Seison perjantaina aamupäivällä Sylvään työmaan laidalla ja katselen ison teräspalkin asettuvan yläilmoissa nosturi- ja miesvoimin paikoilleen. Kohteessa tapahtuu monta asiaa yhtä aikaa: betoniauton mylly pyörii, portaiden muodon ottanut betonielementti on siirtymässä sijalleen ja vesihöyryä leijuu ilmassa.
”Höyrysulatuksella varmistetaan, ettei valettavassa muotissa ole jäätä tai lunta. Höyry haihtuu, eikä siitä jää vettä muottiin”, selvittää pääurakoitsija Rakennustoimisto K. Tervon vastaava työnjohtaja Topi Kangas.
Kangas on tyytyväinen, sillä Sastamalan uusi liikunta- ja uimahalli on rakentunut tähän saakka myötätuulessa. Kankaan mukaan lämmin syksy suosi alkuvaiheen töitä. Maanrakennuksella alkanut urakka ei ole tarjonnut suuria yllätyksiä, ja paalutuksetkin valmistuivat ennen kovia pakkasia.
Jos säänhaltija toteuttaisi Kankaan toiveen, olisi talvi leuto ja vähäluminen.
”Lumi on muuten mukavaa, mutta työmaa-aidan sisälle sitä ei tarvitsisi sataa. Yli 10 asteen pakkasta en myöskään haluaisi”, Kangas tuumaa.
Liikunta- ja uimahallin pilarit näkyvät kauas ja niistä voi päätellä rakennuksen muotoa ja kokoa. Valkoiset teräspalkit rajaavat jo ensin valmistuvaa liikuntahallin osiota. Lattiavalujakin on tehty.
”Piakkoin päästään asentamaan isoja elementtejä, ulkoseiniä ja kattoa. Eli rakennus alkaa todenteolla hahmottua”, Kangas sanoo.
Tuntuu, että suunnitelmista on tulee konkretiaa nopeasti. Kangas kuitenkin toppuuttelee.
”Nyt on edetty rivakasti, ja elementtiasennukset ovat sellainen vaihe, jossa saadaan paljon näkyvää aikaiseksi. Sisätyöt vievät kuitenkin suhteessa huomattavasti enemmän aikaa, ja silloin voi ulospäin näyttää siltä, että mitään ei tapahdu.”
Mieleeni putkahtaa, miten lattiavaluja voidaan tehdä pakkasella. Betonin kovettuminen ja lujittuminen kun edellyttää asialle suotuisaa olosuhdetta.
”Betonivaluun laitetaan kovetuskaapelit ja anturit, jotka mittaavat juurikin sitä olosuhdetta. Lujittuminen edellyttää tietynlaista kemiallista reaktiota. Tarvittaessa valu peitellään valueristeellä, jotta lämpötila ei laske liikaa”, Kangas kertoo. ”Liian kovalla pakkasella valuja ei tehdä, eli seuraamme sääennusteita tarkkaan”, hän lisää.
Rakentaminen on tiedettä?
”Kyllä! Tämä on tiedettä, mutta ei rakettitiedettä”, Kangas naurahtaa.
Vaikka Rakennustoimisto K. Tervolla on kokemusta isoista ja vaativista rakennushankkeista, on uimahallin rakentaminen aivan omanlaisensa juttu.
”Harvinaista herkkua, sillä eipä uimahalleja kovin usein tehdä. Voi olla, että tämä hanke on ainoa laatuaan, joka omalle kohdalleni osuu”, Topi Kangas toteaa.
Mikä uimahallin rakentamisesta tekee niin ainutlaatuista?
”Se vaatii erityisosaamista ja tietoa esimerkiksi materiaalien suhteen. Vesi ja käytettävät kemikaalit vaikuttavat pintaa syvemmälle.”
Kangas mainitsee esimerkiksi betonin sisällä olevat teräsrakenteet. Niissä täytyy huomioida käsittely-yhdistelmiä ja erilaisia kemiallisia rasituksia, joille materiaalit altistuvat käytön aikana, sillä ajan kuluessa kloori reagoi metallin kanssa pintamateriaalien läpi.
Liikuntahallin arvioidaan olevan valmis koulun oppilaiden käyttöön kuluvan vuoden elokuun lopulla. Uimahallin pitäisin valmistua vuoden 2028 toukokuussa.
Parhaillaan työmaalla ahertavat pääurakoitsijan lisäksi sastamalalainen Teräsrakenne Suikki, turkulainen Rakennuspalvelut Bekolli, hämeenlinnalainen Betoniukko sekä Maanrakennusurakoitsija Harmantti.
Kankaan mukaan työntekijöiden määrä vaihtelee rakennusurakan aikana muutamasta 80:neen riippuen siitä, millainen työvaihe on meneillään.
Parhaillaan kilpailutuksessa ovat hallin useat sisätyöurakat: muun muassa ilmanvaihto, sähkö- ja putkityöt sekä vedenkäsittely.
Kangas toteaa, että paikalliset toimijat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ja tarjousten perusteella. Esimerkiksi maanrakennustöissä oli myös paikallista osaamista mukana ja hallin eristeet ovat Sastamalassakin majaansa pitävältä eristevalmistajalta.
Vuosikymmenten varrella uimahallia on soviteltu muuallekin kuin Sylväälle. Kun asia viimein lyötiin lukkoon, epäilijät pohtivat mahtaako Sylvää olla maaperältään liian pehmeä ja ”vetinen” paikka uimahallille.
Mitä mieltä Kangas on näistä pohdinnoista?
”Mikä lopulta tekee hyvän rakennuspaikan? Se, että maapohja on valmiiksi täydellinen rakentamista ajatellen vai se, että paikka on yhteiskunnan kannalta toimiva?” Kangas heittää.
Hän tuumaa alan teknisen osaamisen kehittyneen huimasti niistä ajoista, kun Sylvään koulu aikanaan rakennettiin. Nykyään rakennetaan onnistuneesti huomattavasti haastavampiinkin paikkoihin.
”Sastamalaan on toivottu uimahallia todella kauan ja siihen kohdistuu paljon odotuksia, ymmärrän sen hyvin. On hienoa olla tässä hankkeessa mukana. Ja Sylvää on oikeasti upea paikka, allasosastolta aukeaa kaunis maisema Rautavedelle”, Kangas sanoo.
