
Huittinen joutui ikävän tilaston kärkisijoille, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti toukokuussa tuoreen jätevesitutkimuksensa tulokset.
Yllätyksenä ei tullut, että tulokset kertoivat karua kieltä alfa-PVP:n eli ”peukkuna” tunnetun muuntohuumeen käytön lisääntymisestä valtakunnallisesti.
Sen sijaan Huittisten sijoittumista peukun osalta jätevesitutkimuksessa sijalle kuusi, voi pitää ikävänä yllätyksenä.
Huittista enemmän jäämiä alfa-PVP:stä löytyi ainoastaan Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Salosta. Kauas taakse jäivät esimerkiksi Satakunnan isommat kaupungit Rauma ja Pori, joissa havaittiin vain satunnaista peukun käyttöä.
Valtakunnallinen jätevesitutkimus kattaa 30 kaupunkia lähialueineen, mikä on yli 60 prosenttia Suomen väestöstä.
Näytteet on kerätty vuoden 2024 maaliskuussa ja marraskuussa seitsemän vuorokauden mittaisena ajanjaksona.
Peukun käyttöä on tilastoitu vuodesta 2013 lähtien. Käyttömäärissä havaittiin selvä nousu vuoden 2022 jälkeen.
Huittisista vertailukelpoisia tuloksia ei ole olemassa, sillä se oli mukana jätevesitutkimuksessa ensimmäisen kerran vuonna 2024.
Huittisissa käsitellään myös Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet
Huittisten puhdistamon jätevedessä päiväkohtaiset huumejäämät olivat 4,9 milligrammaa tuhatta ihmistä kohden. Muuntohuumetta havaittiin jätevesitutkimuksissa säännöllisesti jokaisena viikonpäivänä.
Huomioitavaa on, että Huittisten puhdistamolla käsitellään Huittisten lisäksi myös Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet.
Selvästi eniten jäämiä oli Helsingissä 21,5 milligrammaa ja seuraavaksi eniten Espoossa, jossa määrä oli 11,1 milligrammaa. Esimerkiksi Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä peukun käyttöä ei todettu ollenkaan.
Tämänhetkisen tieteellisen tutkimuksen perusteella alfa-PVP:n käyttömääriä ei kuitenkaan pystytä arvioimaan jätevesistä mitattujen jäämien perusteella.
Alfa-PVP:n käyttö painottuu jätevesitutkimusten mukaan vuonna 2024 poikkeuksellisen voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen.
Muiden tutkittujen huumeiden osalta Huittisten jätevesitutkimuksen tulokset osoittavat, että amfetamiinia, metamfetamiinia, ekstaasia ja kokaiinia käytetään alueella valtakunnallisesti katsottuna vähän. Näiden osalta Huittinen sijoittuu tutkimuksen häntäpäähän.
Peukku valtakunnallisesti paljon esillä
Huittisissa toimiva Satakunnan hyvinvointialueen päihdesairaanhoitajana Mira Helin sanoo, että tulos peukun käytön lisääntymisestä oli odotettavissa.
”Onhan tästä asiasta puhuttu valtakunnallisesti paljonkin ja asia on ollut voimakkaasti esillä.”, hän sanoo.
Huittisten tilanne oli kuitenkin päihdesairaanhoitajallekin jonkinlainen yllätys.
”Alfa-PVP ei ole minun vastaanotollani näkynyt, vaikka jätevesitutkimukset näin antaisivat olettaakin. Siihen en valitettavasti osaa sanoa mitään selitystä, miksi ainetta juuri Huittisten jätevesissä esiintyy niin suuria määriä.”
Peukun vaikutuksista on puhuttu julkisuudessa paljon ja se on herättänyt erityistä huolta, sillä aineen on todettu aiheuttavan useimmissa käyttäjissä ennakoimatonta voimakasta väkivaltaista käyttäytymistä. Alfa-PVP aiheuttaa voimakkaita harhoja ja aggressiivisuutta.
Peukku on nopea- ja lyhytvaikutteista, minkä vuoksi se aiheuttaa myös voimakasta riippuvuutta. Peukkuannoksen vaikutus kestää useimmiten vain 15–30 minuuttia, minkä vuoksi käyttäjä tarvitsee sitä jatkuvasti lisää.
Vaikka aineen vaikutusaika on lyhyt, erityisen vaaralliseksi sen tekevät pitkäaikaiset vaikutukset. Käytöstä seuraa psykoottisia oireita kuten pelkotiloja ja hallusinaatioita.
Satakunnan hyvinvointialueellakin valmistauduttu
Peukku aiheuttaa käyttäjissään fyysistä aktiivisuutta, minkä seurauksena käyttäjien on vaikea pysyä paikoillaan. Peukkua käyttävän henkilön saattaakin tunnistaa juuri fyysisestä levottomuudesta ja ylivilkkaista liikkeistä.
Helin kertoo, että hänenkin työssään alfa-PVP:n vaikutuksiin on varauduttu.
”Satakunnan Hyvinvointialueella on ylipäätään runsaasti sisäistä koulutusta, ja koulutusta on ollut tarjolla myös Alfa-PVP:tä koskien. Tiedolla ja ennakoinnilla pyrimme valmistautumaan tämänkin aineen mahdolliseen näkymiseen vastaanotoilla ympäri Satakuntaa”, hän kertoo.
Huittisten sote-keskuksen psykososiaalisen tuen yksikössä on tarjolla asiantuntija-apua päihteiden käytön haasteisiin, peliongelmiin ja muihin riippuvuuksiin.
”Erittäin tärkeänä osa-alueena meillä on myös päihdeongelmaisten läheisten auttaminen. Huittisten psykososiaalisen tuen yksikössä toimii kolme psykiatrista sairaanhoitajaa”, Helin kertoo.
Työ on jaettu niin, että Helin vastaa pääasiassa päihdetyöstä ja kaksi kahden muun psykiatrisen sairaanhoitajan työt painottuvat pääasiassa mielenterveyden haasteisiin.
”Mutta tietenkin teemme kaikki päihde- ja mielenterveystyötä”, Helin sanoo.