Ajoksenkankaan tuulivoimapuiston yleisötilaisuuteen keskiviikkona saapui alueen asukkaita ja kiinnostuneita kuulijoita arviolta reilut viitisenkymmentä. Ennen varsinaisen tilaisuuden alkua keskustelut kävivät vilkkaina kahvittelun lomassa.
Paikalle saapui myös Marika Helenius, joka on antanut hankkeelle kasvot alueen asukkaana. Voimalahankkeen toteutuessa hänen kotitilansa jäisi tuulimyllyjen saartamaksi usealta ilmansuunnalta. Sastamalan kaupungin valtuustoon ja ympäristölautakuntaan kuuluvana Helenius on jäävi osallistumaan hankkeeseen liittyvään päätöksentekoon.
Hankesuunnitelmat ovat edenneet ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) selostusvaiheeseen, millä mielellä Helenius oli?
”Tunnelmat ovat sellaiset, että tämä on ollut hyvin pitkä matka kulkea tähän saakka. Olen odottanut selvitysten valmistumista, ja odottavan aika on pitkä. Edelleen jännittää, miten asiat etenevät, ja mikä on lopputulema”, hän muotoili.
”Olemme tiiviisti pitäneet yhteyttä Elementsin edustajan, kehityspäällikkö Sonja Vuorsalon kanssa, ja maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila on myös ollut aktiivinen näiden asioiden suhteen”, Helenius kertoi.
”Paikan päällä perheemme hevostilallakin on muutama kaupungin valtuutettu käynyt katsomassa.”
Mitä hän sitten toivoisi?
”Ihannetilanne olisi sellainen, että eläimiin ja luontoarvoihin sekä alueen asukkaisiin liittyvät asiat otettaisiin riittävästi huomioon, ja ne olisivat tasapainossa keskenään mahdollisen tuulivoiman kanssa. Esimerkiksi kiinteistöjen suhteen mahdollisista menetyksistä, kuten arvonalenemisista pitäisi maksaa korvausta. Minua huolettaa myös alueen metsästysseurojen toiminnan jatkuminen tulevaisuudessa riistamaiden pirstoutumisen vuoksi.”
Marika Helenius ei torppaa tuulimyllyjä kokonaan, mutta sijoittelun, ympäristövaikutusten ja myllyjen määrän suhteen hän toivoo tapahtuvan oikeita ja tarkkaan harkittuja ratkaisuja.
”Olen tutustunut YVA:an, ja siitä selviää, että tietoliikenneyhteyksiinkin voi tulla puutteita.Kyllähän sitä haluaa, että telkkari, netti ja puhelin toimivat kotona hyvin. Vahvistimilla tilannetta kaiketi voitaisiin ongelmatilanteissa korjata.”
Kaikista eniten Heleniusta kuitenkin huolestuttaa luontoon, ihmisiin ja eläimiin liittyvät vaikutukset.
”Kovasti on tutkimuksia tehty, mutta onko niillä selvityksillä merkitystä, jos mikään ei muutu? Nämä esille tuodut vaihtoehdot ovat ympäristövaikutuksiltaan lähes vastaavat ulottuen molemmat yhtä laajalle alueelle. VE1 vaihtoehto ei ole toteuttamiskelpoinen, joten olisi ollut hyvä esittää kaksi toteuttamiskelpoista toisistaan eroavaa vaihtoehtoa”, Helenius linjaa.
Voimalahanke on alusta saakka herättänyt muissakin alueen asukkaissa huolta samoista syistä. Heleniuksen tavoin osa asukkaista on arvellut alueella sijaitsevien kiinteistöjensä arvon heikkenevän. Tuulivoima sinänsä uusiutuvana energiana saa myös kannatusta, ja hanketta puoltavia asukkaitakin alueella on.
Maanomistajat hyötyvät vuokratuottojen muodossa, ja vuokrasopimukset onkin allekirjoitettu valmiiksi jo alkumetreillä. Merkitystä on myös kiinteistöverotuotoilla, jotka voidaan lukea hankkeen myönteisiin vaikutuksiin, samoin kuin rakennusajan työllistävä vaikutus.
YVA-selvityksen mukaan kielteisiä vaikutuksia tulisi olemaan muun muassa linnustolle ja ilveksille. Rakennusaikana tilapäisiä vaikutuksia voisi tulla pintaveden laatuun, virtaukseen ja määrään. Suurempia haittoja toisivat kuitenkin erikoiskuljetukset ja kasvava liikennöinti, tosin ne olisivat ohimeneviä.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehtoina ovat olleet esillä vaihtoehto 1. (VE1) jossa alueelle rakennetaan kaksitoista tuulivoimalaa, toinen vaihtoehto (VE2) käsittäisi kahdeksan voimalaa. Näiden vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan niin sanottuun nollavaihtoehtoon (VE0), jossa hanketta ei toteuteta lainkaan.
