Huittisten kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina ensi vuoden veroprosentit ja talousarvion. Leijonanosan kokouksesta nappasi keskustelu varhaiskasvatuksen tilaratkaisusta. Neljä äänestyskierrosta tuottivat lopulta vain yhden muutoksen hallituksen esityksiin.

Tuomas Toivola (kok) esitti Antti Heikkilän (ps) kannattamana, että Huittisissa jatkettaisiin myös ensi vuonna tuloveroprosentilla 9,0.

Kaupunginjohtaja oli aiemmin esittänyt vuoden 2026 tuloveroprosentiksi 9,7 prosenttia, mutta hallitus laski esitykseksi 9,4 prosenttia.

0,4 prosentin korotus tarkoittaa ensi vuodelle noin 718 000 euroa parempia verotuloja ja kolmen vuoden aika noin 2,4 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Peltomaa (kok) muistutti, että talousarvion mukaan alijäämää kertyy tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksen jälkeenkin yli seitsemän miljoonaa euroa.

“Jos veroja ei koroteta, alijäämä on lähes 9,5 miljoonaa euroa.”

Mikko Kaunisto (vas) olisi pitänyt kovempaakin korotusta tarpeellisena.

“Meillä on paljon asioita, mitä emme tiedä varmaksi ja mistä voi aiheutua lisäkuluja. Joka tapauksessa kuluja on varmasti tulossa enemmän kuin tuloja. Joka vuosi korotuksia ei voida tehdä”, hän perusteli.

Aulikki Kuisma (kesk) muistutti, että verorahoille on saatu myös vastinetta, kun Huittinen on lyhyen ajan sisällä tehnyt useita tärkeitä investointeja.

Tuloveroprosenttiin 9,4 päädyttiin lopulta äänin 19-8.

Kiinteistöverot eivät miellytä Riuttamäkeä

Äänestys seurasi myös kiinteistöveroprosenteista, sillä Ilkka Riuttamäki (ps) esitti voimasanoilla nimittäen kiinteistöveroprosenttien säilyttämistä ennallaan.

“Mökkiverolla ei ole suurta vaikutusta Huittisten kaupungin tulokseen ja yleisen kiinteistöveroprosentin korotus kohdistuu yritystoimintaan ja sitä kautta muutaman harvan maksettavaksi”, Heikkilä kannatti.

Kaikkien kiinteistöveroprosenttien säilyttämisen kannalla olivat äänestyksessä lopulta kuitenkin vain perussuomalaiset äänin 23-4 ja näin yleinen kiinteistöveroprosentti nousee ensi vuonna 1,13 prosenttiin nykyisestä 0,9 prosentista ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti eli niin sanottu mökkivero kohoaa 1,07 prosentista 1,19 prosenttiin.

Muilta osin kiinteistöveroprosentit säilyvät kuluvan vuoden tasolla.

Varhaiskasvatuksen tilat taas tapetilla

Muutamia kysymyksiä ja huomioita valtuutetut esittivät talousarvioista pitkin käsittelyä, mutta todellisen kuuman perunan äärelle päästiin investointiosan kohdalla, kun kokousta oli takana 2,5 tuntia.

Katja Leino-Murtojärvi (sdp) esitti Niina Immosen (ps) kannattamana, että väistökoulun saneeraamiseen päiväkotitiloiksi ensi vuodelle varattu 2,3 miljoonaa euroa sekä seuraavalla vuodelle varattu 1,1 miljoonaa euroa poistetaan.

“Meillä olisi valistunut ehdotus siihen, että esikouluryhmät saataisiin koulujen yhteyteen aikalailla nollan euron budjetilla, jolloin nykyisistä päiväkotitiloista vapautuisi tilaa muille ryhmille. Siinä saisimme samalla joustavaa esi- ja alkuopetusta lapsille, mikä olisi näkemykseni mukaan lasten etu”, hän perusteli.

Pienten koulujen puolustajana tunnettu Jenni Kutila (kesk) oli sillä kannalla, että kouluverkkokeskustelu tulisi avata uudelleen.

“Puhun nyt sillä kielellä, mitä täällä tunnutaan kuuntelevan eli säästöt ja raha. Meillä on monta kuntaa, jotka ovat valinneet saman tien, jota me olemme nyt tekemässä. Meillä ei silti ole ainuttakaan tutkimusta, joka kertoisi, että ennalta esitetyt säästöt olisivat toteutuneet. Yleisin syy, joka säästöt syö, on koulukuljetusten kustannusten kasvu. Kuluja tulee myös tyhjistä rakennuksista, joita ei ole ihan helppo myydä”, hänkin kannatti Leino-Murtojärveä.

