”Yrityksistä tuleva viesti on positiivista” – Vaikka keskustan kivijaloissa on aiempaa tyhjempää, Huittisten hyvä pöhinä ei ole elinvoimajohtajan mukaan kadonnut minnekään

Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo muistuttaa, että avainasemassa kivijalkaliikkeiden säilymisessä ovat niissä asioivat asiakkaat. ”Jos palvelut halutaan pitää Huittisissa, niitä on tärkeä käyttää”, hän muistuttaa.

Elinvoimaisuus on ollut yksi Huittisissa alkuvuoden aikana vahvasti pinnalla ollut teema.

Keskustelua on kiihdyttänyt tilanne, jossa useampi keskustan kivijalkakaupoista on lyhyen ajan sisällä sulkenut ovensa. Tämä on ollut omiaan luomaan vaikutelmaa, että Huittisten paljon kehujakin kerännyt pöhinä olisi laantunut.

Kadonneet kivijalat harmittavat myös Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippoa, mutta hän painottaa, ettei koko totuus tule ilmi keskustan läpi ajaessa.

“Alkuvuoden olemme kiertäneet työvoimapalveluiden yritysasiantuntijan kanssa huittislaisissa yrityksissä. Kaikissa niissä paikoissa, missä me piipahdimme, on suunnitelmia tulevaisuuteen. Joko investointeja tai uuden työvoiman tarvetta. Kukaan ei ollut supistamassa toimintaa”, Peippo kertoo.

Aktiiviseen, muun muassa Hullua Yötä järjestävään kauppiasverkostoon kuuluu edelleen yli 80 yritystä.

“Myös uudenlaisia tapahtumia suunnitellaan ja esimerkiksi maaliskuussa kauppiaat toteuttivat yhteistyöllä ensimmäistä kertaa naistenpäivän tempauksen”, Peippo kertoo.

Elinvoimajohtaja muistuttaa, että kivijalkamyymälöiden säilymisessä tärkeimmässä roolissa ovat niissä asioivat asiakkaat.

“Monessa liikkeessä valtaosa asiakkaista tulee muualta kuin Huittisista. Kauppiaiden kanssa olemme pohtineet paljon sitä, mitä voisimme tehdä, että huittislaiset käyttäisivät enemmän oman paikkakunnan palveluja.”

Huittisiin mukavasti investointi- ja kehittämistukia

Yksi mittari kaupungin elinvoimaisuudesta on avointen työpaikkojen määrä. Peippo kertoo, että tammikuun lopussa Huittisissa oli 97 ja helmikuun lopussa 126 avointa työpaikkaa.

“Tämän kokoiseksi paikkakunnaksi pidän määrää hyvänä, kun vastaavasti työttömyysprosentti oli helmikuussa tasan 9. Pahimmillaan työpaikkoja oli auki vain vajaat viisikymmentä, normaali määrä pyörii noin 80:ssä. Se, että avoimia työpaikkoja on tullut lisää, antaa ehdottomasti positiivista signaalia.”

Huittislaisissa yrityksissä tehdään töitä tulevaisuuden eteen, se näkyy Peipon mukaan myös yritysten hakemissa ja saamissa investointi- ja kehittämistuissa. Esimerkiksi Leader-rahoitusta on myönnetty viime vuoden aikana seitsemälle hankkeelle yhteensä 45 850 euron edestä. Lisäksi Satakunnan ELY-keskuksen Maaseuturahasto on tukenut kahdeksaa hanketta yhteensä 542 000 eurolla.

“Satakunnan ELY-keskus myönsi maaseuturahaston yritystukia yhteensä 3,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa että Huittisten osuus oli 15 prosenttia. Tämäkin on omiaan kertomaan siitä, että hyvää kehitystä tapahtuu”, Peippo sanoo.

Uusia yrityksiä Huittisiin perustettiin viime vuonna 61, edellisvuonna määrä oli 54.

“Konkurssin teki viime vuonna vain kaksi yritystä. Tämä osoittaa, että vaikka keskustan tyhjät kiinteistöt loisivat kuvaa hiljentymisestä, se ei kerro totuutta koko yrityskentän tilanteesta.”

Elinvoimajohtaja Riikka Peippo odottaa huittislaisilta yrityksiltä kutsuja kylään.

