Musiikki soi ja sateenkaariliput liehuivat Huittisten kirjaston takapihalla pidetyssä pride-piknikissä viime viikon keskiviikkona.
Omalla viltillään tapahtumaa tunnelmoivat huittislaiset Kai Rantanen ja Sasu Petelius sekä Tampereella nykyisin asuva Ada Isotalo.
”On ehdottomasti positiivinen asia, että Pride on tullut osaksi Huittisten tapahtumia. On tärkeää, että ihmisoikeudet ja tasa-arvo saadaan näkyviksi ja tällainen on hyvä tapa pitää teemoja esillä”, kolmikko pohti.
”On todella hienoa, että täällä on oikeasti mukavasti väkeä paikalla. Tuntuu hyvältä nähdä itseni näköisiä ihmisiä, jotka ajattelevat ja tuntevat samoin. Täällä koen kuuluvani joukkoon”, Petelius lisäsi.
Lisää tietoa opetuksen kautta
Kun Petelius, Rantanen ja Isotalo pohtivat, millainen Huittisten ilmapiiri on hyväksynnän mielessä, eivät he määrittele kaupunkia pahimmaksi, mutta parannettavaakin olisi.
”Esimerkiksi nuorisoklubilla jokaisen on varmasti ihan hyväksyttyä olla oma itsensä, mutta vapaammissa ympäristöissä tilanne ei välttämättä ole yhtä hyvä.”
Mistä ennakkoluulot kolmikon mielestä sitten johtuvat?
”Pienissä kaupungeissa ei ole riittävästi tietoa asioista. Esimerkiksi koulussa vähemmistöistä ei juurikaan puhuttu, olisi tärkeää, että näitä teemoja lisättäisiin ihan koulujen opetukseen.”
Petelius muisteli, että omana kouluaikanaan hän koki itsensä todella erilaiseksi. Vähemmistöön kuulumisen vuoksi ei välttämättä kohdannut suoranaista kiusaamista, mutta jonkinlainen syrjintä oli vahvasti läsnä.
”Tietenkin sellaisille tyypeille, jotka kaivoivat jostain syyn kiusata, tällainen oli helppo asia, josta piikitellä”, Rantanen harmitteli.
Isotalo huomauttaa, että pienellä paikkakunnalla vähemmistö on vielä enemmän vähemmistö kuin isoissa kaupungeissa.
”Tärkeintä olisi kuitenkin muistaa, että kaikilla ihmisillä on kaikkialla oikeus rakastaa”, hän painotti.
Yleisesti ottaen ilmapiiri on Peteliuksen ja Rantasen mielestä muuttunut hyväksyvämpään suuntaan.
”Pitkäänhän tämän asian eteen on tehty töitä ja tietenkin asenteet leviävät hiljalleen, kun asioiden puolesta puhutaan ihan maailmanlaajuisesti. Vähemmistöjen ihmisiä on tärkeä pitää näkyvillä”, he tuumivat.
Käynnissä olevan Pride-kuukauden aikana kolmikko aikoo osallistua Pride-tapahtumiin myös Helsingissä ja Tampereella.
Pride-piknikin järjestelyistä vastasivat Huittisten kaupungin nuorisopalvelut, kirjastopalvelut ja nuorisovaltuusto.
Huittisten kaupungin nuoriso-ohjaajat Julia Salmi ja Hanna Kaasalainen kertovat, että tasa-arvoasiat ovat paljon pinnalla huittislaisten nuorten keskuudessa.
”Olen iloinen siitä, miten hyvää keskustelua nuoret pystyvät asioista käymään. Viime vuosina on menty selvästi kuuntelevampaan suuntaan ja sellainen vastakkainasettelu on vähentynyt. Edelleen mielipiteet ovat erilaisia, mutta niitä kunnioitetaan ja asioista pystytään puhumaan. Aihe kiinnostaa ja herättää ajatuksia”, Kaasalainen pohti.
