Puinnit käynnistyivät Huittisissa aivan heinäkuun lopulla ja elokuun alkupäivinä. Tällä hetkellä on menossa sadonkorjuun kiivain vaihe, jota jatkuvat sadekuurot ikävästi hidastavat.

Matias Kuisma toteaa, että puintikauden alku näytti enemmän kuin hyvältä, mutta viime viikkoina sateet ovat haitanneet harrastusta.

”Viljat eivät pääse kuivumaan, kun joka päivä tulee vettä. Paikoitellen sade haittaa myös viljojen valmistumista”, hän sanoo.

Takana on jälleen kerran varsin poikkeuksellinen viljelykausi. Keväällä pellolle päästiin poikkeuksellisen aikaisin, Kuisma muistelee, että hänen tilallaan tehtiin jopa jonkinlainen ennätys.

”En ainakaan muista, että kylvöjä olisi päästy koskaan aloittamaan yhtä aikaisin. Siemeniä laitettiin maahan jo ennen huhtikuun puoliväliä. Esimerkiksi juuri nyt olen puimassa sellaista kauraa, minkä kylvin pääsiäisenä eli huhtikuun puolivälissä. Kun pelloilla ei ollut routaa, eikä juuri luntakaan, ne kuivuivat nopeasti ja kun huhtikuussa tuli lämmin jakso, kylvöt saatiin käyntiin vauhdilla.”

Lämpöä riitti kuitenkin vain hetkellisesti ja kylvöihin tuli heti pääsiäisen jälkeen parin viikon paussi.
”Seuraavan kerran pellolla oltiin vasta vappuna”, Kuisma muistelee.

Viileä alkukesä antoi merkkejä kasvukauden viivästymisestä ja kesä- heinäkuussa mitattiin poikkeuksellisen suuria sademääriä.

”Tarkkoja millejä en osaa sanoa, mutta toisissa paikoissa vettä tuli puolitoista, joissain paikoissa jopa tuplasti normaaliin vuoteen verrattuna”, Kuisma kertoo.

Heinäkuun hellejako sai viljan valmistumaan niin vauhdilla, että alkukesän odotuksista poiketen, pellolle päästiin normaalissa aikataulussa.

”Kevätviljojen osalta ehkä jopa vähän tavallista aiemmin. Helteillä oli sellainen vaikutus, että syysviljat ja ensimmäiset kevätviljat valmistuivat yhtä aikaa, mitä eri aikaan kylvetyillä viljoilla on tarkoitus välttää”, Kuisma sanoo.

Toiveissa poutapäiviä

Elokuun viimeisen viikon alkaessa Kuisman viljoista on puitu hieman yli puolet: Apetit:ille menevä tuoreherne sekä syysvehnä ja kevätohra ovat jo laareissa. Parhaillaan aloitellaan kaurojen puimista.

”Nämä olisivat saaneet vielä hetken valmistua, mutta kaura kuivuu sateiden jälkeen nopeimmin ja siksi puintia oli viisainta jatkaa näistä”, Kuisma tuumii.

Tuleville viikoille viljelijöiden toiveissa on poutakausi, jotta myös vielä valmistumista odottavat vehnät saataisiin puitua ja syysviljat kylvettyä.

”Syyskylvöjenkin vuoksi poutajakso olisi tärkeä, ei niitäkään voi kaatosateella maahan laittaa. Ainakin syyskuun loppuun saisi nyt olla sateetonta”, Kuisma toivoo.

Tuottajahinnat ajavat ahtaalle

Vaikka vettä on tullut kesän aikana useaan otteeseen taivaan täydeltä, vaikuttaa tämän vuoden sato huomattavasti viime vuosia paremmalta.

Kuisma toteaa, että viime vuodet ovat olleet viljelijän näkökulmasta haasteellisia.

”Vuosi 2022 oli ihan kohtalainen, mutta 2023 täysin surkea. Viime vuonna pelloilta saatiin sellainen keskivertosato, tänä vuonna vaikuttaa pitkästä aikaa siltä, että jos vaan puinnit saadaan kunnialla loppuun, nyt lopputulos on paremman puoleinen.”

Ainakin toistaiseksi satotasot ovat olleet korkeita.

”Jyvät ovat laadukkaita, eikä homeita ole ollut havaittavissa”, Kuisma summaa.

Hyvä sato on kotimaisen ruoantuotannon kannalta enemmän kuin tervetullut. Kuisma huomauttaa, että maatalous on matalien tuottajahintojen vuoksi kaiken aikaa ahtaalla.

”Kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa, mutta viljan hinta tuntuu olevan aina vain alhaalla. Ihan huoltovarmuudenkin vuoksi olisi tärkeää, että ruoan tuottaminen kotimaassa kannattaisi myös tulevaisuudessa”, hän huomauttaa.