Vireydestä kertovat myös käynnissä olevat hankkeet. Huittistakin koskevassa Teknologisesti vihreämpi ja vireämpi Etelä-Satakunta -hankkeessa keskitytään kokeilemaan uusia teknologiaratkaisuja ja vihreää siirtymää edistäviä ratkaisuja yrityksissä.

RoboFleet-mobiilirobottien ja eksoskeletonien muodostamien parvien tehokas hyödyntäminen -hanke mahdollistaa yrityksille uusien tekniikoiden testaamisen.

Veto -keskustojen vetovoimaa tiedolla johtamalla -hankkeen toivotaan tuovan uutta toimintaa kaupunkien keskustoihin.

Invest in Huittinen selvitys ja strategia -selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kuvata Huittisista tilaa vaativan teollisuuden potentiaaliset sijoittumisalueet, tehdä alueille maankäytöllinen infran ja kehityspotentiaalin tarkastelu ja laatia potentiaalisista alueista invest in -markkinointiaineisto.

“Selvitykseen sisältyy myös invest in -strategia, jossa määritellään minkälaisia yrityksiä Huittisiin voisi sijoittua ja minkä alojen yrityksiä kaupunkiin lähdetään ensisijaisesti houkuttelemaan. Selvityksessä pitää ottaa huomioon myös kaupungin investointien kannattavuus”, Peippo kertoo.

Selvitys on vastaus tarpeeseen, sillä elinvoimajohtajan mukaan Huittisten yksi ehdoton haaste tällä hetkellä on sopivien teollisuustonttien puute.

“Teemme nyt hartiavoimin töitä, jotta pystymme vastaamaan tähän haasteeseen. Ennen kuin voimme tosissamme alkaa ostaa maata ja kaavoittaa tontteja, meillä pitää kuitenkin olla ajatus siitä, millaisia yrityksiä niihin voisi olla sijoittumassa. Selvityksen pitäisi olla valmis ennen juhannusta.”

Huittisten kannalta erinomainen uutinen on ollut Fingridin päätös rakentaa uusi 400+110 kilovoltin voimajohdon Huittisten ja Forssan välille.

Peippo uskoo myös sen luovan kaupungille uudenlaisia mahdollisuuksia.

“Uusi 400 kilovoltin voimajohto yhdessä uusiutuvien energian hankkeiden kanssa on herättänyt kiinnostusta ja mahdollistaa energiaintensiivisen toiminnan sijoittumisen Huittisiin. Huittisten elinvoiman kannalta olisi erittäin tärkeää saada uusiutuvat energia hankkeet toteutettua”, elinvoimajohtaja toteaa.

Kiinnostusta Huittisten suuntaan on, mutta jälleen palataan siihen ongelmaan, että investoinnit vaativat toteutuakseen sopivalla sijainnilla olevia tontteja. Peippo toivookin, että yksityiset maanomistajat olisivat aktiivisesti yhteydessä kaupungin suuntaan, tarjoaisivat tonttejaan ja maakauppaan suhtauduttaisiin positiivisesta.

“Tämä on yhteinen asia, että kaupunki voisi kasvaa”, hän korostaa.

Ruokaketju on tärkeä työllistäjä

Elinvoimajohtaja muistuttaa Huittisten hyvästä sijainnista. Sataedu aloittaa tänä vuonna uuden logistiikka-alan oppilaitoksen rakentamisen kaupunkiin. Peippo näkee siinäkin hyvän mahdollisuuden houkutella uusia toimijoita alueelle.

“Voisiko tänne saada esimerkiksi jonkun logistiikkakeskuksen”, hän pohtii.

Ruokaketju on edelleen yksi huittislaisen elinvoiman vahvuuksista.

Huittinen on palannut Suomen sikaisimmaksi kunnaksi ja kaupungissa tuotetaan toiseksi eniten broilereita koko valtakunnassa.

“Huittisissa ruokaketju on erittäin tärkeä työllistäjä myös välillisesti ja sen toiminta on turvattava. Toisaalta tämä on yksi syy siihen, miksi kaupungissa on tarjolla varsin vähän myynnissä olevaa tonttimaata. Se on valjastettu ruoantuotannon käyttöön”, Peippo tietää.

Kutsu elinvoimajohtaja kylään

Elinvoimajohtajan mukaan kaikki signaalit summattuna Huittisilla menee tällä hetkellä mukavasti.

“Yrityksistä tuleva viesti on positiivista. Jatkamme yritysten kiertämistä edelleen ja mielellään minut saa myös kutsua kylään.”

Jätä kommentti