Salmi ja Kaasalainen pitävät Pride-tapahtuman järjestämistä Huittisissa tärkeänä, jotta ihmisten moninaisuus ja toisten arvostaminen nousisivat entistä vahvemmin esiin.
”Hyväksyvän ilmapiirin soisi edelleen lisääntyvän. Onneksi sellaiset soraäänet ovat vuosi vuodelta hiljentyneet. Teemme kuitenkin jatkuvasti töitä sen eteen, että vähemmistöön kuuluvilla olisi helpompi jäädä omalle paikkakunnalle, kovin usein kun varsinkin ne nuoret karkaavat isoihin kaupunkeihin”, nuoriso-ohjaajat totesivat.
Lippuvartio Vammaskosken sillalla
Sastamala Pride järjestettiin viime lauantaina, ja tapahtuma keräsi noin 150 osallistujaa.
”Tänä vuonna kaduilla oli myös ennätysmäärä kulkuetta kannustavia henkilöitä”, iloitsee Sastamala Pride ry:n puheenjohtaja Friida Lahtivirta.
”Lippuvartiossa olleet kertoivat saaneensa paljon hyvää palautetta ja monilta oli tullut viestiä toimintamme tärkeydestä”, hän lisää.
Lippuvartio järjestettiin Vammaskosken sillalla, koska viime vuonna lippuihin kohdistui ilkivaltaa.
”Muutenkin saimme olla pääosin rauhassa. Jonkun verran levotonta pyörimistä havaittiin sekä marssikulkueen, että puistojuhlan läheisyydessä, mutta vaaratilanteilta ja suuremmilta häiriöiltä vältyttiin. Huutelua, etenkin somessa, ilmenee edelleen, mutta vuosi vuodelta mielestäni vähenevissä määrin. Ihmiset alkavat tottua”, Lahtivirta tuumii.
Hän on saanut myös kommentteja Sastamalassa varttuneilta, mutta sittemmin täältä pois muuttaneilta.
”Moni heistä kokee tapahtuman erityisen merkitykselliseksi, sillä heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan tällaisesta ei ollut tietoakaan”, hän toteaa.
Lahtivirralle itselleen tapahtuman tärkein osuus on itse marssi.
”Pridehan on ennen kaikkea mielenosoitus, ja se on myös vuosittain ollut päivän väkirikkain osuus. Tämän vuoden kohokohtiin lukeutuivat myös muun muassa tapahtuman suojelijoiden puheenvuoro, sekä illan huipentumana rap-artisti Palefacen keikka”, hän kertoo.
“Ei” ääripäille
Sastamala Priden tämän vuoden suojelijat olivat sastamalalainen kirjailija-kuvittajapariskunta Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Puheen pitänyt Havukainen toivoi, että kaikki ihmiset saisivat elää itsensä näköistä elämää muiden siihen puuttumatta.
Hän myös muistutti, että on tärkeätä olla menemättä ”kaksi ääripäätä” -ajatusvääristymään, jota kuulee etenkin mediassa ja poliitikkojen taholta.
”Olemme onnekkaita, kun saamme voimamme rakkaudesta emmekä vihasta”, hän totesi lopuksi saaden piknikille kokoontuneilta raikuvat ablodit.
Sastamala Pride alkoi marssilla, ja jatkui sen jälkeen puistojuhlalla Kaalisaaressa. Puistojuhlassa esiintyvät Influenza, Kiertoradat, lasten musiikkiteatteriduo Mimi ja Kuku sekä rap-artisti Paleface.
Koko perheelle suunnatussa tapahtumassa olivat mukana myös Sastamalan kulttuuri- ja kirjastopalvelut, Sastamalan nuorisopalveluiden pop up -nuorisotila, nuorisovaltuuston edustus ja onnenpyörä ja Etsivä nuorisotyö. Alueella oli myös pomppulinna ja kahvio.
Artikkelin tekstit: Laura Haavisto (Huittinen), Maija Latva (Sastamala)
