Jari Anderssonin vaalikelpoisuus on noussut jälleen otsikoihin kokemäkeläisen rehtorin jouduttua luopumaan valtuustopaikastaan. Alueviesti selvitti Anderssonin olevan vaalikelpoinen, sillä hän toimii vain yhden koulun rehtorina. Hänen esimiehenään toimii opetuspäällikkö, joka vastaa myös perusopetuksen vastuualueesta. Opetuspäällikön palkassa lienee huomioidun vaativa esimiestyö sekä koko perusopetuksen tulosvastuu.

Hienoa että varsinainen vastuu perusopetuksesta on muualla, näin jää rehtorillekin paremmin aikaa käytännön työhön koululla, mikä on hyvä asia.

Se, että Andersson on vaalikelpoinen, ei tarkoita etteikö hän voisi olla sivistyspuolen päätöksiä valtuustossa tehdessään jäävi käsittelemään tiettyjä asioita. Hän on ollut päättämässä muun muassa Taitotalosta Sylväälle (omaan kouluunsa) ja Äetsän yläkoulun lakkauttamisesta. Äetsän yläkoulun lakkauttaminen tarkoittaa 158 oppilaan siirtymistä Sylväälle, mikä taas tarkoittaa Sylvään koulun rehtorille suurempaa oppilasmäärää ja taloudellista hyötyä (oppilasmäärä vaikuttaa palkkaan). Anderssonin voidaan katsoa olleen sekä intressi- että palvelussuhdejäävi.

Koska Andersson ei ole itse ilmoittanut esteellisyyttään, olisi valtuustosalissa hänelle tullut huomauttaa jääviydestä päätöksiä tehtäessä. Kysymykseni kuuluukin: miksi näin ei ole tehty? Valitettavasti esimerkiksi näissä edellä mainituissa päätöksissä, joihin Andersson on esteellisenä osallistunut, on tapahtunut menettelyvirhe. Jatkossa esteellisyysasioihin kiinnitettäneen paremmin huomiota valtuustossa myös Anderssonin osalta.

Atte Vuorio
Kiikka

Vastine Jari Anderssonia koskevaan kirjoitukseen

Valtuutettu on kuntalain 97.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2–3 momentissa tarkoitettua läheistään.

”Henkilökohtaisesti”-kriteeriä on tulkittu oikeuskäytännössä suhteellisen suppeasti siten, että yleensä esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää sitä, että asialla on tai voi olla välittömiä ja henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä tai ainakin rajattuun henkilöryhmään, johon he kuuluvat, kohdistuvia vaikutuksia. Aina esteellisyyttä ei ole tällöinkään katsottu syntyvän. Oikeuskäytäntö huomioon ottaen koulun lakkauttamisen ei ole katsottu aiheuttavan esteellisyyttä valtuustossa (mm. KHO 12.4.2001 T 867, KHO 29.1.1999 T 150, Itä-Suomen hallinto-oikeus 16.10.2006, dnro 00994/06/2299)

Kaupunginvaltuusto on päätöksellään 2.3.2020 § 3 linjannut tuolloisesta sivistystoimen palveluverkkoselvityksestä 2030 ja palveluverkkoselvityksen periaatelinjauksista.
Tuolloin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Andersson ei ole ollut esteellinen asian käsittelyssä (Kuntalaki 97.1 §), eikä asian käsittelyssä ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Päätös Äetsän koulun lakkauttamisesta on tehty sivistyslautakunnassa 25.1.2023 § 6, jolloin on päätetty Äetsän koulun lakkauttamisesta 1.8.2026 alkaen.
Jari Andersson ei ole ollut sivistyslautakunnan jäsen eikä siten päättämässä Äetsän koulun lakkauttamisesta.

Sylvään koulun Taitotalon hankesuunnitelmasta on päätetty kaupunginvaltuustossa 19.6.2023 § 41.
Asia ei ole koskenut henkilökohtaisesti Sylvään koulun rehtoria kuntalain 97.1 §:n tarkoittamalla tavalla, eikä Andersson siten ole ollut esteellinen asian käsittelyssä. Asian käsittelyssä ei ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Katja Arve-Salonen
henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja,
varatuomari
Sastamalan kaupunki