Onko ihminen osa luontoa? – Vanhan kirjallisuuden päiviltä voi löytää vastauksia moniin kysymyksiin

“Luontomme” on Kirjapäivien tämän kesän teema. Tapahtuman järjestelyistä ja monista käytännön asioista vastaavat tuotantoassistentti Sanni Yli-Pekkala, toiminnanjohtaja Päivi Mäki-Kerttula ja tuottaja Tytti Meriluoto.

Perjantaina ja lauantaina vietetään Sastamalassa jälleen kirjan ystävien juhlaa. Vanhan kirjallisuuden päivien tämän vuoden teema, Luontomme, avautuu tapahtuman ohjelmassa moneen suuntaan.

Toiminnanjohtaja Päivi Mäki-Kerttula toteaa teeman olevan tässä luontokadon ja ilmastonmuutoksen luomien uhkien maailmassamme ajankohtainen. Kirjapäivillä keskustellaan sekä ihmisen ja luonnon suhteesta että ihmisluonnosta.

”Onko ihminen osa luontoa? Millainen on luonnon rooli kirjallisuudessa? Voiko kirjallisuus toimia luonnon puolestapuhujana?” Mäki-Kerttula avaa kysymyksiä, joihin saattaa tapahtumassa löytää vastauksen.

Inka-Maarian Jurvasen suunnitteleman teemakuvan aiheena on luontosuhteemme kiinnekohtina esiintyvät eläimet; mytologian ja Kalevalan edustajina hauki ja sotka sekä nykyhetkessä symboliset ja uhanalaiset raakut ja naali.

Mäki-Kerttula ja tapahtumatuottaja Tytti Meriluoto tuumaavat kirjallisuuden vahvojen luontokuvausten jättävän lukijaan jäljen, toisinaan myös tutustuttavan uusiin ympäristöihin ja maihin.

”Luontokuvaus on vähän mystinen juttu ja on henkilökohtaista, miten se vaikuttaa. Joskus luonto oikein vyöryy läpi kirjan sivuilta, joskus tuntuu, että kuvaus on läpikahlattavaa pakkopullaa”, Meriluoto sanoo.

Hän mainitsee vaikuttuneensa muun muassa Sally Salmisen Ahvenanmaan saaristoon sijoittuvan Katrina-romaanin sekä Delia Owensin Pohjois-Carolinan rämemaille sijoittuvan Suon villi laulu -romaanin luontokuvauksista.

Mäki-Kerttulassa Satu Rämön Islantiin sijoittuvat dekkarit saivat aikaan matkakuumeen.

”Toisaalta kirjojen kautta pääsemme meille entuudestaan tuntemattomiin maailmankolkkiin hyvin luontoystävällisellä tavalla. Ekologista on myös vanhojen kirjojen välittäminen uusille lukijoille, jota Kirjapäivillä kiitettävästi tapahtuu”, hän tuumaa.

Toistamiseen Vexve Areenan ympäristössä

Sylvään koulun ollessa työmaa-aluetta järjestetään Kirjapäivät Vexve Areenalla ja sen pihapiirissä. Tapahtuma ei ole Vammaskosken sillan pohjoispuolella ensimmäistä kertaa, sillä Sylväällä rakennettiin myös vuonna 2023. Silloin ohjelmaa ja kirjamyyntiä oli sekä areenalla että Vammalan ammattikoululla.
Tänä vuonna Kirjapäiviä lähdettiin rakentamaan viime ”evakkoretkestä” saadun palautteen pohjalta.

”Moni toivoi kokonaisuuden olevan yhdessä paikassa, joten siksi kaikki tapahtuu nyt Vexve Areenalla ja sen välittömässä läheisyydessä”, tuottaja Meriluoto sanoo.

Ohjelmaa ja myyntiä on sekä sisällä että pihan teltoissa. Yhdistelmä tarkoittaa sitä, että paneelikeskustelujen ja haastatteluiden taustalla on todennäköisesti hälyä.

”Tämä voi olla joillekin tapahtumakävijöille uusi asia. Sylväällä auditorio ja juhlasali on ollut pyhitettynä pelkästään ohjelmalle”, Meriluoto toteaa.

Mäki-Kerttula mainitsee, että kirjamessuilla vierailleille konsepti on tuttu. Isoissa alan messutapahtumissa ohjelmalavoja on sijoitettu myyntipisteiden lomaan.

”Me tosin jaamme areenan sermeillä, mutta äänieristystä ne eivät tietenkään luo”, hän lisää.

Äänitekniikasta vastaa Kirjapäivien luottomies Jaakko Pimperi, jonka Mäki-Kerttula tuumaa selättäneen kaikki haasteet kiitettävästi. Sylvään salikaan kun ei äänimiehen näkövinkkelistä ole siitä helpoimmasta päästä.

Puitteet muuttuvat, ydin pysyy

Monen pitkäaikaisen tapahtumakävijän ajatuksissa Vanhan kirjallisuuden päivät ovat juurtuneet juuri Sylväälle. Tytti Meriluoto ymmärtää, että muutos voi tuntua oudolta ja tottuminen uuteen ympäristöön ottaa aikansa.

”Tiedossa on, että rakennustöiden vuoksi emme pääse Sylväälle ensi vuonnakaan, joten palaute tämän vuoden tapahtumasta on tärkeää jatkoa ajatellen. Pyrimme kehittämään Kirjapäiviä edelleen”, Meriluoto sanoo.

Päivi Mäki-Kerttula muistuttaa kaikkein tärkeimmästä, eli siitä, mihin Vanhan kirjallisuuden päivien lumo perustuu. Vaikka tapahtuman puitteet muuttuvat, sen ydin pysyy.

”Kirjapäivillä on avoin ja rento tunnelma, ja se tuo yhteen kirjallisuuden ammattilaiset ja harrastajat, rakentaa ja ylläpitää kirjan ystävien yhteisöä. Tapahtuman sivistystehtävä tuntuu myös muuttuvan vuosi vuodelta merkityksellisemmäksi”, hän miettii.

Infoa tapahtumasta:

  • Yleisöpalautteet on huomioitu myös ruoka- ja juomatarjonnan suhteen. Janoon ja nälkään saa helpotusta useammasta eri paikasta tapahtuma-alueella.
  • Tapahtuman pääravintola on Wareliuksen tiloissa ja lisäksi sisällä palvelee aulan kioski ja pihalla on kahvilateltta. Ravintolasta ja telttakahvilasta vastaa tuttuun tapaan Liekoranta. Ulkona on myös Apteekkari Bäckmanin limonaadikärry sekä partiolaisten lättypiste. Räiskäleitä paistavat Kiikan Leiripeikot, Vammalan Nuotiosiskot ja Tyrvään Metsäpojat.
  • Parkkipaikkoja on areenan läheisellä hiekkakentällä, ammattikoulun ja Muistolan koulun pihalla. Autolla saapuvien tulee ajaa Ratakadulle vain Varikonkadun kautta. Ulosajo tapahtuu samaa reittiä. Paikalla on liikenteenohjaajia opastamassa. Pysäköinti maksaa viisi euroa ja maksu suoritetaan areenan aulan infopisteelle.
  • Paikanpäälle pääsee myös ilmaisella kaupunkibussilla. Pysäkkejä on keskustan alueella useita vesistön molemmin puolin.
  • Lisätietoa TÄSTÄ.

Jätä kommentti