Sastamalan vuoden yrittäjäksi valittu Lasse Tuominen, 35, kuvailee yrittäjänpolkunsa alkaneen hahmottua oikeastaan jo pikkupoikana.
”13-vuotiaana ostin ensimmäisen metallisorvini, ehkä siitä voidaan laskea yrittäjyyden alkaneen”, Tuominen muistelee hymyillen.
Metallia sorvaavasta miehenalusta on vuosien mittaan kasvanut parikymmentä henkilöä työllistävän Lastux-konepajan johtaja.
Yhtiön nykyiset toimitilat ovat Yrityspuisto Sykkeessä Vammalassa. 1350-neliöinen halli rakentui pääosin omalla porukalla, ja uusiin tiloihin päästiin muuttamaan edelliskesänä. Konepaja toimi aiemmin Kiikassa ja Vihattulassa.
Yrityksen kasvutarina on vaikuttava – ja vauhdikaskin. Lasse Tuominen aloitti toiminimiyrittäjänä – jolloin yrittäminen kulki palkkatyön rinnalla sivutoimisena.
Yrittäjyys vei kuitenkin lopulta miehen kokonaan mennessään. Nyt takana on jo seitsemän vuotta täysipäiväistä yrittäjän elämää.
”Paljon puhutaan ”yrittäjän vapaudesta”, mutta monenlaisissa ”kahleissahan” tässä ollaan, ja vastuussa paljosta. Itse ajattelen, että se vapaus on ehkä eniten sitä, että voi tehdä asioita omalla tavallaan, ja kehittää yritystä toivomaansa suuntaan. On hienoa voida myös työllistää muita, yhdessähän tätä tehdään”, luonnehtii Tuominen.
Hän on yhtiönsä kanssa ottanut rohkeita askeleita, ja heittäytynyt välillä uskaliaasti vastavirtaankin omaan visioonsa luottaen.
”Monesti olemme tehneet oppikirjojen oppeja ajatellen päinvastoin kuin pitäisi tehdä”, paljastaa Tuominen.
”Ja konsultit neuvovat, että pitäisi keskittyä johonkin tiettyyn asiaan, mutta siinäkin olemme kulkeneet omaa tietämme. Meidän tuotantomme vahvuus on juuri monipuolisuus.”
Kattavan paletin kasassa pitäminen on myös haastavaa.
”Käytännössä hankimme itse itsellemme ongelmia, haastavien töiden muodossa, jotka meidän pitää osata ratkaista”, kuvailee Tuominen.
”Viikoittain mietimme, että miten jokin haastava osa saadaan valmistettua. Kaikki tämä on kuitenkin ohjannut meitä tekemään parhaamme – ja pitänyt vireessä.”
Lastux valmistaa ja suunnittelee koneistuskiinnittimiä ja lastuavia työkaluja, sekä erilaisia kokonaisuuksia ja vaativia yksittäiskappaleita teollisuuden tarpeisiin pienistä komponenteista keskiraskaisiin osiin saakka.
Yhtiön koneisiin ja laitteisiin on investoitu suuria summia.
”Työstämme useita erilaisia materiaaleja, kun taas useimmat toimijat keskittyvät pelkästään jonkun tietyn materiaalin työstämiseen”, Tuominen kertoo. Pajalla työstetään muun muassa työkaluteräksiä, alumiinia, pronssia, valuja, ruostumatonta ja haponkestävää terästä sekä erilaisia rakenneteräksiä.
”Pystymme toteuttamaan myös kokoonpanohitsaukset ja loppukokoonpanot aina asiakastoimituksiin asti.”
Samankaltaisia monialakonepajoja ei Suomessa ole paljon, ja alan nuoret osaajat ovatkin hakeutuneet itse töihin Lastuxille. Talossa myös pysytään, ja se tarjoaa haasteita, joiden parissa pääsee kasvamaan alan huippuosaajaksi.
