Kannari-niminen nostalginen puutalo toimii teatteritaiteen opetuksen kehtona. Kiikka on Romulan Taiteellisen Teatterin (RTT) sydän, jossa teatteriväki on saanut paneutua näytelmien tekemiseen ja esittämiseen jo vuosikymmenien ajan.
RTT on tehnyt monipuolista yhteistyötä Sastamalan Opiston kanssa jo pitkään toimien teatteritaiteen perusopetuksen kummiteatterina.
Edelleen teatteritaiteesta kiinnostuneilla on mahdollisuus opiskella alaa samalla konseptilla, mutta nyt uuden Sastamalan Taidekoulun alaisuudessa. Elokuun ensimmäisenä päivänä toimintansa aloittanut Taidekoulu tarjoaa taiteen perusopetusta musiikin, tanssin, kuvataiteen ja teatterin alalla.
Uuden Taidekoulun rehtoriksi valittiin entinen Musiikkiopiston vastaava apulaisrehtori Tuomas Honkkila. Tuore rehtori on uudistuksesta mielissään.
”Uskon, että Taidekoulu palvelee entistä paremmin taiteista kiinnostuneita, ja selkeyttää toimintaamme. Taidekoulu syntyi halusta koota taiteen perusopetus samaan palettiin. Käytännössä opetus jatkuu samankaltaisena kuin ennenkin, ja samat opettajat opettavat edelleen”, Honkkila taustoittaa.
Taidekouluun voi ilmoittautua ympäri vuoden, ja opiskella voi omien tavoitteidensa mukaisesti.
”Kaikkien ei tarvitse tavoitella tutkintoa, vaan eri taiteen aloja voi lähteä myös rohkeasti kokeilemaan ihan pelkästään harrastusmielelläkin. Rehtorillekaan ei ole ollut pahitteeksi käydä teatteritaiteen opetuksessa”, Honkkila hymyilee.
Taidekouluun voivat hakeutua opiskelemaan lasten ja nuorten lisäksi myös aikuiset.
”Kaiken ikäiset ovat tervetulleita. Täällä on tilaa tulla mukaan, olipa lapsi, nuori, työikäinen tai eläkeläinen”, rehtori korostaa.
”Eri sukupolvet tekevät yhteistyötä, mikä on teatterimaailmassakin suuri rikkaus”, täsmentää Taidekoulussa teatteri- ja kuvataiteita opettava Kati Juurikka, joka tunnetaan myös Romulan Taiteellisen Teatterin aktiivina.
”Taidekoulun opinnoista on hyötyä myös muissa opinnoissa. Lisäksi perusopetus on luonteeltaan sellaista, että siitä on mahdollista jatkaa opintoja myös ammattilaisuraa silmällä pitäen. Tuemme myös mahdollisuuksien mukaan eteenpäin, olemme esimerkiksi auttaneet opiskelijoita tekemään videoita pääsykokeisiin jatko-opintoja varten”, Juurikka selvittää.
”Huomionarvoista on, että erikoislukioihin hakevat saavat opintopisteitä taidekoulun opinnoista – ja pisteitä voidaan lukea hyväksi monissa muissakin opinnoissa.”
Miika Myllyoja, 22, opiskelee yliopistossa Tampereella varhaiskasvatuksen opettajaksi. Hän oli kiinnostunut teatterista jo yläkoulussa.
”Olin aktiivisesti Sastamalan Opiston kursseilla useamman vuoden, ja olen ollut mukana lähes kaikissa Romulan Taiteellisen Teatterin esityksissä. Olen oppinut paljon – myös pieniä, mutta erittäin merkityksellisiä juttuja – sekä saanut paljon lisää rohkeutta ja itseluottamusta. Olen uskaltautunut tekemään erilaisia asioita, ja oppinut heittäytymään”, Myllyoja kertoo.
”Ilmauksellisuus ja opetuksellisuus leikin kautta kuuluvat myös varhaiskasvatukseen, joten teatterikokemuksesta on alallani hyötyä. Ylipäätään se, että oppii ilmaisemaan itseään, on tärkeä taito alalla kuin alalla, ja esiintymisistä saa varmuutta kaikkeen tekemiseen”, jatkaa Myllyoja.
Teatteri on kiinnostanut lapsuudesta saakka myös Vammalan ammattikoulun autopuolella opiskelevaa Leo Krannia, 18.
”Aloitin peruskoulun neljännellä luokalla, ja siitä saakka olen ollut Romulassa mukana, ja se on kyllä ollut tosi tärkeää minulle”, Kranni toteaa.
Romulan Taiteellisen Teatterin joukkoihin kuuluva, myös Taidekoulun teatteritaiteen opettajana toimiva Jaakko Karjula on seurannut läheltä Myllyojan ja Krannin edistymistä lukuisten yhteisten projektien myötä.
Nuorten miesten kasvutarina teatterilaisina on tehnyt häneen vaikutuksen.
”On ollut hienoa katsella heidän kehittymistään”, Karjula kehaisee.
Romulan Taiteellisessa Teatterissa näytelmiin paneudutaan huolella. Ammattilaiset ohjaavat jokaista näyttelijää eteenpäin yksilöllisesti. Viime kesänä Sarkia-näyttämöllä yleisön valloittanut Hamlet oli toteutettu 17 näyttelijän voimin, joista 2/3 oli teatterialan perusopetuksen käyneitä.
”On hyvä, että esityksissä on mukana sekä kokeneempia että kokemattomampia näyttelijöitä, he voivat oppia toisiltaan paljon. Lavalla kaikkia kohdellaan samanarvoisesti – kaikki ovat aivan yhtä tärkeitä, oli sitten aloittelija tai ammattilainen”, painottavat Kati Juurikka ja Jaakko Karjula.
Taide lajista riippumatta tarjoaa paljon niin sen tekijöille kuin kokijoillekin.
Se, että löytää ”oman juttunsa” on valtava voimavara. Yhteisöllisyys on toinen hyvinvointia tukeva asia. Tunne siitä, että kuuluu porukkaan, on tärkeää.
Onnistumisen kokemukset yksilötasolla ja yhdessä ovat arvokkaita. Turvallisessa porukassa on tilaa myös epäonnistumisille ja virheiden tekemiselle, nekin ovat väistämätön osa oppimisprosessia.
”Taiteen perusopetuksella on syvään juurtunut paikkansa Sastamalassa, täällä osataan arvostaa taidetta ja kulttuuria. Näin pieneksi paikkakunnaksi meillä on todella paljon tarjontaa, mistä voimme olla ylpeitä”, Tuomas Honkkila toteaa, ja kannustaa hakeutumaan taiteen perusopetuksen pariin rohkeasti ja avoimin mielin.
