Erkki Lahtinen ei ole kovin harvinainen nimi Suomessa, mutta sastamalalaisella Erkki Lahtisella on ainakin harvinainen ammatti. Yle kirjoitti taannoin jutun thaimaalaisia marjanpoimijoita koskevasta ihmiskauppaoikeudenkäynnistä ja otsikoi sen “Ihmiskauppakäräjistä ei tulisi mitään ilman Erkkiä.”
Juttu kertoi juuri sastamalalaisesta Erkki Lahtisesta, joka on thaikielen rekisteröity oikeustulkki. Sastamalalaisen Lahtisen lisäksi heitä on Suomessa vain kuusi, vaikka oikeustulkkauksen tarve lisääntyy Suomessa jatkuvasti.
Reilut kaksi vuotta Lahtinen on ollut täystyöllistetty juuri kyseisen ihmiskauppaoikeudenkäynnin ja esitutkinnan vuoksi. Enemmän kuin kotonaan Sastamalassa Lahtinen on ollut Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä. Myös useamman Thaimaan matkan työ on vaatinut.
Kun oikeudenkäynti marjayritys Kiantaman osalta saatiin päätökseen maaliskuussa, alkamassa on vastaava prosessi marjayhtiö Polaricaa vastaan. Siinä asianomistajia on vielä Kiantama-tapausta enemmän, joten vapaata Lahtisen kalenterissa ei hetkeen ole tiedossa.
Suurin osa kyseisten ihmiskauppaoikeudenkäyntien asianomistajista on kotoisin Thaimaan köyhästä koillisosasta ja heidän murteensa poikkeaa paljon virallisesta thaikielestä.
“Kirjakielellä oikeustulkki ei pärjää. Thaikielessä on paljon myös erilaisia ylä- ja alasointuja, jolloin yhden sanankin merkitys voi olla ihan eri. Oikeustulkin tulee myös tuntea paitsi Suomen, myös Thaimaan oikeusjärjestelmä ja selvittää termistöä asianosaisille siten, että he varmasti ymmärtävät”, Lahtinen kertoo.
Lahtisen työtä ei helpota sekään, että varsinkin köyhemmät thaimaalaiset pelkäävät yleensä virkavaltaa. Thaimaassa valtaa käytetään paljon väärin, poliisien ja virkamiesten lahjonta on tavallista. Kun todistajia sitten Suomessa kuullaan oikeudessa, siellä on läsnä myös pelko.
“Vaikka tulkin täytyy tietenkin olla täysin puolueeton ja pitää omat tunteensa aisoissa, niin empaattisuus ei ole kiellettyä. Se helpottaa myös tulkattavan oloa”, Lahtinen toteaa.
“Tulkki näkee, aistii ja tuntee paljon myös sellaista, jota ei sanota ääneen”, hän lisää.
Kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä Lahtinen ei tunteitaan näytä, vaan käsittelee ne muualla.
“Kaiken kaikkiaan tämä laaja ihmiskauppaoikeudenkäynti on raskas ja menee tunteisiin. Monet marjanpoimijat ovat ottaneet valtavan velan päästäkseen Suomeen, tehneet pitkiä päiviä metsissä rämpien ja marjoja keräten, ja sitten he palaavat kotiin vähintään yhtä suurissa veloissa. Se suru, jonka heidän kasvoiltaan voi lukea, on raastavaa”, mies myöntää.
Miten Lahtinen on oppinut thaikielen niin, että häneltä sujuu juridisia termejä vilisevän puheen simultaanitulkkauskin kuin vettä vaan?
Vuodesta 1990 vuoteen 2003 hän asui ex-vaimonsa ja perheen neljän lapsen kanssa Thaimaassa ja työskenteli Bangkokin slummeissa. Lapset kävivät Thaimaassa suomenkielistä koulua.
“Opiskelin thaikieltä päätoimisesti kaksi vuotta ja suoritin kielitutkinnon. Sen jälkeenkin olen opiskellut itsenäisesti koko ajan. Thai on vaikea kieli”, Lahtinen myöntää.
Thaimaan työvuosiin toi kielen lisäksi haasteita rankat olosuhteet, sillä Lahtiset asuivat aivan slummin, työkenttänsä, kupeessa.
“Siellä oli valtavan kuuma ja sisätiloissakin vilisi käärmeitä, skorpioneja, torakoita ja rottia. Elimme siis itsekin kurjuuden keskellä, joten sitä piti vain oppia sietämään”, hän sanoo.
Lahtiset tekivät lähetys- ja kehitysyhteistyötä, koordinoivat kummilapsiprojektia ja kiersivät kouluissa valistamassa niin huumeiden vaaroista kuin antamassa seksuaalivalistustakin.
Tuon ajanjakson aikana Lahtinen törmäsi elämän raadollisimpaan puoleen. Sellaisiin asioihin, joista tavan tallaaja on tuskin edes lukenut. Mies myöntää, että noiden työvuosien aikana tuli itkettyä monet itkut. Ihmisten kipu ja kärsimys tulivat niin lähelle. Piti hyväksyä sekin, että kaikkia ei edes voinut auttaa.
Thaimaan työvuosien jälkeen Lahtinen työskenteli Rikosseuraamuslaitoksella ensin päihdetyön erityisohjaajana Sukevan vankilassa 13 vuotta, ja sen jälkeen seksuaalirikoksista tuomittujen vankien hoito-osaston ohjaajana Riihimäen vankilassa viisi vuotta. Thaikielen tulkkausta hän teki sivutoimisesti tuonakin aikana oman yrityksensä kautta.
Vuonna 2020 Lahtinen jäi varhennetulle eläkkeelle ja on tehnyt sen jälkeen vain oikeustulkkausta.
“Tarvetta tälle työlle olisi paljon enemmän kuin pystyn ottamaan vastaan. Suomessa on paljon thaimaalaisia, joista valitettavan monet ovat altistuneet esimerkiksi hyväksikäytölle tai muunlaiselle riistolle”, hän toteaa.
Erkki Lahtinen puhuu rauhallisesti ja hänestä huokuu empaattisuus. Kokemukset Bangkokin slummeissa tai vankilatyö seksuaalirikollisten parissakaan ei ole vienyt häneltä uskoa ihmisyyteen. Päinvastoin. Lahtinen toteaa, että hyvin harva ihminen on läpeensä paha.
“Pyrin aina tutustumaan perusteellisesti sekä ihmiseen, että hänen historiaansa. Meissä niin sanotuissa hyvissä ihmisissäkin voi olla paljon piilossa”, hän sanoo.
Lahtinen on työssään vankilassa nähnyt, että muutosta tapahtuu, kun uskaltaa kohdata ja käsitellä ne vaikeimmatkin asiat.
“Totuus tekee vapaaksi”, hän painottaa.
