Yksityisten tiekuntien tukeminen, kaupungin talouden tasapaino, investoinnit, tuuli- ja aurinkopuistohankkeet, maatalouden merkitys Sastamalan kuntataloudelle, lähiruoka ja kyläkoulut olivat aiheina Sastamalan Yrittäjien ja MTK:n järjestämässä vaalipaneelissa, joka pidettiin Sylvään koulun auditoriossa viime viikon tiistaina. Paneeliin osallistuivat Arto Satonen (kok), Timo Haapanen (vas), Riitta Ylikomi (vihr), Marko Naskali (SDP), Marjo Anttoora (kd), Wilhelm von Nandelstadh (rkp) ja Antti-Matti Mattila (kesk).

Paneelin juonsi Tapio Riutta ja puheiden kestoa oli valvomassa Sastamalan Yrittäjien puheenjohtaja Mika Valtonen.

Paneeliin oli lähetettty kutsu kaikkien puolueiden edustajille.

Paneelin aluksi puhuttiin kaupungin ennakoitua paremmasta tuloksesta. Von Nandelstadh muistutti, että tulos johtui pitkälti eläkkeiden nostosta.

“Sehän ei ole orgaanista kasvua, eikä kerro elinvoimasta. Tämä on hyvä tiedostaa”, hän totesi.

Satonen muistutti meneillään olevista isoista investoinneista.

“Tuleva vaalikausi on haasteellinen, mutta jo tällä kaudella on panostettu valtavasti lapsiin, nuoriin ja myös ikäihmisiin. Uusia kouluja on tehty, ja ollaan tekemässä. Suodenniemelle on tehty liikuntahalli, ja Sylvään tontille on vireillä liikuntahalli ja uimahalli. Näillä on parannettu kaupungin veto- ja pitovoimaa. Sastamala investoi voimakkaasti tulevaisuuteen. Toivotaan, että se johtaa meitä kasvuun.”

Pitäisikö Sastamalan jatkaa rohkeasti investointien tekemistä? Kaikki panelistit nostivat vihreän, eli puoltavan lapun, mutta Antti-Matti Mattilalla oli rinnalla punainenkin lappu.

“En ole investointien tekemistä vastaan, mutta ne täytyy laittaa jonoon, eli joidenkin investointien kohdalla voisi aikalisä olla paikallaan. Esimerkiksi Muistolan koulun tilanteen pitäisi nyt ajaa joidenkin investointien ohi. Myös vetovoimaisen lukiomme sisäilmaongelmat ovat tiedossa. Sekin asia pitää ratkaista. Vaikka kaupungin tulos oli hyvä, velkamäärän kasvua emme kestä”, hän totesi.

Von Nandelstadh huomautti, että yritykset ja yrittäjät tarkoittavat investoinneilla uusia laitteita tai kiinteistöjä, jotka tuottavat uusia asioita. “Sastamalan noin 60 miljoonan investoinneista oikeastaan vain uimahalli on sellainen investointi, joka tuo jotakin uutta, muuten tuo summa menee suurelta osin homeisten tai väärässä paikassa olevien koulujen remontointiin. En koe, että olisi investoitu juurikaan uusiin palveluihin.”

Satonen ei ollut aivan samoilla linjoilla hänen kanssaan.

“Se, että kouluverkkoamme nykyaikaistetaan ja uudistetaan on tärkeää veto- ja pitovoimaan investoimista”, hän muistutti.

Perusmaatalouden merkitystä Sastamalan kuntataloudelle kaikki pitivät tärkeänä.

“Sastamala on Pirkanmaan suurin maatalouspitäjä, joten sillä on suuri merkitys. Huoltovarmuuden kannalta kotimainen ruoka on keskeisessä asemassa. Jos maatalous ei kannata normaaliaikana, silloin meillä ei kriisiaikanakaan ole riittävästi omavaraisuutta”, Satonen muistutti.

“Sastamala johtaa Pirkanmaan ja Satakunnan maatalouslomitusta, joten lomituspalvelu työllistää paljon ja on meille tärkeä toimija”, kertoi Mattila. Hän viittasi maatalouden tilanteeseen yleisemminkin.

“Niin kauan kuin me ruuantuottajat tuotamme halpaa ruokaa ja kauppojen hyllyiltä löytyy tavaraa, meistä ei paljon puhuta. Nyt esille on noussut jauhelihapula ja se on suoraa seurausta potin väärästä jaosta. Ruuan ei tarvitse nousta kaupassa, mutta eurot pitää jakaa tasaisemmin, jos haluamme uusia maataloustuottajia”, Mattila muistutti.