”Meillä on hyvin sitoutuneita työntekijöitä, vaihtuvuus on nollaluokkaa. Tiimissämme on huipputekijät, joita olemme saaneet viime vuosina myös eri puolilta Suomea meille töihin. Sana on kiirinyt, ja esimerkiksi somessa oleviin postauksiin on reagoitu. Työntekijöidemme keski-ikä on reilun kolmenkympin kieppeillä”, Tuominen kertoo.
Työnantajana rekrytoinnin haasteet ovat tulleet tutuiksi, vaikka rekrytoinneissa onkin hyvin onnistuttu.
”Ammattikouluissa on suuria tasoeroja. Yleisellä tasolla voisin todeta, että olen huolissani ammattikoulutuksen nykytasosta ja sieltä valmistuvien heikosta osaamisesta. Opetuksen taso on laskenut monin paikoin”, muotoilee Tuominen.
”Harjoittelut ja työssäoppimisjaksot ovat tärkeitä, mutta mielestäni opetusta siirretään liikaakin yritysten vastuulle. Ammattikouluista valmistuu paljon oppilaita, jotka eivät ole valmiita vielä työelämään, eivätkä osaa riittävästi edes alansa perusasioita. Opetukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota”, painottaa nuorisotyöttömyydestä huolissaan oleva Tuominen.
Yrittäjän peräänkuuluttaa myös kotien kasvatusvastuuta. Peruskouluihin hän toivoisi enemmän panostusta nuorten tulevaa työelämää silmällä pitäen.
”Villeimmille takapulpetin tyypeille voisi heittää kysymyksen, haluavatko he tulevaisuudessa olla kympin vai parikymppiä tunnissa tienaavia työntekijöitä. Monilla jo elämän perushallinta on hukassa. Yläkouluissa yhtenä oppiaineena voisi olla työelämän taidot”, hän heittää.
Entä pysähtyykö konepajayrityksen johtajan oman pääkopan ajatuskoneisto koskaan?
”Käyn välillä Pohjoisessa erämailla. Olin juuri puolitoista viikkoa yksin Lapissa lintumetsällä täysin pois ihmisten ilmoilta. Sellainen tekee välillä hyvää”, myöntää Tuominen. Perheen kanssa yhdessä vietetty aika lataa myös akkuja. Vaimo ja 4- ja 6-vuotiaat lapset pitävät hekin huolen siitä, että ajatukset ovat välillä poissa työmaalta.
”Kyllä se vastuu kuitenkin aina kulkee mukana. Olen kokeillut lomailla niin, että puhelin on kiinni, ja niin, että se on auki. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, välillä sitä joka tapauksessa miettii, että miten firmassa menee, kun on pois paikalta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yrittäjänäkin on tärkeää pitää kiinni myös muusta elämästä, ja lomaillakin välillä. Ei ole mikään meriitti kertoa olevansa yrittäjä, joka ei pidä koskaan lomaa”, ajattelee Tuominen.
”Tällaiset asiat ovat yleensä järjestelykysymyksiä ja omia valintoja, vaikka toki itsellänikin on ollut aikoja, jolloin työtä piti tehdä lähes yötä päivää viikonloput mukaan lukien. Konepajateollisuus on pääomavaltainen ala, ja aluksi kaikki aika meni tähän. Nyt vastuuta pystyy onneksi jo jakamaan. Luotan työntekijöihini”, Lasse Tuominen selvittää.
Sastamalan Vuoden yrittäjäksi valitseminen tuntuu hänestä hyvältä.
”Tiedän, että Sastamalassa oli monta hyvää ehdokasta. Tämä palkinto on yrittäjiltä yrittäjille, joten arvostan sitä paljon. Ajattelen niin, että tämä tunnustus ei kuulu pelkästään minulle, vaan koko työyhteisölle, tukena olevalle perheelleni sekä uskollisille asiakkaillemme, jotka ovat mahdollistaneet yrityksen kasvun”, toteaa Tuominen.
