Kuntavaalikeskustelussa on vihdoin noussut esille kaupungin määräysvallassa olevien yhtiöiden ongelmallinen asema. Laajennan näkökulmaa muuhunkin Sastamalan päätöksentekokulttuuriin.

Suomi on kansainvälissä arvioinneissa menestynyt hyvin, kun arvioidaan korruption alhaisuusastetta. Vai onko tässäkin asiassa paljastumassa sama kupla, joka puhkesi koulujen oppimistulosten romahtamisessa. Onko suomalainen korruption niin syvällä rakenteissa, ettei sitä tunnisteta? Ruskeat kirjekuoret eivät niinkään liene ongelma, vaan päätöksentekorakenteissa piilevät epäterveet käytännöt.

Oikeusministeriö julkaisi vuoden 2022 lopussa erinomaisen teoksen, jossa tuodaan esille kunnallishallintoon kohdistuvaa korruption uhkaa:

Kunnallishallinnon korruptio vaarantaa perustuslaissa säädetyn oikeusperiaatteen, hyvän hallinnon sekä verovarojen käytön asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tietoisuus korruption moninaisista ilmenemismuodoista on riittämätöntä. Usein korruptio yhdistetään lahjontaan. Sen sijaan rakenteellista korruptiota, niin sanottua maan tapaa ja hyvä veli -verkostoja, ei mielletä vakaviksi korruption ilmenemismuodoiksi.

Kuntaorganisaatioissa yleisimmiksi korruption muodoiksi on tunnistettu esimerkiksi laittomuuksien salaaminen ja toimijoiden suojelu, luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö, asiakirjojen epäeettinen laadinta, asioiden käsittelyn viivyttely ja velvollisuuksien laiminlyönti ja välinpitämätön johtaminen.

Huonon hallinnon näkökulmasta korruptio voi kunnallishallinnossa ilmetä virkatehtävien ja velvollisuuksien laiminlyöntinä, tosiasioiden ja säännösten valikoivana huomioon ottamisena päätöksenteossa sekä puuttumattomuutena huonoon hallintoon ja sen suojeluna. Esimerkiksi lautakunta tai sen jäsen, joka tyytyy ja uskoo kritiikittä esittelijän lakiin perustumattomat epäobjektiiviset ja oikeudellisesti kestämättömät päätösperustelut, syyllistyy korruptioon.

Rakenteellinen korruptio voi kytkeytyä ylimmän luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon valta-asemiin, yhteistyöhön ja keskinäiseen lojaliteettiin. Ilmiöön kuuluu myös kunnissa hiljalleen kehittynyt puuttumattomuus, sekä peittely- ja suojelukulttuuri, samoin salailu.

Ovatko esimerkiksi Sastamalassa sisäinen ja ulkoinen valvonta onnistuneet riittävän tehokkaasti ennaltaehkäisemään korruptiota, sen eri muotoja? Oikeusministeriön julkaisun mukana erityisen suuri korruptiovaara on muun muassa julkisissa hankinnoissa, yhdyskuntasuunnittelussa, kaavoituksessa ja maankäytössä. Ei yllätä minua, sillä kaikkiin näihin liittyy suuria taloudellisia arvoja. Ei yllätä, kun seuraan päätöksentekovalmistelua Sastamalassa.

Kaupungin korruption torjuntaa on kehitettävä ennaltaehkäisyn, havaitsemisen ja johdonmukaisen puuttumisen näkökulmista. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden ymmärrystä korruptiovaarasta tulee lisätä samalla painottaen ilmiön haitallisuutta. Paras lääke korruption estämisessä on edellyttää asioiden valmistelussa hyvän hallinnon menettelytapoja ja avoimuutta. Kaupungin johtoportaan tulee sitoutua hyvää hallintoon ja läpinäkyvään toimintaan.

”Korruptiovapaa kunta” on paljon parempi vetonaula kuin Hinku-kunta. Kun korruption mahdollisuus tunnistetaan ajoissa ja siihen puututaan välittömästi, johtaa se aikaa myöden tervehtyvään toimintatapaan, jossa hyvä hallinto toteutuu ilman ylimääristä valvontaa ja byrokratiaa. Kansalaiset ja yritykset saavat asioihinsa nopeat, oikeudenmukaiset ja lakiin perustuvat päätökset, jotka myös perustellaan selkeästi. Erilaisiin bulvaanifirmojen virityksiin ja vedätyksiin mukaan lähteminen estyy, kun nämä hämäräheikit tietävät jo etukäteen, ettei salailulla ja väärillä tiedoilla ole sijaa päätöksenteossa.

Onko toiveeni korruptiovapaasta Sastamalan kaupungista utopistinen?

Markku Pärssinen
kuntavaaliehdokas (kesk)
Sastamala