Ahti Ojansivu, 96, ajella köröttelee sähkömopollaan purettavan vanhan sairaalarakennuksen raunioita katselemaan. Hän on ollut alle kymmenvuotias, kun kyseistä rakennusta rakennettiin.

“Muistan sen vielä hyvin”, Ojansivu sanoo.

Aikaa on vierähtänyt vuosikymmeniä, ja vuonna 1938 valmistunut rakennus on palvellut monellakin tavalla paikallisia asukkaita. Nyt se on enää kasa kiviä ja muuta jätettä.

”Kai ne tuosta vielä viedään jonnekin jauhettavaksi”, arvelee Ojansivu silmäillessään purkutyömaalle, jossa kaivuri parhaillaan lastaa jätettä lavalle kauhallisen toisensa jälkeen.

”Isäni oli tuossa sairaalassa hoidettavana sota-aikana, kun hän haavoittui jalkaan”, mies muistelee.

”Ja olen minä itsekin siellä ollut aikanaan, kun koloin käteni. Ja hammashoitolassa myös.”

Rakennustöissä nuorempana ja sittemmin puusepän ammatissa pitkään toiminut Ojansivu on pohtinut mielessään, että onko kaikkia nykyään purettavia rakennuksia tarpeen purkaa.

”Kaikki ne, mitä puretaan, taitavat ovat yhteiskunnan hallussa. Yksityisten omistamia kerrostaloja ei ole taidettu purkaa ainuttakaan”, Ojansivu tuumailee.

Hän epäilee purkutuomion saaneiden rakennusten joukossa olevan sellaisiakin, jotka olisi voitu kunnostamalla saada pidettyä käyttökelpoisina.

”Tämäkin rakennus on kuivalla mäellä ollut, luulisi että olisi säilynyt hyvässä kunnossa tai olisi ollut ainakin korjattavissa”, mies ihmettelee.

”Taitaa tämä purkaminen maksaa yhtä paljon kuin koko rakennuksen rakentaminen aikanaan”, hän hymähtää.
Vammalassa senioritalossa vaimonsa kanssa asuva Ojansivu on nähnyt pitkän ikänsä aikana myös ”Tyrväänkylän” muuttuvan.

”Nykyinen Sastamalan kaupunki on maa-alaltaan kokonaisuudessaan mielestäni vähän liian suuri yhdeksi kunnaksi”, hän miettii.

Koska Ojansivun muistilokeroissa on paljon muistoja sairaalarakennuksesta, herää kysymys onko hän halunnut ottaa jotakin rakennuksesta muistoksi. Purkutyömaalta kun on purkutyötä suorittavan Rakennepurku M&K Oy:n luvalla saanut hakea tarpeellista tavaraa.

Yhtiön työnjohtaja Jani Kangasniemi kertoi erityisesti noin kymmenen vuotta vanhojen ikkunoiden kelvanneen hyvin. Työnjohtajan mukaan sairaalan ikkunoista peräti 65-70% lähti uudelleen käyttöön. Myös puusepän tekemät kaiteet ja monenlainen pikkutilpehööri oli haluttua. Sellaisia ei työmaalta enää saa. Tiiliskiviä on vielä jäljellä, ja niitä on mahdollisuus käydä hakemassa kesäkuun viimeisenä viikonloppuna.

Ahti Ojansivu ei kuitenkaan halua pientä palaa sairaalasta kirjahyllyään koristamaan.

”En minä tässä iässä enää mitään semmoista muistokiveä näe tarpeelliseksi ottaa itselleni”, hän hymyilee.

Sastamalan kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi: “Rakennuksen huono kunto oli syynä purkamiselle”

Sastamalan kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi vastasi vanhan sairaalan purkamiseen liittyviin kysymyksiin. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna voi hakea purkutyömaalta tiiliä omaan käyttöön.

Mitkä olivat perusteet vanhan kantasairaalarakennuksen purkamiselle?
Rakennuksen huono kunto. Käyttäjien oireilu ja sisäilmaongelmat johtivat siihen, että toiminnot siirrettiin aikanaan pois rakennuksesta. Tästä lähtien rakennus on ollut tyhjillään ja kylmillään odottamassa purkua. Eli rakennus on ollut kylmillään jo useamman vuoden ennen purkua.

Olisiko rakennus voitu joillakin toimenpiteillä vielä pelastaa?
Rakennus olisi vaatinut erittäin mittavan peruskorjauksen. Lisäksi se ei enää palvellut kaupungin tai Pirhan tarpeita.

Onko kaupungille tullut kyselyitä/palautetta?
Joitakin kyselyitä on tullut purkumateriaaleista, silloin ihmiset ovat voineet muistella samalla menneitä. Monella on ollut muistoja kyseisestä rakennuksesta.

Oliko niin, että sieltä purkutyömaalta saa käydä ottamassa tiiliskiviä muistoksi tai omaan käyttöön?
Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna, 28.-29.6. voi käydä ottamassa tiiliä halutessaan. Urakoitsija on kasannut niitä valmiiksi, ja perjantaina 27.6. työpäivän jälkeen työmaa-aitoja siirretään sivuun siten, että sinne pääsee. Aidat laitetaan viikonlopun jälkeen takaisin paikalleen. Perjantai-iltana tai viikonlopun aikana voi siis käydä niitä noutamassa.

Mitä tontille tapahtuu, kun purku-urakka on ohi?
Ei toistaiseksi mitään, mutta onhan se hyvällä paikalla oleva tontti. Koitammekin löytää tontille kaupungin ja alueen elinvoimaa tukevaa toimintaa.

Onko jotakin muuta, mitä haluat tuoda esille?
Purku on sujunut meidän näkökulmastamme todella hienosti, erityisesti haastava ympäristö huomioiden.