Pukstaavin pöydän ääressä käy innokas keskustelu. Suomalaisen kirjan museolle ovat kokoontuneet museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi, Suomen kirjainstituutin säätiön tuottaja-tiedottaja Jenna Kallio ja intendentti Mari Immonen.
Heidän lisäkseen paikalle on kutsuttu myös poliitikko museoharjoittelijaksi – Sastamalan sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sari Hassi (kesk.). Harjoittelu liittyy siihen, että Suomen museoliiton elokuisella teemaviikolla museot esittelevät perinteidensä mukaan toimintaansa päättäjille eri puolilla maata.
Sari Hassin museoharjoitteluun kuuluu lukutaitoaiheeseen perehtyminen, kirjallinen tehtävä sekä tutustumiskierros Pukstaavissa ja Sastamalan seudun museossa. Tarkoituksena on ennen kaikkea keskustella asioista yhdessä muiden kanssa. Kirjallisen tehtävän koittaessa Sari Hassi saa luvan keskittyä puhumiseen, sillä
Mari Immonen lupaa toimia kirjurina.
”Tämä järjestely sopii oikein hyvin tällaiselle paljon puhuvalle karjalaiselle luonteelle”, heläyttää sastamalalaistunut Hassi iloisen naurun säestämänä.
Tehtävässä käydään läpi lukutaitotyön paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen näkyvyyden lisäämisen keinoja.
Päivän aiheet ovat lähellä kaikkien läsnä olevien sydäntä, ja kirvoittaa keskustelujen lisäksi myös toteuttamiskelpoisia ideoita.
”Museoidemme ajankohtaisia teemoja ovat erityisesti lapsille ja nuorille suunnattu lukutaitotyö sekä kirjakulttuuristaan kuulun Sastamalan kulttuurimatkailun kehittäminen”, linjaa Marja Hänninen-Tolvi.
”Haluamme vahvistaa erityisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan lukemista”, hän lisää.
”Lukutaitoon panostaminen on monella tavalla tärkeä asia. Valitettava tosiasia on se, että Suomessa lukutaito on lähtenyt laskuun. Lukeminen lisää ymmärrystä ja avaa uusia näkökulmia”, purkaa ajatuksiaan Sari Hassi. Muut nyökyttelevät.
”Lukeminen rikastuttaa myös kieltä, luo pohjaa kirjoitustaidolle sekä ruokkii luovuutta ja mielikuvitusta”, Hassi jatkaa.
”Nykyään kun ärsykkeitä tulee tulvimalla eri kanavista, se hajottaa keskittymistä. Kun pysähtyy lukemaan kirjaa, se rauhoittaa. Ihmisen pääkopalle tekee hyvää keskittyä joskus vain yhteen asiaan kerrallaan.”
Miten sitten saada ihmiset pysähtymään kirjan äärelle? Tätä on museolla pohdittu, ja sen seurauksena toiminnan on aloittanut uusi lukupiiri.
”Meillä on alkanut Silent Book Club Sastamala Kirjakahvila Pukstaavissa. Nimensä mukaisesti se on hiljainen lukupiiri, jossa luetaan yhdessä tunnin ajan. Lukuhetken jälkeen kirjoista on mahdollista halutessaan keskustella. Mukaan voi tulla joko oman kirjan kanssa, tai lainata luettavaa täältä”, kuvailee Jenna Kallio toimintamuotoa.
”Silent Book Club kokoontuu kerran kuukaudessa, ja on osallistujille maksuton. Jos haluaa lukemisen lomassa vaikkapa juoda kahvia tai haukata jotakin, on kahvilassa lukupiiriläisille hyvät tarjoukset. Minkäänlaista ostopakkoa ei kuitenkaan ole. Seuraavan kerran lukupiiri kokoontuu syyskuussa 11.9. klo 18.00”, mainitsee Kallio.
Kaikki toteuttamiskelpoiset ideat eivät aina vaadi suurta taloudellista panostusta – siitä Silent Book Club on hyvä esimerkki.
Luovat ideat voivat olla joskus hyvinkin edullisia toteuttaa. Toki myös erilaiset hankkeet ja niihin liittyvät rahoitukset tuovat tarpeellisia työkaluja suurempien projektien eteenpäin luotsaamiseen. Useita erilaisia hankkeita onkin käynnissä.
