Sastamalan kuvataiteen pitkää jatkumoa Jaatsilla – Teoksia Akseli Gallen-Kallelasta nykytaiteeseen

Sastamalan kaupungin omistama Gallen-Kallelan öljyvärimaalaus Selin istuva tyttö on ollut viimeksi nähtävillä 10 vuotta sitten.

Kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan syntymästä tulee kuluneeksi 160 vuotta, ja juhlavuosi näkyy Kulttuuritalo Jaatsin tämän kesän näyttelyssä. Nykyisen Sastamalan alueella on syntynyt ja syntyy edelleen merkittävä määrä kuvataidetta monenlaisten tekijöiden toimesta.

AKSELILLA-näyttely tarjoaa 49 erilaista teosta ja monipuolisen kattauksen eri aikakausien taidetta aina Gallen-Kallelan öljyvärimaalauksista nykytaiteilijoiden töihin.

Viidestä Gallen-Kallelan maalauksesta kolme on lainassa Aulis Ylöseltä ja kaksi on kaupungin omasta kokoelmasta. Riippuva riistalintu ja Selin istuva tyttö on maalattu taiteilijan lapsuudenkodissa Jaatsilla ja kolme muutakin teosta – Kansanateria Sipin talossa, Näköala Jaatsilta yli Liekoveden ja Tyrvään kirkon alapuolelta – samoilla Tyrvään tanhuvilla.

Näistä tunnetuin on Selin istuva tyttö, jonka mallina on ollut Gallen-Kallelan oma sisko. Maalaus on ollut viimeksi yleisön nähtävillä vuosikymmen sitten.

Teosten merkittävyydestä kertoo se, että Jaatsin turvatoimia ja videovalvontaa on näyttelyn vuoksi tehostettu.

Näyttelyn muut taiteilijat ovat Veli-Pekka Bäckman, Henri Ijäs, Jussi Jokinen, Kati Juurikka, Jaakko Karjula, Iines Kevättuuli, Raimo E. Kukkonen, Anja Levoranta, Heikki Mäkinen, Pertti Mäkinen, Heidi Piippo, Panu Rytkönen, Joni Saarela, Alpo ja Nina Sailo, Ilona Tala, Nina Terno, Vertti Vaarasalo ja Ari Virtanen. Heillä kaikilla on joku kytkös nykyiseen Sastamalan maantieteelliseen alueeseen.

Veistotaiteessa materiaaleja on pronssista puuhun ja mustasta graniitista vihreään serpentiiniin. V-P. Bäckmanin Alma Mater II -veistossarja on lystikäs, Joni Saarelan veistokset dramaattisia ja Ari Virtasen virtaava muotokieli omaa luokkaansa.

Hyvälle tuulelle saa Ilona Talan metallinen vasikka ja vakavaksi mielen vetää Anja Levorannan kantaaottava ja yhä vaan ajankohtainen Pakolaiset vuodelta 1987.

Aivan uusista, tänä vuonna tehdyistä töistä Jussi Jokisen kynäpiirturitekniikalla luomat teokset ovat näyttäviä, ja vaikutelmaa tehostaa turkoosiksi maalattu seinä, jolle teokset on ripustettu. Jotakin voimallista on myös Jaakko Karjulan tempera ja öljyvärein luomassa suurikokoisessa Suo-maalauksessa.

Kuten monet aiemmat kaupungin kulttuuripalveluiden kesänäyttelyt, on tämänkin kuratoinut ja koonnut ammattitaidolla Kati Juurikka.

Aulis Ylönen ja vuonna 2021 menehtyneen taiteilija Anja Levorannan Pakolaiset-öljyväriteos.

“Jaatsi arvoiseensa kuntoon”

Näyttelyn avajaisissa puhunut Aulis Ylönen summasi näyttelyn tuovan yhteen menneen ja nykyisyyden ja kertovan Sastamalan kuvataiteen pitkästä jatkumosta.

Ylösen suhde Gallen-Kallelaan on myös henkilökohtainen, sillä samoissa Jaatsin maisemissa kulki hänen pappansa Ville Aaltonen, joka on ollut mallina kuuluisan Poika ja varis -maalauksen pojalle. Ville-pappa kertoi lukuisia tarinoita Gallénista. Ne ovat säilyneet perhepiirissä, ja onpa tarinaa tallennettu äänitteenä myös Kansalllisarkiston kokoelmiin.