Arviointiohjelman jälkeen toiseen vaihtoehtoon (VE2) lisättiin uutena aurinkovoimala tuulivoimalan yhteyteen. Aurinkopaneelit veisivät maa-alaa noin 16 hehtaarin verran. Alue jouduttaisiin kuitenkin turvallisuussyistä rajaamaan aidoin, joten se tulisi rajoittamaan metsästystä ja suurriistan liikkumista.
”Paneelit sijoittuisivat peltoalueelle, joten niiden tieltä ei puustoa juurikaan tarvitsisi kaataa”, Sonja Vuorsalo mainitsi.
”Aurinkovoimala olisi hyvä lisä tähän hankekokonaisuuteen ja sen ympäristövaikutukset olisivat vähäisiä”, hän lisäsi.
”Idea tuulivoimapuistosta aurinkovoimalatwistillä saikin alkunsa nimenomaan YVA-selvityksten alkuvaiheessa”, Vuorsalo paljasti.
Selvityksen toteutti Elements Suomi Oy:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy.
YVA-selvityksen pääkohtia käytiin tilaisuudessa läpi.
”Eilen keskustelimme ympäristölautakunnassa aiheesta ja kävimme läpi keskeiset huomiot arviointiselostuksesta. Tässä muodossa hanke ei kelpaa kaupungin kaavoitukseen. Kumpikaan vaihtoehto ei täytä tällaisenaan kaupungin vaatimuksia”, selvitti maankäyttöjohtaja Ilmari Mattila puheenvuorossaan. Hän nosti esille joitakin seikkoja, kuten keskelle aluetta jäävän Heleniuksen hevostilan.
”Suunniteltu ilmajohto ei myöskään sovi missään tapauksessa. Sastamalan kaupunki tulee suhtautumaan kaavaan hyvin kielteisesti, jos se edellyttää kyseisen ilmajohdon toteutusta”, Mattila painotti viitaten sähkönsiirtoon liittyviin suunnitelmiin.
On esitetty kahta erilaista maakaapelireittiä Carunan verkkoon tai parinkymmenen kilometrin mittaista ilmajohtoa Fingridin verkkoon. Ilmajohtoa varten maastoon jouduttaisiin tekemään 20 kilometriä pitkä ja 48 metriä leveä puuton väylä.
Muitakin huomioita oli ympäristölautakunnassa todettu – yhtenä niistä tuulivoimaloiden merkittävä vaikutus valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.
”Kaupunki suhtautuu uusiutuvan energian hankkeisiin positiivisesti, mutta on asettanut omat vaatimuksensa tuulivoimarakentamiselle, ja niitä tulee noudattaa”, Mattila korosti. Maankäyttöjohtajan mukaan seikat eivät täyty kaikilta osin tehdyssä hankesuunnitelmassa etäisyyksien ja melunkaan suhteen.
Kaupunki tulee hyväksymään vain sellaisen kaavan, joka on kaupunginvaltuuston asettamien suunnitteluperiaatteiden mukainen.
Ei ole ihme, että Ajoksenkankaan tuulivoimahanke herättää keskustelua ja kiinnostusta – sillä mistään aivan pienestä alueesta ei ole kysymys. Maa-alaltaan Ylistenjärven ja valtatie 12 välissä sijaitseva hankealue on noin 2000 hehtaarin kokoinen.
Alue sijoittuu pääosin yksityisten maanomistajien maille. Voimaloiden kokonaiskorkeus olisi 260 metriä ja maisemassa ne näkyisivät jopa kymmenien kilometrien päähän.
Mikäli hanke toteutuu, Ajoksenkankaan tuulivoimapuiston rakennustyöt alkavat vuonna 2027 ja myllyt lähtevät pyörimään ja tuottamaan sähköä vuonna 2028.
INFO:
Koko 513-sivuinen YVA- selvitys on nähtävillä 26.1.2026 saakka.
Sastamalan kaupungin sivuilta linkki löytyy kuulutuksista ja tuulivoimakaavoituksia koskevalta sivustolta.
Arviointiselostuksesta voi esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja toimittamalla ne 26.1.2026 mennessä Pirkanmaan ELY-keskukselle kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi tai postitse Pirkanmaan ELY-keskus, Ol 297, 33101 Tampere
1.1.-26.1-2026 Lupa- ja valvontavirastolle kirjaamo@lvv.fi tai postitse Lupa-ja valvontavirasto, PL 20 13035 LVV.
Mielipiteen voi esittää vapaamuotoisella kirjeellä tai sähköpostilla.
