Vanhan kirjallisuuden päivillä on ensimmäistä kertaa tapahtuman historiassa juontaja. Hän on 31-vuotias Saara Rostedt, kirjailijanimeltään S.K. Rostedt. Saaran kustantaja Otava kuvailee häntä Suomen kirjapääkaupungissa Sastamalassa kasvaneeksi romantasian suurkuluttajaksi ja markkinoinnin ammattilaiseksi.

Millä mielin Saara Rostedt on tulossa entiseen kotikaupunkiinsa?

”Mahtavaa tulla juontamaan Vanhan kirjallisuuden päiviä. Lapsesta saakka olen käynyt Kirjapäivillä ja viihtynyt siellä kirja-aarteiden äärellä. Olen tosi iloinen siitä, miten paljon tapahtumaan nykyään panostetaan”, hän vastaa.

Mikä erottaa Kirjapäivät lukuisista muista alan tapahtumista?

”Kirjapäivät on kesä- ja ulkotapahtuma. Sastamala on megakaunis kesäkaupunki. En tajunnut sitä silloin kun asuin siellä. Kirjapäivissä tiivistyy kesän ja kirjapääkaupungin lumo. Ihan sairaan siistiä, että tämä kaikki tapahtuu juuri Sastamalassa.”

Saaralla on paikkakunnalta paljon hyviä muistoja. Alakoulua hän kävi ensin muutaman vuoden Stormissa. Kun perhe muutti Jaatsille, vaihtui koulu Muistolaan. Sylvään yläkoulun ja Vammalan lukion jälkeen Saaraa kutsuivat opiskelut Helsingissä.

Hän on opiskellut kaupallista alaa ja markkinointia. Ja pitänyt aina tarinoiden kirjoittamisesta ja kertomisesta.

”6-vuotiaana sanoin isoäidilleni, että haluaisin olla kirjailija. Mutta en ole aktiivisesti mennyt sitä kohti. Lukion jälkeen en kirjoittanut pitkään aikaan mitään luovaa.”

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opintoihin sisältyi paljon kirjoittamista, ja Saaralle muodostui siihen rutiini. Koulun kesätauolla aivot tuntuivat huutavan kirjoittamista. Eräänä sateisena päivänä kesämökillä hän tarttui toimeen.

”Aluksi oli idea seuralaisesta ja fantasiamaailmasta. Yht’äkkiä tarinaa oli syntynyt jo kymmenen luvun verran, ja mietin että apua – tämä vaikuttaa oikeasti hyvältä kirjalta”, Saara kertoo.

Hän päätti naputella homman valmiiksi kesän aikana. Se ei onnistunut, koska tarina kasvoi yli yhden teoksen mitan.

”Aluksi häpeilin asiaa, en kehdannut edes läheisilleni kertoa, että kirjoitan fantasiakirjaa. En tiedä mistä se tunne tuli, mutta romanttisen fantasian kirjoittaminen nolotti. Miksi en luonut jotain kaiken kansan dekkaria?!” Saara kertaa fiiliksiään.

Kirjasomen kuumin ilmiö

Kun hän lopulta avautui kirjoittamisestaan, oli lähipiirin reaktio pelkästään kannustava. Siitä inspiroituneena Saara perusti Tiktok-tilin kirjaprosessilleen ajatuksenaan kertoa kirjoittamisesta ja jakaa tekstiään siellä. Elokuussa 2023 hän teki ensimmäiset videonsa. Ei kulunut kuin muutama viikko ja Saaran tie kirjailijaksi avautui, kun kustantamo bongasi hänet somesta.

”Otavalta laittoivat minulle viestiä, että he ovat kiinnostuneita kuulemaan lisää ja voisinko lähettää heille käsikirjoitukseni ja tulla käymään.”

Saara kirjoitti, oppi uutta ja tutustui siihen, mitä kirjailijuus on. Kahden veren tytär -romaani ilmestyi viime vuoden elokuussa.

Vaikka somessa on haittapuolensakin, tarjoaa se vaikuttavat foorumit lukuinnostuksen nostattamiseen.

”Tällä hetkellä kirjasomen, eli Booktokin ja Kirjagramin, kuumin ilmiö on ehdottomasti romanttinen fantasia. Nyt olen ylpeä siitä, että olen ensimmäisen suomalaisen romantasia-romaanin kirjoittaja”, Saara miettii.

Hän toteaa somen tehneen fantasiakirjallisuuden harrastamisesta arkista ja yleistä. Siellä on lupa innostua, jakaa kirjavinkkejä ja keskustella. ”Nörtteys on tosi coolia ja se on minusta aivan mahtavaa.”

”Kirjoitan sellaisia kirjoja, joita itsekin tykkäisin lukea. Toivottavasti Suomesta tulee jatkossa lisää romantasiaa”, Saara sanoo.

Viihdyttävää eskapismia arjesta

Kuvitteelliseen ihmisten, haltijoiden ja demonien asuttamaan Remenan valtakuntaan sijoittuva Kahden veren tytär saa pian jatkoa, sillä Mustan tulen laulu -romaani ilmestyy syksyllä. Henkilöhahmojen kohtaloita saa tosin jännittää pidempään, sillä tarina on suunniteltu trilogiaksi, jonka viimeinen osa ilmestyy todennäköisesti vuonna 2026.

Kyseessä on kasvutarina, jonka päähenkilö on puoliverisyytensä takia hyljeksitty Moorna. Moornan arki ihmisten hovin maksettuna seuralaisena on ankeaa. Eräänä juhlailtana hovissa herätetään henkiin vanha demoniuhriperinne. Julma seremonia sytyttää Moornassa jotain, mitä hän ei osaa nimetä. Kohtalo ajaa Moornan ja haltija Caidaksen yhteiselle matkalle. Moornalle paljastuu asioita, joita hän ei olisi voinut koskaan edes kuvitella. Samaan aikaan koko maailmaa ravisuttava katastrofi on puhkeamaisillaan.

Kirjan voi tulkita ottavan kantaa ihmisten ja olentojen yhdenvertaisuuden puolesta. Se käsittelee myös ahdistusta, tulevaisuuden pelkoa, itsenäistymistä ja ystävyyttä.

Esikoisteoksesta on otettu jo neljä painosta. Sen käännösoikeudet on myyty muun muassa Norjaan ja Ranskaan.

”En olisi koskaan voinut uskoa, että fantasiakirja noteerattaisiin näin. Lukijoilta tuli myönteisen palautteen vyöry. Moni odottaa lisää luettavaa. Nyt minulla on paineita onnistua vieläkin paremmin”, Saara naurahtaa.

Saara Rostedt nostaa hattua kaikille ammattikirjailijoille. ”Itse kirjoitan viihdyttävää, juonivetoista tekstiä, joka tarjoaa lukijoille eskapismia arjesta. On rikkaus, että maassamme julkaistaan monenlaista kirjallisuutta. On tärkeää, että ihmiset tarttuvat kirjaan ja haluavat lukea. Siksi yhdenkään viihteellisemmän genren kirjoittajan ei pidä hävetä. Kaikki kirjallisuus on arvokasta”, hän sanoo.

Luonto fantasiassa -keskustelu Vanhan kirjallisuuden päivillä la klo 14 – 14.45 Vexve Areenalla. Miksi on tärkeää antaa luonnolle ääni myös eskapistisessa kirjallisuudessa? Keskustelemassa kirjailijat S. K. Rostedt, Oona Pohjolainen ja Vehka Kurjenmiekka.