Kuoppaisia ja huonokuntoisia teitä on pitkin Pirkanmaata, Sastamalassakin. Palautetta tienkäyttäjiltä on tullut syksyn mittaan runsaasti ELY-keskukselle, ja Alueviestin toimitukseenkin on otettu aiheen tiimoilta yhteyttä. Lähdimme selvittämään, mitä asioille aiotaan tehdä?

Soratiet ovat joutuneet koville pitkään jatkuneiden sateiden takia. Isoja ja pienempiä monttuja on syntynyt hurjia määriä.

Sastamalan Kiikoisissa erityisen huolissaan ollaan oltu muun muassa Kakkurilammentiestä, ja Niemenmaantiekin on ollut erittäin heikossa hapessa. Karkussa Riippiläntie on kiristänyt tienkäyttäjien hermoja – joitakin esimerkkejä mainitakseni.

Yksi yhteyttä ottaneista lukijoista kuvaili tilannetta seuraavasti;

”Kakkurilammentie on karmivassa kunnossa. Tiessä on hirveä määrä kuoppia, ja yksi autokin on tiettävästi ajautunut ojaan niitä väistellessään. Kuoppia on niin runsaasti, että niitä ei enää pysty kaikkia mitenkään kiertämään. Osa on todella syviä ja pahoja. ELY:yn ollaan oltu yhteydessä Palauteväylän kautta useita kertoja.”

Lukijan kokemuksen mukaan asiat eivät palautteesta huolimatta ole juuri korjaantuneet.

“Jossakin vaiheessa siellä (Kakkurilammentiellä) käytiin vetämässä alustaterällä tie, mutta tästä on jo pitkä aika – ja apu oli hyvin hetkellinen. Parissa päivässä tilanne oli jälleen yhtä kuoppainen. Nyt koko kuluvana syksynä tielle ei oletehty mitään, vaikka palautetta on annettu toistuvasti”, hän harmitteli.

“Tienkäyttäjinä ehdotamme keinoksi sorastusta, ja vanhan kunnon tiekarhun käyttöä tien muodon pyöristämiseksi, että vesi ei siihen jäisi makaamaan. Miksi tie on päästetty näin huonoon kuntoon ja miksi sille ei lukuisista yhteydenotoista huolimatta tehdä juuri mitään? Vaaratilanteita on ollut jo useita, yksi tämä tieltä suistuminen.”

Monet pelkäävät myös autojensa ja erityisesti niiden renkaiden rikkoutumista. Huomionarvoista on, että kyseistä tietä käyttää myös koulutaksi ja siinä kulkee tilojen takia myös esimerkiksi maitoauto.

“Teiden hoito on mennyt huonompaan suuntaan yleisesti ottaen muutenkin, ennen teitä karhuttiin useammin, ja joka kunnasta löytyi tiekarhu ja niissä oli vakimiehet”, lukija kritisoi.

Lukijan esille nostamiin kysymyksiin vastasi ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäällikkö Juho Peltomäki.

”Nämä syksyn erityisen pitkään jatkuneet ja runsaat sateet ovat olleet haastavia meille teiden kunnossapitäjillekin. Urakoitsijalla on nyt neljästä viiteen yksikköä töissä päivittäin sorateillä Sastamalan urakka-alueella. Urakka-alueella on hoidettavaa tietä 1153 km, josta sorateitä 496 km. Osa ajaa mursketta, jolla saadaan vähän kuiviketta tielle ja monttuja tasattua, toiset vain tasaavat. Tosin haaste tulee juuri siinä, minkä tienkäyttäjätkin tiedostavat, että se velli ei sekoittamalla parane – vaikka sitäkin joudutaan paikoin valitettavasti tekemään”, Peltomäki kertoi – ja myönsi, että käytännössä homma on juuri tuota, että murskeen muodossa tuodaan hätäensiapua pahimpiin paikkoihin.

