Koronan myötä etätyön tekemisestä tuli Suomessa normaalia. Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, onko Suomessa etätyön tekeminen mennyt jo liiankin pitkälle, ja pitäisikö palata lähitöihin? Tähän ei ole oikeaa vastausta, koska kaikki riippuu työn luonteesta. Työpaikoilla tiedetään parhaiten mikä työ sopii etänä tehtäväksi ja mikä ei sovi.

Kansainvälisesti verrattuna Suomi on etätyön suurvalta. Uusimman tutkimuksen mukaan 43 prosenttia palkansaajista tekee ainakin osittain etätyötä. Reilu viidennes tekee pääosin etätyötä, mutta ainoastaan reilu prosentti pelkästään etätyötä. Yleisin on siis hybridityö, mitä osittain tehdään lähityönä ja osittain etätyönä.

Etätyössä on kieltämättä puolensa. Työntekijältä se säästää aikaa ja kustannuksia, kun työmatkat vähenevät. Se on myös asia, mistä ympäristö kiittää. Erityisesti tämä koskee kansainvälisiä yhtiöitä, joissa lentomatkat ovat muuttuneet Teams-palavereiksi. Samoin autolla tehtävät työmatkat ovat vähentyneet, mikä on myös purkanut ruuhkia isommissa kaupungeissa.

Kolikon toinen puoli on se, että etätyössä sosiaalisuus kärsii. Työkavereiden kanssa ei mennä lounaalle tai kahville, eikä uusia ideoita synny samaan tapaan vapaassa keskustelussa. Erityisesti innovaatioista elävät yritykset ovatkin houkutelleet työntekijöitään takaisin työpaikoille.

Etätyö soveltuu parhaiten työhön, mitä toimistollakin tehtäisiin yksin. Myös rutiiniluontoiset asiat sujuvat hyvin etänä. Sen sijaan kehitystyö vaatii usein yhdessä tapahtuvaa pohdintaa, mitä on vaikea tehdä etänä. Eduskunnassa päätöksenteko tehdään aina läsnäkokouksissa, vaikka asioiden valmistelussa on hyödynnetty etätyötä.

Sastamalan kaltaisille paikkakunnille etätyö ja hybridityö ovat iso mahdollisuus. On aivan eri asia käydä esimerkiksi Tampereella töissä Sastamalasta viidesti viikossa, kuin kahdesti viikossa.

Pienemmissä kaupungeissa houkuttelee arjen sujuvuus, turvallisuus ja kohtuullinen asuntojen hinta. Suomen väestökehityksen tasapainottumisen kannalta hybridityön yleistyminen on hyvä asia. Sen myötä kasvukeskusten ulkopuolella asumisesta on tullut monille perheille aito mahdollisuus. Ja pienemmillä paikkakunnilla uudet asukkaat ovat enemmän kuin tervetulleita.