Juha Rannikko tenttasivat ehdokkaiden mielipiteitä elinvoimaan liittyvissä kysymyksissä Huittisten Yrittäjien järjestämässä kuntavaalipaneelissa.

Puolueet olivat valinneet keskustelijoiksi Antti Heikkilä (ps), Hannu Haapasalon (kesk), Jyrki Peltomaan (kok), Henrik Ölingin (Liike Nyt), Rami Hietikon (SDP) ja Mikko Kauniston (vas).

Ehdokkaat pääsivät kertomaan niin yritysten toimintaedellytysten eteen tehtävistä konkreettisista toimista kuin siitä, mitä elinvoimaisuus heidän mielestään tarkoittaa.

Miten kaupunki voi edistää yritysten toimintaa?

Haapasalo nosti yritysnäkökulmasta kaupungin suurimmaksi ongelmaksi tonttitarjonnan.

”Kaiken lähtökohta on, että kaupunki on arjessa yrittäjien kumppani. Tärkeintä on, että lupaprosessit ja kaavoitus toimivat hyvin joustavasti. Kaupungin tehtävänä on luoda myös verkostoja”, Peltomaa totesi.

Ölingin mielestä tärkeintä on yritysten yhteinen tekeminen ja yhteistyö, missä kaupungin tulee olla vahvasti mukana.

”Tietenkin markkinointi ympäri Suomea, esimerkiksi messujen välityksellä on vahva osoitus siitä, että Huittisiin halutaan yrittäjäksi”, hän jatkoi.

Hietikko piti kaupungin yrittäjähenkisyyttä tärkeänä.

”Kaupungin tulee toimia yhdessä yrittäjien kanssa, meidän pitää järjestää yrittäjäfoorumeita, pk-yrittäjien pitää saada tietoa kaupungintalolta ja siellä tulee olla myös henkilö, johon yrittäjät voivat olla yhteydessä”, hän luetteli.

Kaunisto korosti, että ne asiat elinkeinotoimessa, joihin kaupunki voi suoraan vaikuttaa, pitää olla kunnossa.

”Kaavoitus, lupahommat ja hankintahommat. Eli kaupungin omat hankinnat tulee hoitaa fiksusti. Lisäksi tietenkin myös markkinointi on tärkeää. Pitkät projektit, kuten Mommolan risteys, pitää hoitaa maaliin niin, että se toteutuu Huittisten edun mukaisesti”, Kaunisto sanoi.

Heikkilä näkee, että kaupungin elinvoimaorganisaatiota tulisi selkiyttää.

”Tällä hetkellä tuntuu, että tämä pitää nyt sisällään aivan kaiken sen, mikä ei kenellekään muulle kelpaa. Organisaatioon tulee saada elinkeinoon erityisesti keskittyvä resurssi. Kaupunki antaa edellytykset yritystoiminnalle, se ei ole kaikkivoipa, yritykset hoitavat itse oman osuutensa, mutta jos kaupunki haluaa elinvoimaan panostaa, siihen on annettava resurssia”, hän painotti.

Tulevina vuosina tarvitaan osaavaa työvoimaa

Osaava työvoima on yksi keskeisimpiä työvoiman edellytyksiä. Jo nyt on kuitenkin tiedossa, että joillain aloilla työvoimapula saattaa olla yrityksen kasvun esteenä. Mäkinen tiedusteli panelisteilta, miten Huittisiin saataisiin houkuteltua uutta työvoimaa.

Öling uskoi siinäkin markkinoinnin voimaan.

”Veikkaan, että maahanmuuton kautta varmasti löytyisi työntekijöitä esimerkiksi teollisuuteen, jossa kielikysymys ei ole niin suuri.”

Hietikko muistutti, että Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 000 työtöntä.

”Siitä joukosta pystytään tarvittaessa kouluttamaan se työvoima, mitä täällä Suomessa tarvitaan. Olen vähän ihmeissäni siitä, että puhutaan osaajapulasta ja samaan aikaan muutamaan työpaikkaan on tuhansia työnhakijoita. Meillä ei ole osaajapulaa, meillä on työpaikkapula”, hän painotti.

Kaunisto piti fakta-asiana, että uusia tulijoita Satakuntaan tarvitaan jollain keinolla.

”Meidän täytyy saada tänne uusia, edullisia vuokra-asuntoja”, hän ideoi.

Heikkilä nosti esiin tärkeyden siitä, että toisen asteen koulutus säilyy Huittisissa.

”Tämä sen takia, että nuoriso ei lähtisi täältä. Huittisissa on tarjolla ammattikoulutason työpaikkoja, korkeakoulutetut lähtevät täältä, sillä heille täällä ei ole työpaikkoja ja pidän sitä jo lottovoittona, että joku sellainen työnantaja tänne tulisi”, Heikkilä pohti.

Haapasalo kääntäisi koko kysymyksen niin päin, että ensin pitää löytää yrittäjiä, jotka tarvitsevat työntekijöitä.

”Työvoimatilanne pitää aina kartoittaa yrittäjien ja työvoiman koulutuksen järjestäjien kanssa, että millaista työvoimaa tarvitaan ja miten sitä koulutetaan”, Peltomaa totesi ja painotti, että myös työperäistä maahanmuuttoa tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina.