Ylösen oma lapsuudenkoti oli rakennettu Galléneilta vuokratulle maalle.

”Samat Liekoveden maisemat, jotka viehättivät Akselia, viehättivät myös minua. Näköala Jaatsilta yli Liekoveden -maalauksesta löytyy tuttu miljöö ja sen voi nytkin nähdä, kun kävelee Likkojenrantaan.”

Siihen yhtäläisyydet pitkäksi aikaa jäivätkin. Taiteenkerääjänä ja -tukijana tunnettu Ylönen ei nimittäin nuorempana ollut aihepiiristä tippaakaan kiinnostunut. Kiinnostus taiteeseen syntyi 1990-luvulla, kun Ylönen 35-vuotiaana tutustui kotiseutuneuvos Esko Pietilään.

”Pietilä oli huolissaan siitä, että kaupunki ei enää ostanut paikallista taidetta kokoelmiinsa. Hän sanoi, että jonkun pitäisi kerätä sitä ja koota yhteen.”

Pietilältä saatu Raimo Viitalan kirja Sydän-Sastamalan kuvataiteilijat auttoi Ylösen keräilyharrastuksen alkuun, ja pikkuhiljaa kiinnostus kasvoi intohimoksi. Taiteen kautta kehittyi paitsi keräilijän esteettinen silmä, hieman yllättäen myös uudenlainen suhde luontoon. Avainasemassa olivat keskustelut taiteilija Nina Ternon kanssa.

”Kun taidetta katsoo pidempään, se tuo mukanaan monenlaista syvällistä pohdintaa ja avaa uusia merkityksiä elämään”, Ylönen sanoo.

Hän näkee Jaatsin merkittävänä kulttuurikohteena, joka on tärkeää säilyttää kaupungin omistuksessa. Ylönen väläytti kansalaiskeräyksen perustamista Jaatsin saattamiseksi arvoiseensa kuntoon ja kaikkien tietoon.

Näyttely on avoinna Kulttuuritalo Jaatsilla (Gallen-Kallelan katu 1) 10.8.2025 saakka kllo 12 – 18 päivittäin (suljettu juhannuksena). Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Veli-Pekka Bäckmanin kiviveistos Alma Mater koristi pitkään Vammalan aluesairaalan pihaa. Synnytystoiminnan sittemmin loputta Vammalassa, veistos siirtyi yksityiskotiin. Jaatsin näyttelyssä on esillä neljä aivan uutta samasta teemasta, eli naiseudesta ja äitiydestä, ammentavaa pientä pronssiveistosta. ”Niiden luominen oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jossa oli roolinsa mehiläisvahalla ja paikallisen kultasepän Riku Korkeen tiluksilla”, Bäckman kertoi. ”Naisen vartalo on kiinnostavampi ja monipuolisempi kuin miehen. Naisen kautta tulemme tähän maailmaan, se on kiehtovaa”, Bäckman tuumaili.
Joni Saarelan mustasta graniitista veistämä Odotus. Taustalla vihreästä graniitista tehty Elämän hauras balanssi
Näyttelyn nuorin taiteilija Iines Kevättuuli on kotoisin Sastamalan Stormista. Kolmesta ruukusta koostuva Liminal Home saa miettimään paikkoja, jotka on jättänyt taakseen. Teos on päässyt nimensä mukaisesti siirtymätilaan eli Jaatsin pääsisäänkäynnin porstuaan. Kuva: Urpo Vuorenoja.
Jussi Jokisen töissä tietokoneen ohjaama piirturi on osa taiteellista prosessia – mutta vain osa, sillä teoksissa yhdistyy algoritmien kurinalaisuus perinteisellä maalaamisella aikaansaatuun elävään pintaan. 
Heidi Piipon teräksiset varikset joutuivat ilkivallan kohteeksi ollessaan Jaatsin pihamaalla. Nyt ne löytyvät korkeuksista oven päältä rakennuksen aulasta. 
Voimallista suohon laulantaa? Jaakko Karjulan maalaus nimeltä Suo
Metsän emäntä -veistos on syntynyt vihreästä serpentiinistä. Taustalla taideteoksen luoja Ari Virtanen.  
Akseli Gallen-Kallelan öljyvärimaalaus Näköala Jaatsilta yli Liekoveden on Leila ja Aulis Ylösen omistuksessa. 
Taiteilijat Veli-Pekka Bäckman ja Jaakko Karjula musisoivat näyttelyn avajaisissa.

Jätä kommentti