
Huittisten kaupungin tilinpäätös kertoo, että viime vuosi kääntyi huomattavasti ennakoitua paremmaksi. Talousarviossa vuodesta 2024 ennakoitiin reilut pari miljoonaa euroa alijäämäistä.
Kaupunki teki kuitenkin vuonna 2024 lähes nollatuloksen, kun tilinpäätöksessä vuosi jäi 289 euroa plussalle.
Tämä tarkoittaa, että kaupungin taseen ylijäämä säilyi 12,8 miljoonassa eurossa.
Talousarviota parempaan tulokseen siivittivät toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien odotettua parempi toteutuminen.
”Kunnallisverotuotot olivat veroennustetta merkittävästi korkeammat, kun taas yhteisövero jäi alle budjetoidun. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien tarkastukset kasvattivat valtionosuustuloja budjetoidusta, vaikka viime vuoteen nähden kokonaisvähennys olikin suuri. Budjetoitua enemmän saatiin myös avustus- ja hanketuottoja, sekä maksu- ja myyntituottoja. Kaikki toimialat pysyivät kokonaisuutena budjetissa tai alittivat budjettinsa”, kaupunginjohtaja Viveka Lanne summaa.
5,5 miljoonan investoinnit
Kaupungin vuosikate oli 4,7 miljoonaa euroa.
Investointeihin kaupunki käytti viime vuonna 5,5 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin aiempien neljän vuoden keskiarvo. Uuden alakoulun rakennuskustannukset ovat nostaneet kaupungin investointitasoa merkittävästi viime vuosina. Viime vuodelle uudesta alakoulusta jäi maksettavaa noin 2 miljoonaa euroa ja lisäksi koulun kalustosta 790 000 euroa. Särkimyskosken sillan uusiminen kustansi noin 444 000 euroa, Pappilanniemen vesihuollon saneeraus noin 350 000 euroa ja Torkinkadun saneeraus noin 313 000 euroa.
Huittisten kaupungin velkamäärä asukasta kohden oli vuoden 2024 lopussa 3 458 euroa, lainamäärä kasvoi vuoden aikana 354 euroa asukasta kohden.
Kasvusta huolimatta velkamäärä on valtakunnalliseen tasoon verraten maltillinen, sillä koko Suomen mittakaavassa keskiarvo on 3380 euroa asukasta kohden.
Huittisten kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna talouden tasapainottamissuunnitelmasta sekä alakouluverkon supistamisesta.
Päätökset tulevat vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja talouteen erityisesti tulevina vuosina, mutta talouden tasapainottamistoimia kohdistui jo vuoteen 2024, mikä osaltaan vaikutti talousarviota parempaan tulokseen.
”Tasapainotussuunnitelma kosketti kaikkia toimialoja ja siinä käytiin läpi erityisesti sellaisia tehtäviä, toimintoja ja avustuksia, joita laki ei tarkasti määrittele tai jotka ovat kokonaan lakisääteisiä. Poliittisesti ei ollut tahtotilaa kuitenkaan lähteä karsimaan näistä palveluista merkittävästi, mutta pieniä toiminnallisia leikkauksia ja muutoksia on toteutettu kustannusten hillitsemiseksi, esimerkkinä tietohallinto ja alueiden hoito”, Lanne kertoo.
Valtionosuuksiin odotettu lasku
Huittisten kaupungin verotulot olivat viime vuonna 21,6 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen on yhteensä noin 176 000 euroa.
Valtionosuuksia Huittinen sai 8,1 miljoonaa euroa eli valtionosuudet laskivat edellisestä vuodesta yli 2,2 miljoonalla eurolla. Lasku oli odotettu, sillä sote-siirtolaskelmien valmistuminen johti kuntin valtionosuuksien pysyvään lisävähennykseen.
”Viime vuoden luvut ovat selvästi vuotta 2023 heikommat, mikä johtuu erityisesti valtionosuuksien isosta pudotuksesta. Talousarvioon nähden tulos oli kuitenkin erinomainen, ja taseen säilynyt ylijäämä parantaa tulevien vuosien mahdollisuuksia selvitä kiinteistöjärjestelyistä ja lainsäädännön muutosvaikutuksista”, Lanne toteaa.
Marraskuun tulvat jäivät kaupunginjohtajan mieleen
Työvoimapalveluiden siirtyminen valtiolta kunnille aiheutti Huittisten kaupungilla viime vuoden aikana paljon valmistelutyötä yhteistyössä Etelä-Satakunnan työllisyysalueen kuntien ja valtionhallinnon kanssa.
”Huittinen teki kauaskantoisen aluekehitysratkaisun valitessaan yhteistyösuunnaksi Etelä-Satakunnan. Seudullisesti yhteistyö Etelä-Satakunnan alueella on käynnistynyt hyvin, ja yhteistyöllä on mahdollisuudet syventyä, laajentua ja vahvistua entisestään”, Lanne sanoo.
Kiinteistöjen osalta pureksittavaa riittää vielä kuluvallekin vuodelle. Kaupunginjohtajan mukaan kaupungin ja hyvinvointialueen väliset uudet vuokrasopimukset olivat vuodenvaihteessa edelleen valmistelussa, eikä yhtiöittämisen pohjaksi vaadittavia lopullisia laskelmia ja päätöksiä ole voitu tehdä.
Viime vuodesta Lanneen mieleen jäi myös marraskuun poikkeuksellinen tulva.
”Erityisesti Loimijoen tulviminen aiheutti kriittisen vaaratilanteen Huittisten keskustan tuntumassa. Pelastuslaitos ja kaupungin tekninen toimiala teki töitä ympärivuorokautisesti, jotta evakuointeihin ei jouduttu. Lopulta tulvasta selvittiin suhteellisen vähin vaurioin ja kustannuksin.”