Vihreän telttakatoksen alla sisarukset Vilhelmiina Pihkoluoma ja Oma Virtanen sekä rescue-koira Selma valmistautuivat historian ensimmäisiin Kiikoisten Kevätmarkkinoihin.
Pöydälle oli saatu kaikki tuotteet laitettua esille, mutta vaikeuksitta se ei sujunut. Taistelu myyntikojun pystytyksessä välillä ärhäkäksi yltyneen, puuskittaisen tuulen kanssa oli koetellut kaksikon hermoja.
Selma-koiraa eivät sääilmiöt sen sijaan tuntuneet hetkauttavan, se vaikutti täysin tyyneltä.
”Tuuli hankaloitti hommaa, mutta saimme kaiken valmiiksi. Ja onneksi kuitenkin aurinko paistaa keväisesti”, iloitsi Pihkoluoma.
Siskoksilla oli myynnissä muun muassa sorminäppäryyttä vaativia, paperisuikaleista tehtyjä Quilling-koruja ja veikeitä, maalattuja kiviä.
”Isä joskus sanoi, että meidän tytöthän ne myy vaikka pieniä kiviä, ja tässä niitä nyt sitten myydään”, he nauroivat.
Kevätmarkkinoiden järjestämistä Kiikoisista lähtöisin olevat, nykyään Kokemäellä asuvat siskokset pitivät hyvänä ideana.
”Tällaisten tapahtumien järjestämisessä on iso työ. Näytteilleasettajat on otettu hyvin huomioon, ja myyjät pääsevät mukaan pienellä rahalla. Hyvä, että kylä pysyy elävänä”, he kiittelivät.
”Ja tosi kiva nähdä, että porukkaa on näin paljon liikkeellä.”
Kiikoisten Kevätmarkkinoiden väkimäärä yllätti. Jo heti aamupäivällä, kun tilaisuutta vasta käynnisteltiin, oli Seurantalon pääparkkipaikka täynnä autoja.
Onneksi parkkitilaa oli alueella muuallakin, ja tehtäviensä tasalla olevat liikenteenohjaajat saivat parkkeerauksen sujumaan jouhevasti.
Arvioiden mukaan markkinoilla oli yli tuhat osallistujaa näytteilleasettajat mukaan lukien. Markkina-alue oli suuri, ja käytössä oli sekä ulko- että sisätiloja. Se takasi, että liiallista ruuhkaa ei päässyt syntymään.
Tunnelma olikin välitön ja leppoisa, juuri sellainen kuin kunnon maalaismarkkinoilla pitää ollakin.
”Ajatus tapahtuman järjestämisestä lähti siitä, kun Sastamalan kaupunki ilmoitti, että Kiikoisissa ei enää järjestä ystävänpäivämessuja”, taustoitti Taina Niemi Kiikoisten Nuorisoseurasta.
Pitkän messuperinteen katkeaminen kirveli, sillä ystävänpäivämessuja järjestettiin Kiikoisissa peräti vuodesta 1998 saakka aina joka toinen vuosi.
Perinne alkoi jo silloin, kun Kiikoinen vielä oli itsenäinen kunta. Kuntaliitoksen myötä Sastamalan kaupunki otti messut hoitaakseen, ja niitä pidettiin Toukolan koulun tiloissa. Nyt sille kuitenkin tuli stoppi.
”Kun asia selvisi, kutsuimme kaikki kiikoslaiset järjestöt ja yhdistykset koolle, että kaikkien mielipide varmasti tulisi esille. Ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että koululle ei lähdetä tapahtumaa järjestämään – ensinnäkin jo koulun vuokraus on niin kallista ja hankalaa – eri tilat vuokrataan eri tahoilta, ja lisäksi keittiöönkin pitäisi palkata ammattilainen paikalle”, Niemi kertoi.
Erilaisia ajatuksia heitettiin ilmaan suunnitteluvaiheessa.
”Meillä oli vahva yhteishenki sen suhteen, että jotakin olisi kiva järjestää messujen tilalle. Lopulta tulimme siihen tulokseen, että järjestetään markkinatapahtuma seurantalolla näin keväällä, kun ulkonakin tarkenee. Messuthan ovat olleet aina jo helmikuussa”, Taina Niemi selvitti.
Mukaan lähtivät melkein kaikki kiikoislaiset järjestöt ja yhdistykset.
”Punaisena lankana meillä oli, että tehdään yhdessä.”
Niemi iloitsi siitä, että ensimmäiset Kiikoisten Kevätmarkkinat sujuivat hyvin. Markkinavieraiden ja myyjien taholta korviin kantautunut palaute on ollut pääosin erittäin myönteistä. Nähtävää ja koettavaa oli runsaasti, ja ruokailumahdollisuuksiakin oli thairuokaa myöten.
Musiikkiesitykset, monenlaiset käsityötaidonnäytteet, erilaiset osastot ja ihmisten kohtaaminen takasivat sen, että kenelläkään tuskin tuli aika pitkäksi.
Voisi kai sanoa, että johan oli markkinat, mutta tuleeko niistä perinne – eli nähdäänkö Kiikoisissa samanlaista markkinahumua jälleen ensi vuonna?
”Jatkosta päätetään kritiikkipalaverissa, jossa käydään läpi saatu palaute. Kehuja kuitenkin tuli niin paljon – ja kyllähän nämä niin komeasti onnistuivat, että ihmehän se on jollei päädytä siihen, että ensi vuonna taas!”
