Sotekiinteistöt siirtyvät Huittisten Kaupunkiasunnoille – Ilkka Riuttamäki ja Antti Heikkilä pitivät sopimusta kultaisena kädenpuristuksena

Aila Hänninen (sdp), Joni Immonen (sdp) Jari Maine (kok) ja Sakari Tuomola vaihtoivat ajatuksia kokouksen jälkeen (takarivi). Myös Sauli Savolaisella (kesk) ja Seppo Peltolalla (kesk) riitti juteltavaa.

Huittisten kaupunginvaltuusto oli maanantaina ison asian äärellä, kun se teki päätöksen Satakunnan hyvinvointialueen vuokraamien rakennusten ja niitä koskevien vuokrasopimusten luovutuksesta kaupungilta Huittisten Kaupunkiasunnot Oy:lle.

Kaupunginjohtaja Viveka Lanne kertasi, että luovutuksen taustalla on lakimuutos.

“Kun me kuntana tulemme toimimaan markkinoilla kiinteistön omistajana, emmekä palvelun järjestäjänä, laki velvoittaa, että me yhtiöitämme sellaisen toiminnan.”

“Jo aika alkuvaiheessa tehtiin se johtopäätös, että kaupungin ei kannata perustaa tätä varten erillistä yhtiötä, koska meillä on olemassa hyvässä kunnossa oleva Huittisten Kaupunkiasunnot Oy”, Lanne jatkoi ja totesi, että tässä kohdassa on tärkeää huolehtia, että sekä kaupungin että toisella puolella yhtiön talous kestävät muutoksen.

Vaikuttaa kaupungin talouteen noin miljoonan miinuksena

Kaupunginjohtajan mukaan yhtiöittäminen olisi voitu tehdä jo aiemmin, mutta kaupunki on halunnut ennen lopullista ratkaisua saada varmuuden, mitä kiinteistöjä hyvinvointialue tulee jatkossa vuokraamaan.

Kevään aikana selvisi, että Huittisten paloaseman vuokrasopimus tulee jatkumaan toistaiseksi, terveyskeskuksen vuokrasopimus on määräaikainen seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi, Jokirannan toimintakeskuksen, sekä Kaarirannan ryhmäkotien ja Kaariranta A:n vuokrasopimuksessa on viiden vuoden määräaika. Annalassa on käytössä ensi vuonna optiovuosi, mutta kaupunki uskoo, että kiinteistö tulee olemaan hyvinvointialueen käytössä myös jatkossa.

“Sopimuksessa siirtyy muutakin kuin rakennukset, esimerkiksi vuokrasopimukset, jonkin verran kalustoa ja liittymiä”, Lanne tarkensi.

Siirto toteutetaan liiketoimintasiirtona.

“Siitä on kysymys silloin, kun vastineena ei siirry rahaa, vaan puhutaan pääomasijoituksesta, osakkeista tai tästä sijoitetun vapaan oman pääoman rahasta. Eli raha ei sinänsä tässä luovutuksessa siirry”, kaupunginjohtaja selvensi.

Kiinteistökokonaisuudet siirretään kahdella eri tavalla, osa uusia osakkeita vastaan ja osa sijoituksena vapaaseen omaan pääomaan.

Vapaan pääoman arvoksi on arvioitu noin 7,5 miljoonaa euroa.

Järjestelyllä tulee olemaan kaupungin talouteen noin miljoonan euron miinusmerkkinen vaikutus.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupunki saa sijoituksensa yhtiöltä takaisin palautuksina.

Perhekeskus siirtymässä väistökoulun siipeen

Ilkka Riuttamäki (ps) tiedusteli, miksi perhekeskuksen käyttöön menossa olevaa väistökoulun siipeä ei yhtiöitetä samalla kerralla.

Lanne kertoi, että niitä kiinteistöjä, missä kaupunki toimii edelleen päätoimijana, ei tarvitse yhtiöittää. Vastaavia tilanteita on esimerkiksi kaupungintalolla ja kouluilla.

Lisäksi Riuttamäki totesi luovutuksen sopimusehtojen olevan kaupungilta kultainen kädenpuristus kaupunkiasuntojen suuntaan.

“Tie on nyt tasoitettu siihen, että yhtiöllä on nyt varaa menestyä ja voida hyvin”, Antti Heikkilä (ps) komppasi Riuttamäkeä.

Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen tiloista

Lyhyessä kokouksessa jätettiin myös yksi valtuustoaloite. Katja Leino-Murtojärven (sdp), Niina Immosen (ps) ja Annika Eklöfin (kesk) tekemä aloite koski varhaiskasvatuksen tiloja.

Leino-Murtojärvi alusti aloitetta toteamalla, että kaupungin varhaiskasvatuksen tilat vaatisivat monessa paikassa peruskorjausta.

Huittisten kaupunginvaltuusto teki viime valtuustokaudella päätöksen muuttaa Tahto Areenan vieressä oleva Lauttakylän koulun väistökoulu varhaiskasvatuksen käyttöön sopivaksi.

Hankkeeseen on varattu ensi vuoden budjettiin 2,3 miljoonaa euroa ja miljoona vuodelle 2027.

“Nykyinen piha ei sovellu pienille lapsille, ja sen kunnostus tulee maksamaan vähintään satojatuhansia euroja. Kokonaisuus paisuu helposti ainakin neljän miljoonan euron hankkeeksi”, aloitteeseen on arvioitu.

“Samaan aikaan meille kerrotaan, että lapsimäärä vähenee ja kouluverkkoa supistetaan, vaikka esimerkiksi Suttilan ja Sammun koulut ovat hyväkuntoisia. Toistuvasti myös korostetaan, että kiinteistöjä on liikaa ja talous tiukilla. Näin suuria investointeja ei voida tehdä kokonaisuutta tarkastelematta”, Leino-Murtojärvi avasi.

Aloitteen jättäjät uskovat, että kustannustehokkainta ja lapsille parasta olisi hyödyntää olemassa olevia tiloja.

“Lauttakylän koululle voitaisiin sijoittaa kaksi esikouluryhmää, Sampuun 1–2 ryhmää ja Loiman entiseen kouluun 2–3 varhaiskasvatusryhmää. Loiman koulu vaatii muutostöitä, mutta ratkaisu olisi merkittävästi edullisempi sekä samalla luonnonläheinen ja perheille houkutteleva vaihtoehto. Jos Loima ei tähän sovellu, on tarkasteltava muita, olemassa olevia kiinteistöjä”, Leino-Murtojärvi, Immonen ja Eklöf ehdottavat ja korostavat, että Huittisten varhaiskasvatuksen ja kouluverkon ratkaisuja tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Jätä kommentti