“Paineita hommaan luo sitten vielä se, että kun tulee pakkaset, niin olisi ideaalitilanne, jos tiet jäätyisivät tasaisina ja urattomina. Muuten kuopat jäävät koko talveksi. Ja viime perjantain tarkastuskierroksen perusteella osa kuopista jäätyi, mutta ”onneksi” sää lämpenee taas ja sateet jatkuvat, niin tilanne palannee taas lähtötuskiinsa. Niemenmaantie on yksi niistä teistä, jotka ovat työn alla (taas kerran) nyt kuluvalla viikolla”, lupasi Peltomäki.

Sorateiden kunnossapito on kuitenkin ymmärrettävästi iso kokonaisuus. Pelkkä sade ja murskeen puute ovat vain se näkyvin osa hommasta.

“Murskeen pitäisi olla oikeaa laatua ja tienrungonkin kantavaa, jotta selvitään myös kevään runkokelirikkoajasta. Lisäksi vesi pitäisi saada pinnalta ja rungosta sivuojiin, ja sivuojissa sitten vielä eteenpäin kohti laskuojia. Useimmiten noita sorateitä ei kuitenkaan ole sinänsä nykymittapuulla rakennettu, vaan ne ovat vain laajentuneet poluista lopulta valtion tieverkoksi, joiden pitäisi vastata nykyliikenteeseen”, Peltomäki selvitti.

“Pahimpia runkokelirikon vaivaamia paikkoja täsmäkorjataan vuosittain, Sastamalan urakka-alueella pari kilometriä, ja kyllä sen huomaa, kun näin haastavaan aikaan vuodesta kesken soratiepätkää on lyhyehkö huomattavasti parempi osuus välissä.”

Kyseisellä Kakkurilammentiellä oli Peltomäen mukaan käyty viime viikolla, eli helpotusta on saatu.

“Riippiläntie Karkussa on nyt korjauksen alla, eli tielinjaa siirretään hiukan ja kuivatusta fiksaillaan, kun koko tie on ollut vaarassa sortua alas. Vanha kaide purettiin jo viime viikolla, ja työt jatkuvat seuraavaksi puiden poistolla ja kaivuutöillä”, Peltomäki kertoi.

“Valtakunnallisesti ottaen kunnossapitoverkostoa on tehostettu ja yksiköitä on vähemmän, kun verrataan noihin lukijan mainitsemiin tiemestaripiiriaikoihin. Mutta koko ala on kehittynyt aika paljon niistä ajoista, vaikka perustekemisenä lumen siirtäminen vasemmalta oikealle onkin sitä samaa. Kenenkään urakoitsijan ei ole kannattavaa pitää koneita seisomassa, vaan niille tulee olla riittävästi käyttöä, joten urakoitsijoiden alueet voivat olla verrattain suuria.”

Tiekarhuja käytetään edelleen, mutta säät vaikuttavat niidenkin käyttöön.

“Tiekarhua eli tiehöylää olisi ihanteellisinta käyttää sitten kun tiet hieman kuivahtaisivat, sateiden jatkuessa se ei auta, vaan tiet pitäisi pyöristää kuivana aikana oikeaan muotoon. Siinä kysyjä on aivan oikeassa, että vain tiehöylällä tai raskaalla lanalla saadaan tien profiili siihen muotoon, että vesi ei jää siihen seisomaan. Ilman kuivaa ajanjaksoa se ei kuitenkaan onnistu, tien hyvään kuntoon saaminen ja kuoppien tasaaminen sateitten jatkuessa on heikkoa. Tiekarhuja on tällä hetkellä Sastamalan alueella käytettävissä, lanojen ja alusteräautojen lisäksi”, Peltomäki sanoi.

Mikäli haluaa antaa palautetta tienhoidosta, paras ja tehokkain väylä siihen on palautevayla.fi ja akuuteissa liikennettä vaarantavissa tilanteissa tienkäyttäjän linja 0200 2100.

Fintraffic Mobiili -sovelluksella voi myös antaa palautetta sekä sieltä voi myös seurata tehtyjä toimenpiteitä.

Alueviestille vahvistettiin, että Kakkurilammentiellä käytiin Peltomäen mainitsemana ajankohtana antamassa ”ensiapua”.
Soratieverkostoja on Pirkanmaan alueella lähes 1900 kilometriä.