Tiloja suunniteltu yli kaksi vuotta

Riuttamäki kyseenalaisti tuleeko valtuuston saneeraamiseen määräämä maksimihinta 2,3 miljoonaa euroa riittämään.

“Mikä sitten on tapaus, jos kustannus onkin esimerkiksi 3,5 miljoonaa. Silloin hankinta joudutaan keskeyttämään”, hän huomautti.

Heikkilänkin mielestä parempi olisi käyttää jo olemassa olevia rakennuksia.

“Tää tulee älyttämän kalliiksi. Kannatan, että kartoitetaan muiden tilojen käyttöä koska tilanne on muuttunut niin radikaaliksi.”, hän kaunisteli.

Seppo Peltola (kesk) piti karhunpalveluksena varhaiskasvatuksen tilojen keskittämistä keskustaan.
Peltomaa totesi, että väistötiloja on suunniteltu yli kaksi vuotta.

“Sellainen investointi, joka säästää käyttömenoissa ja lisää tehokkuutta ja toiminnan synergiaa, kannattaa tehdä.”

Jouni Isotalo (kok) muistutti, että Huittisissa on viisi päiväkotiyksikköä, jotka pitää saada mahdollisimman nopeasti asianmukaisiin tiloihin.

Susanne Varjokumpu (sdp) hämmästeli, miten päätöksen ollessa tässä vaiheessa väistökoulusta odotetaan edelleen esimerkiksi seinäelementtien kuntokartoituksen tuloksia.

“Jos itse ostan talon, niin ensin tehdään kuntokartoitus. Ei mene minun järkeeni, että ensin tehdään päätöksiä ja sitten tutkitaan ja hutkitaan.”

Sauli Savolaista (kesk) huolestutti eniten, että mikäli asiassa päädytään jälleen uuteen ratkaisuun, koko varhaiskasvatuksen tilaongelma jatkuu edelleen.

Joni Immonen (sdp) totesi, että varhaiskasvatuksen tiloista on tulossa kohta samanlainen vääntökohde kuin Sastamalan uimahallista.

“Ei meillä ole siitä asiasta varaa naureskella enää siihen suuntaan.”

Väliaikaiskoulun saneeraamista koskeva keskustelu venyi lopulta liki kaksituntiseksi. Äänestyksessä puolueiden kannatus hajosi määrärahojen säilyttämisen puolesta ja vastaan. Lopulta valtuutetut taipuivat kuitenkin saneeraamisen kannalle äänin 17-10.

Sallilastakin äänestettiin

Toinen investointiosaa koskeva äänestys saatiin aikaan, kun Heikkilä esitti Riuttamäen kannattamana, että Sallilan koulun toimitilojen saneeraukseen varatut 2,5 miljoonaa euroa poistetaan investointiosasta.

“Sallilassa on kohta vuosi tehty kuntotutkimuksia, eivätkä niiden tulokset ole vieläkään tulleet, mutta nyt on löydetty raha siihen, 2,5 miljoonaa, että sen verran se ainakin maksaa. Esitän, että rahat poistetaan niin pitkäksi aikaa kunnes selvitys valmistuu, emme voi osaa sikaa säkissä.”

Heikkilä sai taakseen kuitenkin oman ryhmänsä lisäksi vain Leino-Murtojärven ja äänestys päättyi äänin 22-5.

Auditorion saneeraus joutui leikkauslistalle

Ainut valtuuston toimesta talousarvioon tehty muutos koski lopulta Pellonpuiston koulun auditorion saneeraamista.

Aino Kylä-Lehtonen (kesk) totesi, että investointiosaan kirjattu Pellonpuiston koulun wc-tilojen korjaus on välttämätön ja tärkeä, mutta samassa kohdassa oleva auditorion saneeraaminen ei ole välttämätön.

Auditorion saneeraukseen oli varattu vuodelle 2027 350 000 euroa ja lisäksi av-laitteisiin oli 30 000 euroa ja kalusteisiin 27 000 euroa. Kylä-Lehtonen esitti Kutilan kannattamana, että tämä määräraha poistetaan.

“Auditoriota pystyy käyttämään, vaikka penkit ovat kuluneet ja yleisilme vanhanaikainen, nämä eivät estä auditorion käyttöä tilaisuuksien ja opetuksenkin järjestämiseen. Lisäksi on huomattavaa, että koulun välittömästä läheisyydestä: lukiolta, Lauttakylän koululta, kirjastolta ja Tahto Areenalta löytyy toimivia ja moderneja tiloja”, Kylä-Lehtonen perusteli.

Kylä-Lehtosen esityksestä ei syntynyt isompaa keskustelua, mutta lopulta se jäi kokouksen ainoaksi hyväksytyksi muutokseksi. Valtuutetut taipuivat määrärahan poistamisen kannalle äänin 11-16.