Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) terveiset kunnille ovat osaltaan vahvistaneet epävarmuutta, jonka kanssa Sastamalassakin on jo tovi eletty.

Kristallipalloa, josta tulevaisuuden talousnäkymiä voisi tiirailla, ei kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergilla tai sen paremmin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pertti Hakasellakaan (kesk.) ole. Todennäköistä silti on, että hallituksen sorvaama kuntien valtionosuusuudistus vaikuttaa jatkossa suuresti kuntien talouteen ja jakaa kuntakenttää voittajiin ja häviäjiin – mitä rahanjakoon tulee.

”Näyttää pahasti siltä, että uudistus ei välttämättä tule valmiiksi tämän hallituksen aikana. Epätietoisuus vaikeuttaa lähivuosien taloussuunnitelmien tekemistä”, Hakanen sanoo.

Tietoa uudistuksen sisällöstä on tihkunut julkisuuteen niukalti. Ikosen tavattuaan Hakanen ennakoi Sastamalaan haasteita. ”Jos uudistus näillä pelimerkeillä etenee.”

Hakanen toteaa valtion päätösten ja väestörakenteen muutosten lisäävän Sastamalan painetta palveluverkon tarkasteluun.

Vaikka kaupungin ensi vuoden talousarviota on laadittu epätietoisuuden vallitessa, korostaa kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg näköpiirissä olevan myös myönteisiä merkkejä kasvusta ja toimeliaisuuden lisääntymisestä. Tätä vahvistavat korkotason lasku ja inflaation vähittäinen hiipuminen.

”Monilla paikkakunnan yrityksillä ja toimijoilla on vahva usko Sastamalaan ja talouden piristymiseen”, Malmberg toteaa.

Kaupungin talousarvio vuodelle 2026 nojaa silti enemmän realismiin kuin toiveajatteluun, ja lähtökohtaisesti tulos on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kirjanpidolliseksi alijäämäksi on merkitty noin 1,8 miljoonaa euroa. Vastaavasti vuodelle 2027 ennakoidaan 2,7 miljoonan ja vuodelle 2028 3,3 miljoonan euron alijäämää.

Tulot laskussa, menot kasvussa

”Näin on siitä huolimatta, että taloutta on sopeutettu”, talousjohtaja Markus Jaakkola sanoo.

Sastamalan taloutta vetävät miinukselle erityisesti perusopetuksen kasvaneet kulut: uusien ja saneerattujen koulukiinteistöjen – Mouhijärven yhteiskoulu, Keikyän Helmi, Sylvään Taitotalo – käyttöönotto, valtakunnallisista linjauksista johtuvat palkankorotukset sekä valtakunnallinen oppimisen tuen uudistus.

Jaakkolan mukaan maan hallitus myönsi oppimisen tuen uudistukseen lisärahoitusta, mutta kokonaisuudessaan valtion tuki kunnille vähenee. ”Kuntien tuloja karsitaan, mutta menoja lisätään”, hän summaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluiden karsiminen tuo myös miinusta, sillä Sastamala menettää Pirhalle vuokraamistaan sote-kiinteistöstä saamiaan tuloja.

Sivistyspalveluiden nettomenot jatkavat kasvuaan. Ensi vuodelle ne ovat päälle 55 miljoonaa euroa. Vuoden 2027 kuluiksi arvioidaan 56,2 miljoonaa ja vuoden 2028 kuluiksi jo 59,4 miljoonaa euroa.

Menojen kasvupyrähdys ei tosin enää tuolloin johdu perusopetuksesta, vaan uimahallista. ”Se vaikuttaa sivistyksessä elämänlaatupalveluiden kuluihin vuositasolla noin 2,5 miljoonalla eurolla”, Jaakkola sanoo.

Mitä jatkossa?

Kuinka pitkään Sastamalan talous kestää miinusmerkkisiä vuosia?

”Vaikka vuosikate laskee dramaattisesti, meillä on pitkä matka syömävelkaan. Eli käyttötalouteen ei tarvitse ottaa lainaa”, Jaakkola vastaa.

Puskuria alijäämäisten vuosien varalle tuo kaupungin taseen noin 42 miljoonan ylijäämä.

”Tarkoituksena on oikaista nykyinen talouskehitys, mutta tilanne on nyt odottava. Palveluverkkosuunnitelmaa laaditaan”, Malmberg toteaa.

Menojen kriittinen tarkastelu ja määrätietoinen sopeuttaminen ovat Malmbergin mukaan välttämättömiä, mutta samalla on huolehdittava elinvoimasta.

“Yritysten kiinnostus investointeihin ja asuntorakentamisen vilkastuminen antavat syytä varovaiseen optimismiin. Työllisyyden paraneminen on avainasemassa. Kasvun elementit ovat olemassa”, Malmberg korostaa.

Talousjohtaja Jaakkola huomauttaa, että monet Pirkanmaan kunnat ovat nostamassa tuloveroprosenttiaan. Sastamalassa tähän ei ole vielä haluttu lähteä. Tuloveroprosentti säilyy 8,9:ssä, joka on Pirkanmaan keskitason alapuolella. Kiinteistöverot ovat valtakunnallisesti verrattuna edelleen jopa hyvin alhaiset.

Investoinnit jatkuvat:

Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit vuosina 2024–2027 ovat yhteensä lähes 75 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 nettoinvestointitaso on noin 7,3 miljoonaa euroa. Lisäksi uimahalli-investointi toteutetaan konserniyhtiön kautta.

Merkittävimpiä hankkeita ovat Sylvään koulun muutostyöt, Keikyän Helmen rakentamisen jatkuminen pihatöillä sekä uuden uimahalli- ja liikuntakeskuksen toteutus. 

Uimahallihankkeen osalta perustettu yhtiö pääomitettiin viidellä miljoonalla eurolla, ja vuosina 2026–2027 hankkeeseen varaudutaan 20 miljoonalla eurolla.

Yhdyskuntatekniikan ja myös vesilaitoksen investoinnit ovat molemmilla vähän yli kaksi miljoonaa euroa. Ne kohdistuvat pääasiassa katuverkon ja kunnallistekniikan parannuksiin, vesijohtojen ja viemärien saneerauksiin sekä Aarnontien uuden kaava-alueen rakentamiseen.

Sastamalan talousarviosta päättää loppuviimeksi kaupunginvaltuusto 15. joulukuuta.