Oli sunnuntai ja alkuilta, kun Hannu Salovaara, 76, veti veneellään kolmea virveliä. Vauhti oli verkkainen, toisin sanoen tarkoitukseen juuri sopiva. Rautaveden pinnan alla oli tapahtumassa kiinnostavia asioita. Ekosaaren lähellä yksi vavoista nytkähti tuntuvasti.
”Ajattelin ensin, että vaappu jäi kiinni kiveen, mutta nopeasti huomasin, että kalaa olen tässä nostamassa”, Salovaara kertoo.
Salovaara havaitsi, että helpoimmasta päästä saalis ei ole. Kala pisti hanttiin ja tempoili, veti sivuille, ylös ja alas.
”Sen haaviin saakka saamiseen meni melkein puoli tuntia. Samanmoista en ole kokenut edes Tenojoen lohien parissa.”
Salovaara arveli narraavansa ylös haukea. Vedestä nousi kultaa ja hopeaa, särkikalojen aatelia: toutain.
”Kädet alkoivat täristä ja sydän hakata, kun mietin, että veneessäni on valtava toutain, ja että sain sen vavalla.”
Salovaaran mielessä käväisi, voisiko melkein 90 senttimetriä pitkä kala olla peräti aivan erityinen yksilö.
Veneessä suoritettu punnitus antoi tulokseksi 6,950 kiloa. Salovaaran saalis osoittautui tiettävästi Suomen suurimmaksi vapavälinein kalastetuksi toutaimeksi.
Syyskuussa tosin vasta selviää hyväksytäänkö kala viralliseen ennätysrekisteriin. Salovaaran olisi pitänyt tappaa kala ja viedä se tarkistuspunnitukseen kaupan vaa’alle. Sitä hän ei halunnut tehdä.
”Toutain on upea kala, ja nämä Kokemäenjoen järvet sen kotivesiä. Minulle toutain on melkein pyhä, ja päästin kalan jatkamaan sukuaan”, Salovaara kertoo.
Ennätyskalojen rekisteristä vastaava Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö arvioi tapausta ja hyväksyy Salovaaran ennätyksen, mikäli se pitää hänen antamaansa kuvausta rehellisenä.
”Sain onnekseni kuulla, että en ole ainoa, joka ei raaski tappaa ennätyskalaa”, Salovaara kertoo.
Tarinansa tueksi hänellä on tuoreeltaan veneestä otettuja valokuvia, joissa näkyy myös punnituksen tulos.
Kalastusharrastajien iloksi Salovaara paljastaa, että toutain tarrasi kiinni Rapalan muikkuvärityksen syöttiin, eli vaapulla on musta selkä ja hopeiset kyljet. Veden syvyys tapahtumapaikalla on kolme metriä.
Sattumaa ei liene se, että ennätyssuuria toutaimia on samoista vesistä nostettu ennenkin. Edellinen vetouistelemalla saatu toutain, ja siis nykyinen virallinen ennätyskala, nousi Kokemäenjoesta vuonna 1992 ja painoi 6,2 kiloa.
Verkoilla on saatu vieläkin suurempia toutaimia. Useat mediat uutisoivat Vilppulan Ajosjärven yli 9-kiloisesta toutaimesta vuonna 2019.
”Verkoilla on joskus saatu Kulovedestäkin yli 8-kiloinen toutain”, Salovaara tietää.
Vaikka tämän jutun aiheena onkin erikoinen kala, niin todettakoon, että vähän erikoisempi on myös kalamies. Hannu Salovaara on nimittäin kalastusmatkailun kehittämisen pioneereja maassamme.
Monissa kansallisissa ja kansainvälisissä johtotehtävissä työskennellyt Salovaara tykästyi vaimoineen Sastamalaan Kärppälässä sijaitsevan kesämökin myötä.
”Tulimme aina lomalla Helsingistä tänne lataamaan akkuja ja rauhoittumaan. Vaimo sai iskeä sormensa multaan ja minä lähdin kalastamaan.”
Salovaarat ovat jääneet paikkakunnalle, vaikka sairastumisten vuoksi ”torpasta” on pitänyt luopua.
”Minä löysin kivan kerrostaloasunnon Vammalan keskustasta ja vaimolla on hyvä olla Sastamala-kodissa.”
Yksi asia paikkakunnalla Salovaaraa kuitenkin harmittaa: Kokemäenjoen vesistöä ei osata arvostaa tarpeeksi.
”Näissä vesissä ja maisemissa on vielä paljon potentiaalia hyödyntämättä. Markkinointi on muuta kuin mainoksia, se on kehittämistä, tutkimista ja löytämistä”, hän sanoo.
Salovaara tuumaa, että elämän ehtoopuolella ei kuitenkaan kannata ryhtyä vatvomaan kielteisiä ajatuksia. Kehut saa Suomen paras kalastusopas sastamalalainen Mikko Ollila, jonka osaamista hän arvostaa korkealle.
