
Vapaana ulkoileva kissa on toisten mielestä ainoa oikeasti onnellinen kissa, ja toisten mielestä kissoja ei tulisi pitää vapaana lainkaan edes syrjäisissä maaseutupaikoissa.
Naapurisopu voi ymmärrettävästi olla vaarassa, jos lemmikki käy toisen tontilla, ja tekee tarpeensa kukkamaahan, lasten hiekkalaatikkoon – tai lirauttaa kuistin nurkalle haisevan tervehdyksen. Monia muitakin seikkoja liittyy kissan vapaana kulkemiseen.
Mitä kaikkea kissan omistajan tulisi ottaa huomioon? Lehtemme lukija lähetti aiheeseen liittyen seuraavanlaisen kysymyksen:
”Kissojen vapaa ulkoilu on monien riitojen aiheena, ja toistuu jatkuvasti. Minkälaisia lakeja omistajien tulee noudattaa asiassa kuten esimerkisi järjestyslaki, metsästyslaki, Euroopan laajuinen laki jne? Ja mikä on omistajan vastuu ylipäätään ulkona kulkevasta lemmikistään? Toivoisin aiheesta asiallista tietoa, sillä se kiinnostaa varmasti monia.”

Kysymyksiin vastasi näihin asioihin jatkuvasti törmäävä Mira Ekholm-Martikainen Kiikoisten löytöeläinpalvelusta seuraavasti:
”Tämä kissa-asia on haastava, ja ihan suoraa yksiselitteistä vastausta ei varmasti ole. Kissan pitoon liittyviä lakeja on mm. laki eläinten hyvinvoinnista, metsästyslaki ja järjestyslaki. Toki moni muukin laki liittyy välillisesti myös kissoihin.
EU-tasolla ollaan ymmärtääkseni säätämässä erityisesti koirien ja kissojen kaupalliseen toimintaan liittyviä säädöksiä (jalostukseen liittyvät säädökset), sekä koirien ja kissojen mikrosiruttamiseen liittyvät velvoitteet, en ainakaan itse nyt löytänyt vapaanaulkoiluun liittyvää.
Eläinten hyvinvoinnista annetun lain 6§:n mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen.
Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja kärsimystä, eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta eikä hylätä.

Säännös velvoittaa huolehtimaan siitä, ettei kissa joudu vaaraan – ja että se saa päivittäin tarvitsemansa hoidon. Oikeuskäytännössä esimerkiksi vapaata ulkoilua junaradan lähellä on pidetty tällaisena vaarantamisena.
Säännöksen perusteluissa todetaan, että vapaana ulkoilevaa kissaa ei kutenkaan suoraan voida lukea hylätyksi.
Järjestyslaissa on kielletty kissan päästäminen vapaana tiettyihin paikkoihin kuten leikkikentille tai yleisille uimarannoille.
Käytännössä ongelma on se, että vapaana ulkoilevan kissan kohdalla on mahdotonta tietää, missä se vapaana kulkiessaan menee, ja päätyykö se paikkoihin, joissa se on joko vaarassa jäädä autojen alle tai joutua petoeläimen hampaisiin – tai sitten järjestyslain kieltämiin paikkoihin, tai sellaisen ihmisen pihaan, joka ei kissaa pihaansa halua.
Omistajan on jokseenkin mahdotonta huolehtia laissa säädetyistä velvoitteistaan, jos kissa ulkoilee ilman valvontaa. Ja onhan se tietenkin todella surullista, että autojen alle menehtyneitä ja loukkaantuneita kissoja löytyy viikoittain.
Lisäksi vapaana kulkevasta kissasta on mahdotonta päällepäin tietää, onko se hylätty, karannut, vai ulkoileva, jos ei varmuudella tiedetä, kenen kissa on kyseessä.
Leikattu kollikissa voi hävitä kotireviiriltään toisen kissan ajamana tai jonkin petoeläimen pelottamana. Vuosittain saan tällaisia katoamisilmoituksia kymmenittäin. Huomioitavaa on myös se, että ikääntyvällä kissalla aistit heikkenevät, ja se on aina isommassa riskissä menehtyä tai loukkaantua.

Lisäksi eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa on kielletty hallitsematon lisääntyminen, mikä tarkoittaa sitä, että eläimen omistajan on erottelulla tai leikkauttamisella estettävä se, että kissat lisääntyvät holtittomasti.
Jalostuksessa tulee myös huomioda se, että siihen käytettävät eläimet ovat terveitä ja hyväkuntoisia, mikä harvemmin toteutuu silloin, kun kissat lisääntyvät valvomatta. Luonnosta löytyykin edelleen paljon vapaana ulkoilleiden leikaamattomien kissojen jälkeläisiä. Tänään viimeksi kävin hakemassa pienen, sairaan kissanpennun.
Vielä lopuksi haluaisin sanoa, että vaikka kissanomistaja itse kokee oikeutettuna päästää kissansa ulkoilemaan vapaana, on paljon ihmisiä, jotka eivät vapaanaulkoilua syystä tai toisesta hyväksy. Heillä on oikeus kiinniottaa kissa, joka kulkee vailla omistajan valvontaa.
Tällaisen kissan saa toimittaa omistajalleen (jos tiedossa), tai toimittaa alueen löytöeläinpaikkaan. Sitä ei kuitenkaan saa lopettaa, muutoin hukata, ottaa omaksi tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Löytöeläinpaikat ovat myös velvoitettuja ottamaan vastaan irrallaan kulkeneen kiinniotetun lemmikin, vaikka omistaja olisi tiedossa.
Toki aina toivotaan, että esimerkiksi naapuririidat pyrittäisiin hoitamaan muulla tavoin.
Vapaana ulkoilevan kissan omistaja on myös korvausvelvollinen lemmikkinsä aiheuttamista vahingoista sekä hänen on syytä olla varautunut isoonkin eläinlääkärikuluun, mikäli kissa loukkaantuu ulkoillessaan.”