Tänä kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Kokemäenjoen vesistöretki Vammalasta Poriin järjestettiin virallisesti ensimmäisen kerran.

Virallisesti sen vuoksi, että tapahtuman isähahmon, Markku Torpon mukaan Äetsän Kunnon väki retkeili epävirallisemmin ensimmäisen kerran jo yhdistyksen perustamisvuonna 1981.

Ensimmäisten vuosien kanoottiretket olivat matkaltaan Äetsästä Kokemäelle ja ne taitettiin aurinko kellona ja omat eväät mukana. Kokemäenjoen arvon nostamiseksi mukaan kutsuttiin kuitenkin aina myös ministereitä ja johtajia.

Vuonna 1984 Torpo heitti evästauolla silloiselle vesipiirin johtaja Altti Luomalle ajatuksen, että tapahtumassa soudettaisiin koko Kokemäenjoki Vammalasta Poriin asti.

“Älä siinä mieti, vaan pistä töpinäksi”, kuului Luoman ohje ja niin Torpo pisti.

Vuonna 1985 koko 109 kilometrin matka soudettiin yhteensä 126 retkeläisen voimin ja jo seuraavana vuonna tapahtuma sai tunnetumman nimensä Satakunnan Kansansoutu.

90-luvulla jopa 3500 osallistujaa

Tapahtuman kultavuosia vietettiin 1990-luvun alussa, jolloin soutuihin osallistui parhaimmillaan noin 3500 soutajaa ja kirkkoveneitä oli mukana yli 80 kappaletta.

“Heti ensimmäisenä vuonna tapahtumalle tuli sellainen hyvä kierre, että osallistujamäärä tuplaantui joka kerta, kun seuraavana vuonna kaikki ottivat kaverinsa mukaan. Nopeasti tapahtumalla oli positiivinen maine”, Torpo tietää.

Soutuihin osallistuttiin monista lähtökohdista, joku halusi nähdä kauniin jokimaiseman toisenlaisesta kulmasta joelta käsin, toisille se oli kuntosuoritus ja joillekin sosiaalinen tapahtuma.

“Jotkut halusivat vain pois kotoa”, Torpo veistelee.

Yhtä kaikki souduissa vallitsi aina hyvä tunnelma kaikkien osallistujien kesken.

“Muita autettiin ja laulu raikasi veneestä toiseen”, Torpo muistelee.

Suurin osa soutajista on aina ollut lähiseudun asukkaita, mutta mukaan on mahtunut aina myös lomalaisia ympäri Suomea ja koko maailmaa.

Neljäänkymmeneen vuoden aikana sääolosuhteet vaihtelivat kaatosateesta auringonpaisteeseen.

“Mutta souduissa sade ei ole koskaan haitannut, vaan sekin tuntui paisteelta. Oikeastaan sade on lopulta parempi vaihtoehto kuin täysi porotus”, Aulis Saarinen toteaa.

Talkoolaisten puutetta ja kiristyneitä määräyksiä

Massiivisen tapahtuman järjestäminen oli monen yhdistyksen yhteinen ponnistus. Viimeisiin vuosiin asti tapahtumaan riitti talkoolaisia jonoksi asti.

“Se oli melkein niin, että ihan loukkaannuttiin, jos ei kysytty mukaan”, Torpo naurahtaa.

Vuosituhanteen vaihteen jälkeen talkoolaisten saaminen mukaan on kuitenkin osoittautunut aina vain hankalammaksi ja järjestämisintoa on lannistanut myös byrokratian kasvu. Tästä syystä mukaan ovat tulleet välivuodet, jolloin Satakunnan Kansansoutua ei ole järjestetty.

“Vaikka tapahtumassa ei ole koskaan sattunut suurempia onnettomuuksia, turvallisuusvaatimukset ovat kasvaneet sellaisiksi, etteivät resurssit riitä vastaamaan kaikkeen. Se on ehdottomasti suurin syy, miksi tapahtuman järjestäminen on joutunut jäähylle”, Torpo kertoo.

Samaan tyyliin kuin ensimmäisellä kerralla

Satakunnan Kansansoudun juhlavuotta vietetään siten kuin tapahtuma sai alkunsa – aurinko kellona ja omin eväin soutaen ja meloen Äetsän voimalaitokselta Kokemäen Kyttälän koululle lauantaina 19. heinäkuuta.

Lähtö retkelle tapahtuu kello 9.00 Äetsän patsaspuistosta. Kello 8.30 alkaen paikalla on Satakunnan Kansansoutu yhdistyksen tarjoamat juhlakahvit.

“Tapahtuma on jälleen epävirallinen, mutta tietenkin toivomme, että paikalla olisi ainakin 50 venettä. Ja olisihan se mukavaa, jos vaikka Karhiniemen rannassa innostuttaisiin laittamaan kahvio toimintaan sen päivän ajaksi”, Torpo heittää.