”Sastamalassa tehdään poikkeuksellisen laajaa ja moniammatillista yhteistyötä. Visiomme on ”hyvinvointia kirjakulttuurista”. Lukutaitotyön, kulttuurihyvinvoinnin ja kulttuurimatkailun edistäminen ovat yhteistyön keskeisimmät tavoitteet”, selvittää Mari Immonen.
”Haluamme tuoda esille myös ajatusta museoista yhteisinä olohuoneina, jonne jokainen kokee olevansa tervetullut viettämään aikaa. Olemme halunneet huomioida erityisesti lapset ja nuoret – alle 18-vuotiaat pääsevät museoihimme ilmaiseksi”, Immonen korostaa
Museoiden näyttelyt pyritään rakentamaan osallistaviksi.
”Olemme panostaneet näyttelyissämme toiminnallisuuteen. Ajatus siitä, että museossa ei saa koskea mihinkään, ja kaikkea pitää varoa on aikansa elänyt.”
Lapset pääsevätkin seikkailemaan historian ja kulttuurin maailmaan toiminnan ja leikin kautta, itse tekemällä ja kokemalla.
Kulttuurin vaaliminen on tärkeää myös mielenterveyden näkökulmasta.
”Kulttuuri kuuluu kaikille, ja sen merkitys myös hyvinvoinnin tukemisessa ja ylläpitämisessä on merkittävä”, tietää Sari Hassi, jolla on neljänkymmenen vuoden kokemus hoitoalalta. Tällä hetkellä hän työskentelee päihdesairaanhoitajana – ja työn kautta tutuksi on tullut yhä lisääntyvä pahoinvointi.
”Toki on paljon hyvinvoivia kansalaisia, mutta on tärkeää, että päättäjät näkevät ”kuplan ulkopuolelle”, ja ymmärtävät, että kaikilla asiat eivät suinkaan ole hyvin. Ennaltaehkäisevä työ on aina parasta, ja silloin voidaan parhaassa tapauksessa välttyä raskaiden palveluiden tarpeelta. Näen, että kulttuuri on vahvasti osa sitä”, Hassi sanoo.
”Pidän hyvinvointialueiden ja kuntien yhdyspintatyötä tärkeänä, ja kulttuuritoimijoilla on myös oma tärkeä roolinsa tässä tehtäväkentässä”, hän muistuttaa.
”Se, miten paljon kulttuuri vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, pitäisi päättäjien tasolla ymmärtää paremmin. Tätä viestiä on tärkeää viedä eteenpäin.”
Sastamala on laaja kaupunki – ja aktiivista kulttuuritoimintaa on haluttu kehittää eri puolille kuntaa.
Yksi hankerahoitusta saanut toimintamuoto on lasten lukemista edistävät Mysteerikerhot.
Opetushallituksen rahoittaman hankkeen avulla jatkokehitetään Suomen Kirjainstituutin ja Sastamalan kaupungin pilotoimaa Mysteerikerho-konseptia valtakunnalliseksi toimintamalliksi.
Kerhotoiminta innostaa alakouluikäisiä kirjallisuuden ja lukuharrastuksen pariin toiminnallisuuden, pelillisyyden sekä yhdessä tekemisen kautta. Hankkeen yksi tavoite on moniammatillisen yhteistyöverkoston rakentaminen ja lukukerhotoiminnan jalkauttaminen kuntiin sekä yhteistyö Harrastamisen Suomen mallin toiminnan kanssa.
”Sastamalassa Mysteerikerhotoiminta käynnistyy tänä syksynä neljällä alakoululla. Kerhoissa askarrellaan esimerkiksi taideteoksia, luodaan hahmoja, tehdään sarjakuvia ja keksitään tarinoita. Se on myös yhdessäoloa kavereiden kanssa ja kirjallisuuteen tutustumista yhdessä”, Jenna Kallio valottaa.
”Ihmisellä on tarve kuulua joukkoon, olla osa jotakin. Yhteisten harrastusten kautta löytyy usein myös uusia kavereita.”
Museot tekevät laajaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä muiden oppilaitosten kanssa – niihin tehdään luokkaretkiä, ja vieraillaan kouluryhmien kanssa. Toiminta on monipuolista. Kirjallista kulttuuria kaupungissa on jo pitkään edistänyt osaltaan ympäri pitäjää kiertävä kirjastoauto.
”Sastamala on Suomen kirjapääkaupunki. Siitä pidämme ylpeinä kiinni.”
