Huittisten valtuustossa kaavamuutos ennen joulupuuroa – ”Nämä eivät ole ikuisia hankkeita”, valtuutettu muistutti aurinkovoimaloista

Vuoden viimeisen kokouksen päätteeksi valtuutetut pääsivät herkuttelemaan joulupuurolla. Vasemmistoliiton Markus Santala (oikealla) ja perussuomalaisten Antti Heikkilä ennättivät kattilalle ensimmäisinä.

Huittisten kaupunginvaltuuston vuoden viimeisen kokouksen esityslista oli lyhyt. Ennen joululomaa valtuusto hyväksyi Karsittu Green Energy Oy:n aurinkovoimahankkeen osayleiskaavan.

Viime vuoden alkupuolella käynnistynyt aurinkoenergiahanke alkaa kulkea kohti loppua.

Karsitun aurinkovoimahankkeen tavoitteena on lisätä Suomen uusituvan energiatuotannon kapasiteettia ja vastata siten omalta osaltaan Suomen uusituvan energian tarpeisiin.

Noin viisi kilometriä Huittisten keskustasta länteen sijaitsevan kaava-alueen pinta-ala on 172 hehtaaria ja aurinkovoimala-alueen pinta-ala 137 hehtaaria.

Aurinkovoimalan verkkoon liitettävä teho on 102 megawattia ja arvioitu vuosituotto on 107 000 megawattituntia.

Monet riskit otetaan huomioon

Kaavamuutos on ollut esillä ja siitä on kerätty palautteita lähes kaksi vuotta kestäneen kaavoitusmenettelyn aikana kolmeen otteeseen. Kaavanlaatija Timo Huhtinen Sitowiseltä esitteli osayleiskaavan ja määräykset valtuustolle vielä kertaalleen ennen päätöksentekoa.

Yleisiin määräyksiin on kirjattu muun muassa, että ennen lupa- ja valvontavirastolta haettavaa rakennuslupaa on pyydettävä lausunto vesiluvan tarpeesta ja rakentamisluvan yhteydessä on esitettävä maaperätutkimuksen tulokset happamien sulfaattimaiden riskialueilta sekä vesienhallinta- ja ojitussuunnitelma.

”Maanpinnan tulee olla voimala-alueilla pääasiassa vettä läpäisevää. Lisäksi alueilla tulee mahdollistaa matalan luonnontilaisen kasvillisuuden kehittyminen. Kasvillisuutta voidaan poistaa ja sen leviämistä voidaan rajoittaa voimala-alueilla sikäli kun paloturvallisuuden takaamiseksi, alueella liikkumisen mahdollistamiseksi ja voimalan teknisen toiminnan turvaamiseksi on tarpeen”, Huhtinen sanoi.

Huoltotiet on alueella toteutettava niin, että ne toimivat mahdollisen maastopalon palokatkoina.

Määräyksissä todetaan myös, että energiatuotannon alueille erilliset voimala-alueet voidaan aidata ja rajaamiseen käytettävien aitojen tulee mahdollistaa näkymät aitarakenteen lävitse sekä olla ilmeeltään ympäristöön sopivia.

Alueet on voitava ennallistaa

Aurinkovoimatuotannon päätyttyä alueet on ennallistettava. Ennallistamisvelvoite koskee ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä rakenteita sekä metsitystä.

”Aurinkovoimaloiden käytön päätyttyä aurinkovoimatoimijan on purettava rakenteet kunnan rakennusviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Aurinkovoimatoimijan tulee metsittää käytöstä poistuneet, aiemmin metsäiset voimala-alueet”, Huhtinen painotti.

Aurinkopaneelien perustamistapaa valittaessa tulee ottaa huomioon alueen maaperäolosuhteet.

Huhtinen totesi, että kaavalla ei ole merkittäviä tai kohtalaisia haitallisia vaikutuksia minkään vaikutustyypin osalta.
Sen sijaan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia on muun muassa maankäytön ja yhteiskuntarakenteen, luonnonvarojen, liikenteen, maa- ja kallioperän sekä linnuston ja eläimistön osalta.

Myönteisiä vaikutuksia kaavalla katsotaan olevan ilmastoon.

Kysymyksiä, vaan ei vastarintaa

Seppo Peltola (kesk) tiedusteli, mikä kaavassa näkyvä energiavarasto on.

Huhtinen kertoi sen tarkoittavan akkukontteja.

”Tekniikka voi kehittyä ja ne voivat olla jotain muutakin, mutta ne ovat kontteja, mihin laitetaan akkuja. Yhteen konttiin mahtuu noin kolme megawattituntia kapasiteettia ja kontteja voidaan laittaa useampi vierekkäin. Niihin saadaan ladattua energiaa silloin kun kysyntää ei muuten ole.”

Aila Hänninen (sdp) halusi tietää, miten aitaaminen vaikuttaa eläinten liikkumiseen.

”Eläimet eivät pääse kulkemaan sen läpi. Niiden on mahdollista kulkea voimajohtokäytävää tai keskelle jäänyttä vihreää aluetta pitkin, mutta muilla alueilla isot eläimet eivät pääse kulkemaan”, Huhtinen vastasi.

Lähialueella on käynnissä myös toinen aurinkovoimalahanke ja Antti Heikkilä (ps) halusi tietää, millaiset kahden hankkeen vaikutukset ovat keskenään.

Kaupunginjohtaja Viveka Lanne totesi, että kaavavalmistelussa pitää huomioida toimintaympäristö.

”Viranomainen eli ELY-keskus tarkastaa yhteisvaikutuksia.”

Mikko Kaunisto (vas) kiitteli, että häntä lämmittää yleisiin määräyksiin kirjattu vastuullisuus.

”Nämä eivät ole ikuisia hankkeita, eivätkä tule olemaan satoja vuosia käytössä. Toimija ja maanomistaja vastaa aikanaan siitä, että maa laitetaan siihen kuntoon, missä se on ennen hanketta ollut. Hyvä, kun se on kirjattu tänne niin selkeästi ylös.”

Kaavamuutos hyväksyttiin yksimielisesti.

Jätä kommentti