”Missään tapauksessa ne 200 000 työtöntä eivät tule tätä meidän ikärakenteen vanhenemista ja elämöitymistä paikkaamaan.”

Ihmiset ja yritykset elinvoiman kivijalkana

Elinvoimaisen kunnan rakennuspalikoita miettiessään vastaajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että elinvoimaiseen kuntaan tarvitaan hyvinvoivia ihmisiä, yrityksiä ja toimivia peruspalveluita.

”Terveen elinvoiman tärkein merkki on se, että kasvu lähtee liikkeelle”, Haapasalo totesi ja oli huolissaan, että tällä hetkellä eletään taantumassa.

Peltomaa ja Öling lisäsivät listaan turvallisuuden.

Verot vai palvelut?

Kuntien taloustilanteiden ei odoteta lähivuosina merkittävästi parantuvan. Jos tilanne muuttuu vieläkin tukalammaksi, suurin osa ehdokkaista tarkastelisi mieluummin palveluita kuin kiristäisi verotusta.

Haapasalo totesi, että suomalaiset maksavat tällä hetkellä ylipäätään liikaa veroja saamiinsa vastineisiin nähden.

”Meidän on mietittävä asumisen kustannuksia täällä Huittisissa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroa ja yrittäjien maksamaa kiinteistöveroa, ne ovat molemmat kilpailutekijöitä.”

”Veroja ei koroteta kuin äärimmäisessä hädässä ja nyt ei ole sellainen hätä. Edelleen pitää katsoa palveluiden tuotannon tehokkuutta, mitä on vuosikausia jo katsottu, mutta sitä työtä on tehtävä vain edelleen ja höylättävä ja tehostettava palvelurakenteita, jotta taloutta saadaan kestävälle pohjalle”, Peltomaa totesi.

Ölingkään ei ollut verojen nostamisen kannalla.

”Itse en mielelläni lähtisi nostamaan veroja, mutta en myöskään karsimaan palveluja. Meillä on vielä sellaisia keinoja, kuten organisaation viilaus, käyttämättömät kiinteistöt ja uudet energiaratkaisut, joiden kautta on mahdollista saada säätöjä aikaiseksi ilman että pitää viedä ihmisiltä leipä pöydästä”, Hietikko sanoi.

Kaunisto totesi, että varmasti kaikki haluavat mieluummin lisätuloja kuin korottaa veroja.

”Veronkorostus tehtiin vastikään uuden koulun takia. Se oli investointi tulevaan ja sen takia minäkin olin ensimmäisen kerran noston kannalla. Meillä on kuitenkin muita keinoja, joista pystytään nipistämään, nytkin on esimerkiksi korkopolitiikka, mitä pitää aktiivisesti käydä. Korkomenot ovat nousemassa viiden vuoden takaisesta 100 000 eurosta melkein miljoonaan.”

Heikkilä ohjeisti, että päätöksiä tehdessä pitäisi ottaa huomioon, että jos päätös tehdään tietyllä tavalla, rahaa tulee menemään tietyn verran.

”Ja sitä rahaa tarvitaan jostain. Palveluiden heikentäminen ja verojen korottaminen eivät ole mitkään vastakohdat, mutta se tulee huomata, että kaikkea mitä haluaa, ei voi saada.

“Jos et äänestä, et voi valittaa”

Paneelin päätteeksi ehdokkaat muistuttivat äänestämisen tärkeydestä tulevissa vaaleissa.

”Nämä ovat ne vaalit, jotka eniten vaikuttavat siihen meidän arkeemme eli siihen, mitä koulua lapset käyvät, miten kaupungin rahoja käytetään ja miten yrityksiä tuetaan lisäämään työpaikkoja. Nyt kannattaa siis vaikuttaa. Huittisissa asiat ovat monessa vertailussa hyvin ja tästä on hyvä tulevien päättäjien jatkaa nykyisten toimintaa”, Peltomaa totesi.

Öling kertasi vanhan sanonnan, että ellei äänestä, ei voi valittaa.

”Olen asunut Huittisissa vasta vajaat kuusi vuotta, mutta koen että olen tullut kotiini. Siksi haluaisin saada kaikkien huittislaisten asioita eteenpäin tasapuolisesti.”

Hietikko nosti vaalien tärkeimpänä asiana arvot.

”Meidän täytyy elää täällä toisiamme kunnioittaen ja arvostaen ja niin ettei kukaan riistä toista ja vie häneltä oikeutta hyvään elämään. Toivon, että huittislaiset pitävät tämän mielessä, kun menevät äänestämään.

Kaunisto painotti, että kuntavaaleissa äänestetään myös kylien asioista.

”Kun menette äänestämään, niin saatte luvan tulla kiskaisemaan hihasta”, hän lupasi.

Heikkilä muistutti, että kuntavaalissa äänestetään kunnan asioista ja aluevaaleissa alueen asioista.

”Tuntuu, että ne alueasiat ovat ihmisten mielissä vahvasti, mutta täällä kunnassakin on todella tärkeitä asioita.”

Haapasalo sanoi, että Huittinen on tunnettu jo 1800-luvulla työstä ja leivästä, samat asiat ovat voimissaan edelleen.

”Tulevaisuus ei ole mitkään synkkä, näytetään, mitä sisältyy arvoon huittislaisuus.”