Marko Naskali korosti, että niin maa- ja metsätalous, kuten kaikki muukin alkutuotanto on hyvinvointimme perusta.

“Ei riitä että palvelemme toinen toistamme, koska kaikki lähtee alkutuotannosta. Siksi esimerkiksi juuri maa- ja metsätalous on paitsi Sastamalalle, myös koko maailmalle tärkeä asia, joka pitää turvata.”

Marjo Anttooran mukaan on uhka, että perusmaataloudella on pienenevä merkitys Sastamalalle.

“Se johtuu siitä, että maanviljelijöiden keski-ikä on korkea, eikä nuorempi polvi ole alasta kiinnostunut. Tulisikin pitää huoli siitä, että ostamme lähellä tuotettua ruokaa.”

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä siitä, että kaupungin hankinnoissa tulisi huomioida enemmän lähituottajia.

“Tosin esimerkiksi Servi huomioi sen hyvin jo nyt. Tulee laki vastaan, jos huomioidaan vielä enemmän”, von Nandelstadh sanoi.

“Hankintalaki on muuttumassa niin, että tätä voidaan edelleenkin parantaa”, Anttoora huomautti.

“Asian valmistelussa on lähdetty liikkeelle siitä, että jos suomalaiselle tuotannolle on tietyt kriteerit, niin sen täytyy toimia toisinkin päin. Eli jos julkinen toimija hankkii vaikka sianlihaa, niin sen pitäisi olla sitä suomalaisin kriteerein tuotettua lihaa, eikä hankittu jostakin vain mahdollisimman halvalla. Tässä järjestelmässä on ollut selkeä valuvika”, Satonen selvitti.

Kunnan ylläpitämiä, eli niin kutsuttuja inhouse-palveluja paikallisesti toimiville yrityksille olivat valmiita siirtämään muut, paitsi Haapanen ja Ylikomi.

“Näen siinä sellaisen uhkakuvan, että kakusta poimittaisiin vain mansikat. Huonommin tuottavat palvelut jäisivät edelleen kunnille”, mietti Haapanen.

“Tänä pääomien kasaantumisen aikana olisin varsin varovainen. Yritys, jolta palvelut ostettaisiin nyt, voikin viiden vuoden kuluttua olla vallan toinen yritys, esimerkiksi osa jotakin ketjua”, Ylikomi perusteli.

“Inhouse-problematiikka kuuluu myös siihen valmisteilla olevaan hankintalakiin, sillä vähitellen inhouse-yhtiöt ovat syöneet markkinaosuutta melkoisesti. Säännöstä on kierretty esimerkiksi niin, että jos joku omistaa 0,01 prosenttia firmasta, niin sillä verukkeella ostetaan inhousen kautta. Se ei ole oikein. Eduskuntaan on tulossa lakiesitys, että pitäisi omistaa 10 prosenttia”, Satonen kertoi.

Lopuksi nostettiin esille yksinyrittäjyys. Paneelin juontanut Tapio Riutta totesi, että Suomessa on noin 200 000 yksinyrittäjää, jotka eivät välttämättä tarvitse mitään suurempia tiloja tai tontteja kunnilta tai kaupungilta.

“Miten tätä joukkoa voitaisiin houkutella asettumaan Sastamalaan”, hän kysyi.

Riitta Ylikomi toivoi, että kaupungin keskustassa olisi helposti varattavia tiloja, joita voisi vuokrata tunti-, päivä- tai viikkoperusteisesti.

“Lisäksi monet yksinyrittäjät kaipaisivat neuvontaa erilaisissa asioissa”, hän huomautti.

Timo Haapanen tarttui tähän ja muistutti, että Pirhalta jää tiloja, joista löytyisi varmasti hyviä, pieniä tiloja yksinyrittäjillekin.

Marko Naskalin mukaan kaupunki saisi kilpailutuksissa ottaa huomioon myös yksinyrittäjät.

“Kilpailutettavat urakat voisivat olla sen kokoisia, että myös yksinyrittäjät yksin tai yhdessä voisivat tarjota palvelujaan. Tässä kaupunki pystyisi vaikuttamaan suoraan”, hän perusteli.

Marjo Anttooran mukaan keskeisin asia on se, että kaupungissa on hyvä olla ja asua, ja perheiden palvelut toimivat.

Antti-Matti Mattila peräsi hyvin toimivia tietoverkkoja, nettiyhteyksiä ja puhelinlinjoja kaikkialle.

“Tässä on paljon parantamisen varaa. Jos ne eivät toimi, ei kyllä yrittämisestäkään mitään tule.”